Haasteellinen tehtävä

Kalajoen kaupunki on päättänyt käynnistää Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelun. Maksullinen konsulttitoimisto on avustanut teknistä toimistoa tarjousten pyytämisessä arkkitehtitoimistoilta Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelusta. Voittaneen tarjouksen hinta on 78 000 euroa eli lähes saman verran kuin kaupungin henkilöstön lenkkitossumääräraha oli aikanaan.

Merenojan yhtenäiskoulu on osa muuta yhteiskuntaa. Merenojan yhtenäiskoulussa on vuonna 2019 yhteensä 1280 oppilaista, joista yhtenäiskoulussa on 980 ja lukiossa 300 oppilasta. Alueellisesti yhtneäiskoulun 1-6 oppilaista 53 % Pohjankylältä, 18 % Vuorenkalliolta, 15 % Etelänkylältä, 9 % Rahjasta, 5 % Mehtäkylästä. Rahjan koulun oppilasalue ulottuu Tapion Tuvan risteysalueelle saakka. 

Merenojan yhtenäiskoulusta on tarkoitus tehdä tasokas. Kun perustuslain mukaan kaikkia tulee kohdella yhdenvertaisesi niin muidenkin Kalajoen koulujen opetus tulee olla samalla tasolla. Tyngän koulu kärsii oppilaspulasta. Tyngän koululle kuljetetaan oppilaat jo Kärksestä ja Typpöstä. Entinen Pöllän eli nykyinen Raution koulu ei täytä tulevaisuudessa tasovaatimuksia. Siksi on todennäköistä, että myös Pöllan koulun oppilaat kuljetetaan Tyngän koululle eikä Rautioon rakennetta uutta koulua. Kun rautiolaiset ovat antaneet pahalla pikkusoromensa niin nyt se vie koko käden. 

Mahdollisen Raution uuden koulun paikasta on ollut erilaisia näkemyksiä. Ehdottomasti paras paikka on urheilukentän vieressä jolloin tien ylityksiin ei ole tarvetta. Miikkulaiselta ostetun tonttimaan voisi käyttää kaukolämpölaitoksen ja ison hakevaraston paikaksi. Valitettavasti rautiolaisten apaattisuus ja suoranainen toimettomuus uuden koulun rakentamisen osalta on johtamassa rautiolaisten kannalta erittäin huonoon lopputulokseen. Rautiolaiset koululaiset kuljetetaan oppilaspulasta kärsivälle Tyngän koululle. Näin Tyngän koulun virheinvestonnista joutuvat kärsimään rautiolaiset eikä uutta koulu rakenneta.

Merenojan yhtenäiskoulun oppilasjakautuma on seuraava 1. lk 4 ryhmää, 2. lk 4 ryhmää, 3. lk 4 ryhmää, 4. lk 4 ryhmää, 5. lk 3-4 ryhmää 6. lk 4 ryhmää. Minua urhelumiehenä kiinostaa liikuntatuntien järjestäminen yhtenäiskoulussa ja ennenkaikkea liikuntaan varattavien tilojen määrä. Liikuntatuntien määrä yhtenäiskoulun ala-asteella jakaantuu seuraavasti:1. – 4. lk 2 h/vko, 5. lk 3 h/vko ja 6. lk 2 h/vko. 4. – 5. lk on lisäksi valinnaisia opintoja 2 h /vko ja 6. lk 4 h /vko. Uskon, että moni oppilas haluaa myös valita liikunnasta valinnaisia opintoja. Tämä merktsee sitä, että liikuntasalin tarve on 1-6-luokilla vähintäänkn 60 viikkotuntia, todennäköisesti jopa 80 tuntia.

Tähän liikuntasalin tarpeeseen on lisättävä ylä-asteen eli 7-9-luokkalaisten liikuntasalin tarve, mikä on vähintääkin 32 tuntia, todennäköisesti 40 viikkotuntia. Sen lisäksi lukion viikottainen liikuntasalin tarve on noin 40 tuntia, kun otetaan huomion myös liiuntalinjojen salin tarve. Liikuntasalin kokonaikäyttötarve tulee olemaan noin 140-160 viikkotuntia. 

Nyt tarjouspyyntöjen lähtökohtana on ollut nykyisen salin laajennus. On täysin selvää, että tarve on kokonaan uudelle täysimittaiselle liikuntahallille jotta voidaan täyttää 140-160 tuntin likuntasalin tarve. Lisäksi on otettava huomioon, että lähitulevaisuudessa pienempiä lukioita poistuu kartalta ja Kalajoen lukiosta on kehitettävä vetovoimainen lukio, johon voidaan tarjota mielenkiintoinen opiskelupaikka suljettavien lukioiden alueelta lukioonpyrkiville. Eräs vetovoimatekijä on Kalajoen lukion liikunnalliset linjat, joita on kehitettävä ammattimaisempaan suuntaan ja korkemman opetuksen suuntaan. 

Lähialuueltamme voivat poistua jotku näistä lukioista: Kannuksen, Perhon, Toholammin, Vetelin, Haapajärven, Haapaveden, Nivalan, Pyhäjäven, Reisjärven, Sievin, Oulaisten, Vihannin ja Kärsämäen lukiot. Jos kehitys menee tähän suuntaan niin Kalajoen lukion oppilasmäärä voi nousta jopa 500-600:aan. Tällöin on rakennettava oppilasasuntoloita sekä varattava tilaa autoille riittävästi.

Myös muiden liikuntapaikkojen määrää on tarkasteltava uudessa yhtenäiskoulussa sillä tarvitaan pallokenttiä kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna sekä jäähallin lisäksi toinen mokoma jääpinta-alaa koulukäyttöön.

Nämä 1280 – 1600 oppilasta tarvitsevat ruokailutiloiksi lisää tilaa. Ruoka toimitetaan uudesta keskuskeittiöstä teveyskeskuksen vierestä, mikä lisää liikennettä Merenojan yhtenäiskoululle merkittävästi. Rakennettiinko keskuskeittiö väärään paikkaan?

Lisäksi oppilaiden vanhempia kiinnostaa oppilaiden koulumatkan turvallisuus. On otettava huomioon, että nykyisin liikennemäärät Kalajoen ydinkeskustan osalta ovat 4528 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kun otetaan huomioon, että Mertamarketin tontille on suunnitteilla kauppakeskus niin liikennemäärät tulevat lisääntymään kolminkertaiseksi jotta kauppakeskuksen liikkeet voivat toimia kannattavasti. Myös liikekeskusksen rakentaminen lisää koululaisten osalta turvattomuutta liikenteessä.  Siis ajoneuvomäärät kauppakeskuksen ansiosta kasvavat ehkä jopa 13 500 ajoneuvoon vuorokaudessa.

On otettava huomioon, että Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen vaikuttaa siten, että n. 4000 rakentajasta ehkä 10 prosenttia tulee asumaan Kalajoelle.

Kalajoen matkailustrategian avulla matkailijamäärien ennakoidaan kasvavan merkittävästi, lainaus matkailustrategiasta: 

Marina-alue rakentuu kolmeen toisiaan tukevaan kokonaisuuteen:

1. Satama-alue on Kalajoen merellinen olohuone, jossa on boutique-tasoista majoitusta ja merelliset aktiviteetit
2. Luonnollisen hyvinvoinnin alue tarjoaa rentoutumiseen ja hyvinvointiin keskittyvää palvelutoimintaa.
3. Ikuisen kesän alue tarjoaa moderneja asumisen ratkaisuja. Kasvihuoneet hyödyntävät raknnusten hukkalämpöä ja toisaalta ottavat talteen aurinko – ym. energiaa.

Lisäksi Hiekkasärkkien alueelta on vapautumasta valitusten jälkeen noin 150 kesämäkkitonttia ja niiden rakentaminen lisää liikennettä Kalajoella ja käyntejä kalajokisissa liikkeissä.

Kalajoen keskustan liikennejärjestelyt ovat epäonnistuneet keskustan kinttupolun johdosta. Keskustassa  isot rekat eivät voi kunnolla liikkua ja viedä tavaraa liikkeisiin eikä maataloustraktorit voi kulkea maatalouskoneiden kanssa keskustan kinttupolkua vaarantamatta toisia tiellä liikkujia. Traktoriliikenne ohjautuu pois keskustan kinttupolulta Kantatielle lähemmäksi Merenojan yhtenäiskoulua.

Lisäksi on otettava huomioon, että Kalajoen lämpölaitokselle voi vuoden mittaa tulla noin 50 kuorma-autolastillista puupellettiä, mikä kulkee Kantatien kautta ja lisää näin ollen koululaisten vaaran mahdollisuutta.

Olen ottanut tässä kirjoituksessani esille vain kaksi haastellista asiaa: yhtenäsikoulujen tilojen tarve eli ennenkaikkea liikuntatilojen tarve sekä koululaisten kouluatkan turvallisuus erittäin vilkkaassa liikenteessä.


Jos koulumatka tai osa siitä määritellään vaaralliseksi, kunta on velvollinen järjestämään kuljetuksen vaaralliseksi katsotuksi koulumatkan osuudelle tai korvaamaan huoltajalle koulumatkakustannuksia oppilaan kuljettamisesta. Koulumatkan turvallisuuden arvioinnissa tarkastellaan koulumatkan liikenteellisiä olosuhteita ja käytössä on Koululiitu-ohjelma, jossa on huomioitu mm. seuraavat seikat: - tien toiminnallinen luokka - tien ylityskohdat - liikennemäärät - nopeusrajoitukset - tien leveys - tien piennarleveys - mahdolliset kevyen liikenteen väylät ja tievalaistus

Poliittisen ohjausryhmän toinen kokous 21.3.2016

Kokousaikataulu

Poliittisen ohjausryhmän toinen kokous pidettiin 21.3.2016 klo 17.00. Kokouksesta olivat poissa Hanna Halmeenpää, Veli Ainali, Timo Suni ja Lek Pernu.

Kokouksessa edettiin seuraavan esityslistan mukaisesti.

KALAJOEN KAUPUNKI

Kalajoentie 5 Esityslista 2/2016

85100 Kalajoki 14.3.2016

Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelun poliittisen ohjausryhmän kokouksen esityslista

Aika: Maanantai 21.3.2016 klo17:00–

Paikka: Kalajoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen huone

Osoite: Kalajoentie 5, 85100 Kalajoki

Jäsenet:

Myllylä Raili, Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, puheenjohtaja

Märsylä Pekka, Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Puoskari Jukka, Kalajoen kaupunginjohtaja, johtoryhmä

Nivala Juha, sivistyslautakunnan puheenjohtaja

Hihnala Tarmo, teknisen lautakunnan puheenjohtaja

Aho Erkki pj., Ryhmä Ahon valtuustoryhmä

Ainali Veli pj., Suomen Kristillisdemokraatit r.p:n valtuustoryhmä

Halmeenpää Hanna pj., Vihreä Liitto r.p:n valtuustoryhmä

Pahkala Eija pj., Suomen Keskusta r.p:n valtuustoryhmä

Saari Hanna pj., Kansallinen Kokoomus r.p:n valtuustoryhmä

Alho Sirkka pj., Vasemmistoliitto r.p:n valtuustoryhmä

Untinen Jorma pj., Pro Kalajoki valtuustoryhmä

Suni Timo pj., Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p:n valtuustoryhmä

Pernu Lek pj., Perussuomalaiset r.p:n valtuustoryhmä

Asiantuntijat

Mäki-Leppilampi Anne, hyvinvointipalvelujohtaja, johtoryhmä

Siirilä Esa, sivistysjohtaja, johtoryhmä

Raiman Marko, tekninen johtaja, johtoryhmä

Käsiteltävät asiat

Asia Otsikko

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus

Kokouskutsu on lähetetty jäsenille ja asiantuntijoille 15.3.2016 sähköpostitse.

Ohjausryhmä:

2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen

Kokousmuistio on lähetetty jäsenille 11.3.2016.

Hyvinvointipalvelujohtaja:

Ohjausryhmä hyväksyy edellisen kokouksen muistion.

3 Ohjausryhmän sihteerin valinta

Hyvinvointipalvelujohtaja:

Ohjausryhmän kokousten sihteerinä toimii jatkossa opetuspalveluiden palvelualuejohtaja Esa Siirilä.

Ohjausryhmä:

3 Kokousaikataulu vuodelle 2016

Hyvinvointipalvelujohtaja:

Ohjausryhmä kokoontuu seuraavan aikataulun mukaisesti vuonna 2016:

18.4, 23.5, 20.6, 22.8, 19.9, 17.10, 21.11, 12.12

Kokoukset alkavat klo 15.30–17 kaupunginhallituksen huoneessa.

Ohjausryhmä:

4 Hankkeesta tiedottaminen

Ohjausryhmän päätöksen mukaisesti hankkeelle avataan kaupungin verkkosivuille oma sivusto nimellä ’Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelu. Sivusto sijoitetaan Varhaiskasvatus ja koulutus -pääsivun alle. Sieltä on löydettävissä ohjausryhmän ja työryhmien pöytäkirjat ja muu hankkeen etenemiseen liittyvä materiaali. Sivut aukeavat viikolla 11.

Hankkeelle myös avataan omat Facebook – sivut nimellä ’Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelu’. Sivut aukeavat viikolla 12. Sivujen ylläpidosta vastaavat Esa Siirilä, Anne Mäki-Leppilampi ja Tiina Koivuranta.

Hyvinvointipalvelujohtaja:

Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi

Ohjausryhmä:

5 Hankkeen pääsuunnittelijan valinta

Edellisessä kokouksessa talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo esitteli arkkitehtisuunnittelun kilpailutusprosessin. Tekninen johtaja esittelee kokouksessa hankkeen pääsuunnittelijan valinnan.

Hyvinvointipalvelujohtaja:

Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi

Ohjausryhmä:

1. Muut asiat
2. Kaupunginhallitus vahvistaa työryhmien kokoonpanot 14.3.2016 kokouksessaan
3. Esa Siirilä antaa tilannekatsauksen opintokäyntikohteista
4. muut esille tulevat asiat

Hyvinvointipalvelujohtaja:

Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi

Ohjausryhmä:

Seuraava kokous: Maanantai 18.4.2016 klo 15.30

Hankkeen pääsunnittelija valittiin. Hinta on 78 000 euroa. Valintaprosessissa on käytetty myös konsulttitoimistoa, jonka laskun määrää ei vielä esitetty.

Ennen kokousta lähetin sivistysjohtajalla ja kaupunginjohtajalle seuraavan sähköpostiviestin, mutta siihen ei ole reagoitu mitenkaan heidän taholtaan. Tästä voidaan vetää selkeät johtopäätökset.

From: Erkki Aho

Sent: Sunday, March 20, 2016 7:15 PM

To: Esa Siirilä

Cc: jukka.puoskari@kalajoki.fi

Subject: Re: yhtenäiskoulusta

Kiitos Esa vastuksista. Viidennen kysymyksen vastaus osoittaa, että jo ala-asteen luokkien liikuntasalin tarve on suurempi kuin nykyinen liikuntasalin kapasiteetti ja kun otetaan huomioon 7-9 luokkien liikuntasalin tarve sekä lukion ja lukion liikuntaryhmien salin tarve, niin salin kokonaistarve on 3-4-kertainen nykyiseen tilanteeseen. On lisäksi otettava huomioon, että Kalajoen lukion oppilasmäärä tulee lähivuosina lisääntymään lukioiden vähenemisen myötä. Siksi liikuntasalin käytön tarve kasvaa entisestään.

Lisäksi on otettava huomioon, että yksi jäähalli ei riitä yhtenäiskoulun ja lukion tarpeisiin vaan tarvitaan lisää jääkapasiteettia noin puolet nykyisestä määrästä. Myös pelikenttiä tarvitaan lisää ainakin kolmannes nykyisestä määrästä. Mielestäni liikunnan tilatarvetta varten olisi syytä perustaa oma suunnittelun alaryhmä, jossa voisi olla mukana lukion liikunnanopettaja Vesa Joenväärä, Pohjankylän rehtori Juho Silvasti, Etelänkoulun opettaja Simo Törnvall, Raution koulun opettaja Esko Valikainen ja Raumankarin koulun opettaja. Ryhmän tarkoituksena olisi myös lukion  liikuntalinjojen vetovoimaisuuden lisääminen sekä ympärivuotisen liikuntakoulun suunnittelu niin, että rungon muodostaa koulujen liikuntatunnit kouluvuoden aikana ja kesän ajan toiminnasta vastaavat eri urheiluseurat tarkan toimintasuunnitelman mukaisesti. Olen itse halukas vaikka toimimaan ko. ryhmän vetäjänä ja organisaattorina.

Terv. Erkki

From: Siirilä Esa

Sent: Friday, March 18, 2016 4:15 PM

To: Erkki Aho

Subject: VS: yhtenäiskoulusta

terve ! Tässäpä lukuarvioita. Ne ovat tämän hetken tilanteeseen perustuvia. Jos paikkakunnalle muuttaa runsaasti perheitä, joilla kouluikäisiä lapsia tai toisin päin , luvut muuttuvat.
terv esa

Lähettäjä: Erkki Aho [mailto:e.ahoky@kotinet.com]
Lähetetty: 14. maaliskuuta 2016 6:06
Vastaanottaja: Siirilä Esa
Aihe: yhtenäiskoulusta

Hei Esa,

1.     Mikä on Merenojan yhtenäiskoulun oppilasmäärä vuonna 2019? Yhtenäiskoulussa 980 oppilasta ja lukiossa tavoitteena 300 oppilasta.

2.     Miten oppilasmäärä jakaantuu ikäluokittain? 1-6 luokkien oppilaita 600 ja 7-9 luokkien oppilaita 380.

3.     Miten oppilasmäärä jakaantuu alueellisesti? 1-6 oppilaista 53 % Pohjankylältä, 18 % Vuorenkalliolta, 15 % Etelänkylältä, 9 % Rahjasta, 5 % Mehtäkylästä. Rahjan koulun oppilasalue ulottuu Tapion Tuvan risteysalueelle saakka.

4.     Montako luokallista oppilaita on ikäryhmittäin? 1. lk 4 ryhmää, 2. lk 4 ryhmää, 3. lk 4 ryhmää, 4. lk 4 ryhmää, 5. lk 3-4 ryhmää 6. lk 4 ryhmää

5.     Kuinka monta liikuntatuntia kullakin ikäryhmällä on viikossa?1. – 4. lk 2 h/vko, 5. lk 3 h/vko ja 6. lk 2 h/vko. 4. – 5. lk on lisäksi valinnaisia opintoja 2 h /vko ja 6. lk 4 h /vko. Uskon, että moni oppilas haluaa myös valita liikunnasta valinnaisia opintoja.

1.     Mikä on Kalajoen lukion oppilasmäärä vuonna 2019? Tavoite 300 opiskelijaa, itse toivon, että luku olisi vieläkin suurempi (310-320), koska toisen asteen opiskelijat omalta osaltaan tuovat paljon puhuttua elinvoimaa kaupunkiin.

2.     Mitkä lukiot mahdollisesti lakkaavat olemasta lähialueellamme vuoteen 220 mennessä. Tämä on minulle vaikea kysymys arvailla. Riippuu ylläpito- ja rahoituslainsäädännön kehityksestä ja siitä, kuinka paljon kunnat ovat valmiita satsaamaan omaan lukiokoulutukseen ja sen kehittämiseen. Itse tietenkin uskon, että Kalajoen lukio on tuolloin vielä nykyistäkin vetovoimaisempi oppilasmäärälläkin mitattuna.

3.     Miten Kalajoen lukioa voidaan kehittää vetovoimaisemmaksi jotta saisimme mahdollisesti lakkautettavien lukioiden oppilaista merkittävän osan Kalajoen lukioon? Kalajoen lukiota on kehitetty viime vuosina voimakkaasti, mikä näkyy siinä, että opiskelijamäärän väheneminen on pysähtynyt ja määrä on kääntynyt kasvavaksi. Kalajoen lukioon on hakenut alueen lukioista kolmanneksi eniten hakijoita Raahen ja Kokkolan jälkeen.

Lukio on ollut hyvin näkyvillä osaajana. Viime viikkoina esim. hanke, jossa opiskelijat suunnittelivat, laskivat ja rakensivat säähavaintopallon mittauslaitteineen (+ kiukkukukko Angry Bird) avaruusreissulle oli tästä hieno osoitus. Samoin lukiolaiset voittivat jo kolmannen kerran peräkkäin alueellisen lukioiden matematiikkakilpailun. Nyt lukiolla valmistellaan yhteistä tiedeleiriä Raahen ja Pyhäjoen lukion kanssa.

Jatkossa on järkevää edelleen jatkaa opiskelijalähtöistä kehittämistyötä; erikoistumisopintoja, yhteistyötä Kalajoki Akatemian, toisten lukioiden ja ammattioppilaitosten kanssa, kansainvälistä toimintaa, oppimisympäristöjen kehittämistä ( sähköiset ja fyysiset), yhteisöllisen ja opiskeluun innostavan ilmapiirin rakentamista ja  henkilöstön osaamisen kehittämistä.

Parin viime vuoden aikana minulta on paljon kyselty, milloin lukiomme tarjontaan sisältyy taide- ja taito-opinnoissa enemmän musiikin opiskelun mahdollisuuksia. Samoin on tuotu esiin. vanhempien taholta kysymys urheilulinjasta yläkoulusta lukioon saakka.

terv esa

Voitko antaa vastauksen näihin kysymyksiin perjantaihin 18.3.2016 mennessä.

Terveisin Erkki

Kiitos sivistysjohtajalle vastauksesta

Kiitän sivistysjohtajaa erittäin hyvästä vastauksesta kysymyksiini. Erityistä huomiotani kiinnittää vastaus liikuntatuntien määristä eri ikäryhmittäin. Siitä saa todellisen lukeman liikuntasalin tarpeesta. Yksi sali ei riitä edes ala-asteen opiskelijoille, Kun Esan laskelmiin lasketaan 7-9 luokkien oppilaiden liikuntatunnit ja reilun 300 lukiolaisen liikuntatunnit sekä urheilulinjon liikuntasalin tarve, niin tarve on viikkotunteina n. 120- 130 tuntia viikossa. Tarve on vähintäänkin kolminkertainen nykyiseen salin käytön tarpeeseen verrattuna ja se vaatii kolminkertaiset tilat nykyiseen verrattuna. Siis nykyisen liikuntasalin laajentaminen ei ole ratkaisu ongelmiin, vaan tarvitaan uusi täysimittainen liikuntasali. Pitää ottaa huomioon suunnitelmissa laajentamistarve ja -mahdollisuus.

Myös muita liikuntatiloja tarvitaan lisää. Tarvitaan jääaikaa lisää. Siis lisää jääurheilupaikkoja. Tarvitaan muitakin urheilupaikkoja lisää. Nyt kannattaa ottaa mielipiteet lukion liikunnan opettajilta, Pohjankylän ja Etelänkylän koulun rehtoreilta. He ovat asiantuntijoita tässä asiassa.

Sama tilanne on ruokailutilojen kohdalla, mutta tilantarvetta voidaan pienentää ruokailuaikoja porrastamalla.
Eräs mielenkiintoinen asia on oppilaiden turvallinen koulumatka. Katso kohta 3.

Tässä Esan vastaus kysymyksiini.

terve ! Tässäpä lukuarvioita. Ne ovat tämän hetken tilanteeseen perustuvia. Jos paikkakunnalle muuttaa runsaasti perheitä, joilla kouluikäisiä lapsia tai toisin päin , luvut muuttuvat.
terv esa

Lähettäjä: Erkki Aho [mailto:e.ahoky@kotinet.com]
Lähetetty: 14. maaliskuuta 2016 6:06
Vastaanottaja: Siirilä Esa
Aihe: yhtenäiskoulusta

Hei Esa,

1.     Mikä on Merenojan yhtenäiskoulun oppilasmäärä vuonna 2019? Yhtenäiskoulussa 980 oppilasta ja lukiossa tavoitteena 300 oppilasta.

2.     Miten oppilasmäärä jakaantuu ikäluokittain? 1-6 luokkien oppilaita 600 ja 7-9 luokkien oppilaita 380.

3.     Miten oppilasmäärä jakaantuu alueellisesti? 1-6 oppilaista 53 % Pohjankylältä, 18 % Vuorenkalliolta, 15 % Etelänkylältä, 9 % Rahjasta, 5 % Mehtäkylästä. Rahjan koulun oppilasalue ulottuu Tapion Tuvan risteysalueelle saakka.

4.     Montako luokallista oppilaita on ikäryhmittäin? 1. lk 4 ryhmää, 2. lk 4 ryhmää, 3. lk 4 ryhmää, 4. lk 4 ryhmää, 5. lk 3-4 ryhmää 6. lk 4 ryhmää

5.     Kuinka monta liikuntatuntia kullakin ikäryhmällä on viikossa?1. – 4. lk 2 h/vko, 5. lk 3 h/vko ja 6. lk 2 h/vko. 4. – 5. lk on lisäksi valinnaisia opintoja 2 h /vko ja 6. lk 4 h /vko. Uskon, että moni oppilas haluaa myös valita liikunnasta valinnaisia opintoja.

1.     Mikä on Kalajoen lukion oppilasmäärä vuonna 2019? Tavoite 300 opiskelijaa, itse toivon, että luku olisi vieläkin suurempi (310-320), koska toisen asteen opiskelijat omalta osaltaan tuovat paljon puhuttua elinvoimaa kaupunkiin.

2.     Mitkä lukiot mahdollisesti lakkaavat olemasta lähialueellamme vuoteen 220 mennessä. Tämä on minulle vaikea kysymys arvailla. Riippuu ylläpito- ja rahoituslainsäädännön kehityksestä ja siitä, kuinka paljon kunnat ovat valmiita satsaamaan omaan lukiokoulutukseen ja sen kehittämiseen. Itse tietenkin uskon, että Kalajoen lukio on tuolloin vielä nykyistäkin vetovoimaisempi oppilasmäärälläkin mitattuna.

3.     Miten Kalajoen lukioa voidaan kehittää vetovoimaisemmaksi jotta saisimme mahdollisesti lakkautettavien lukioiden oppilaista merkittävän osan Kalajoen lukioon? Kalajoen lukiota on kehitetty viime vuosina voimakkaasti, mikä näkyy siinä, että opiskelijamäärän väheneminen on pysähtynyt ja määrä on kääntynyt kasvavaksi. Kalajoen lukioon on hakenut alueen lukioista kolmanneksi eniten hakijoita Raahen ja Kokkolan jälkeen.

Lukio on ollut hyvin näkyvillä osaajana. Viime viikkoina esim. hanke, jossa opiskelijat suunnittelivat, laskivat ja rakensivat säähavaintopallon mittauslaitteineen (+ kiukkukukko Angry Bird) avaruusreissulle oli tästä hieno osoitus. Samoin lukiolaiset voittivat jo kolmannen kerran peräkkäin alueellisen lukioiden matematiikkakilpailun. Nyt lukiolla valmistellaan yhteistä tiedeleiriä Raahen ja Pyhäjoen lukion kanssa.

Jatkossa on järkevää edelleen jatkaa opiskelijalähtöistä kehittämistyötä; erikoistumisopintoja, yhteistyötä Kalajoki Akatemian, toisten lukioiden ja ammattioppilaitosten kanssa, kansainvälistä toimintaa, oppimisympäristöjen kehittämistä ( sähköiset ja fyysiset), yhteisöllisen ja opiskeluun innostavan ilmapiirin rakentamista ja  henkilöstön osaamisen kehittämistä.

Parin viime vuoden aikana minulta on paljon kyselty, milloin lukiomme tarjontaan sisältyy taide- ja taito-opinnoissa enemmän musiikin opiskelun mahdollisuuksia. Samoin on tuotu esiin. vanhempien taholta kysymys urheilulinjasta yläkoulusta lukioon saakka.

terv esa

Voitko antaa vastauksen näihin kysymyksiin perjantaihin 18.3.2016 mennessä.

Terveisin Erkki

Elinkeinojohtajalta en ole saanut vastausta määräajassa joten odotellaan sitä seuraavaksi. Maanantai on Merenojan koulun poliittisen ryhmän kokous jossa otan esille liikuntasalin käytön tarpeen ja salin suuruuden jo suunnitteluvaiheessa.

Merenojan yhtenäiskoulu on kiinteä osa Kalajoen kouluverkkoa

 Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelu on käynnistynyt

Vuorenkalliolla on iso tontti uutta koulua varten jos päättäjät päätyvät siihen että koulu sinne rakennetaan.

Merenojan yhtenäiskouluselvityksen tulee olla kiinteässä yhteydessä koko Kalajoen kouluverkkosuunnitteluun. On erittäin tärkeää tietää miten oppilaat jakaantuvat eri koulujen kesken. Tulevaisuudessa Kalajoella olisi Merenojan yhtenäiskoulu, Raumankarin koulu, Tyngän koulu ja Raution koulu. Jos Rautioon rakennetaan uusi koulu ja sinne tuodaan oppilaat entisen Raution alueelta, niin Tyngän koululta loppuvat oppilaat. On erittäin todennäköistä, että Rautio ei tule saamaan uutta koulua. Tyngän koulu tulee siis olemaan uuden Raution koulun rakentamisen suurin este. Tyngän koulu on virheinvestointi. Uudet koulut olisi pitänyt rakentaa Vuorenkalliolle ja Rautioon. Vuorenkallion koulu olisi nyt tasannut Merenojankoulun oppilasmäriä. Yksi selvitettävä asia on se, että mistä Raumankari koulu saa oppilaansa tulevaisuudessa.

Jos Rautioon rakennetaan uusi koulu niin tarvitsee tuekseen elinkeinopoliittisen ohjelman, mikä varmistaa sen, että Rautiossa on tulevaisuudessakin riittävästi oppilaita. Samoin Himangan alue tarvitsee tuokseen elinkeinopoliititsen ohjelman, miä varmistaa sen, että Himangalla on tulevaisuudessakin riittävästi oppilaita.

Olen sitä mieltä, että nyt on viimeistään tarkasteltava asioita järkevästi. Koulujen paikat tulisi siis sijoittaa Merenojalle, Vuorenkalliolle, Raumankarille ja Rautioon. On tunnustettava, että Tyngän koulu oli virheinvestointi ja Tyngän koululle on keksittävä uusi käyttötarkoitus.

Nykyisistä kouluista entinen Raution koulu tulisi lahjoittaa tontteineen Raution kyläyhdistykselle. Kärkisen koulun osalta tulisi selvittää tonttiasiat siten, että kyläyhdistys tulisi tontin omistajaksi ja Kalajoen kaupunki lahjoittaisi Kärkisen koulun Kärkisen kylätoimikunnalle.

Pahkalan, Rahjan, Etelänkylän ja Mehtäkylän koulujen osalta on käynnistettävä selvitykset siitä miten niitä voidaan parhaiten hyödyntää kalajokisten veronmaksajien hyödyksi.

Tärkeä asia on selvittää lasten koulumatkojen turvallisuus. Liikenneselvitykset tulee tehdä tarkasti. Lasten vanhempien tulee saada tarkat ja luotettavat selvitykset koulumatkojen turvallisuudesta. Mielestäni tämä vaatii uusia liikenneratkaisuja ja niitä ei ainakaan tässä Merenojan yhtenäiskoulun suunnitteluvaiheessa ole otettu tarkasteluun laisinkaan.

Mielestäni Vuorenkallion alueelle tulisi rakentaa uusi koulu ja sinne oppilaat voisivat tulla turvallisesti Holmanperältä, Hiekkasärkilta, Rahjankylästä, Etelänkylältä ja Plassilta eli 8-tien pohjoispuolelta. Tämä olisi mahdollista jos Kalajoen yli rakennettaisiin uusi silta, jota pitkin kevytliikennen Plassilta ohjattaisiin Vuorenkalliolle.

On mahdollista, että Mehtäkylästä oppilaat siirtyvät tulevaisuudessa  Merijärven kouluun. Näin Pohjankylän ja Merenojan yhdistetystä koulusta tulisi huomattavasti pienempi oppilasmäärältään kuin nyt suunnittelusta Merenojan yhtenäiskoulusta. Näin Merenojan yhtenäiskoulun yhteydessä Kalajoen lukiolle jäisi enemmän tilaa laajentua. Pienempiä lukiota vähennetään lahitulevaisuudessa ja siksi Kalajoen lukion toimintaedelltykset ja menestyksellinen tulevaisuus on kalajokisille tärkeä asia. Kalajoen lukiolla tulee olla valmius ottaa huomattavasti nykyistä enemmän oppilaita opiskelemaan. Siksi liikuntalinjojen vetovoimaan on lisättävä uudelleenorganisoinnilla.

Jos Kalajoella olisi koulut Merenojalla, Vuorenkalliolla, Rautiossa ja Raumankarilla niin voitaisiin toteuttaa kuningasajatukseni ympärivuotisesta urheilukoulusta yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Tämä olisi mahdollista toteuttaa, jos Kalajoen lukion liikuntalinjojen vetävät toimisivat vetäjinä myös urheilukouluissa ja kolmannen sektorin henkilöt olisivat lähinnä avustavassa ja osittain toteuttavasssa roolissa ympärivuotisessa urheilukoulussa. 

Arteman tulevaisuus on myös turvattava. Valitettavasti sen kohtalosta päättää nivalalaiset ja ylivieskalaiset joten edessä voi kalajokisten kannalta karmeita asioita ellei nyt tarmokkaasti ja tehokkasti toimita siten, että Arteman vetovoima kasvaa. Olen todella huolissani toisenasteen kuolutuksesta Kalajoella.

Nämä ajatukset ovat minun omiani. 

Kysymyksiä asiasta ja esityslista

From: Erkki Aho

Sent: Monday, March 14, 2016 6:06 AM

To: Esa Siirilä

Subject: yhtenäiskoulusta

Hei Esa,

1. Mikä on Merenojan yhtenäiskoulun oppilasmäärä vuonna 2019?
2. Miten oppilasmäärä jakaantuu ikäluokittain?
3. Miten oppilasmäärä jakaantuu alueellisesti?
4. Montako luokallista oppilaita on ikäryhmittäin?
5. Kuinka monta liikuntatuntia kullakin ikäryhmällä on viikossa?

1. Mikä on Kalajoen lukion oppilasmäärä vuonna 2019?
2. Mitkä lukiot mahdollisesti lakkaavat olemasta lähialueellamme vuoteen 2020 mennessä.
3. Miten Kalajoen lukioa voidaan kehittää vetovoimaisemmaksi jotta saisimme mahdollisesti lakkautettavien lukioiden oppilaista merkittävän osan Kalajoen lukioon?

Voitko antaa vastauksen näihin kysymyksiin perjantaihin 18.3.2016 mennessä.

Terveisin Erkki

From: Erkki Aho

Sent: Monday, March 14, 2016 6:14 AM

To: mia.himanka@kalajoki.fi

Subject: tulevaisuuden näkymien arviointi

Hei Mia

1. Mitkä vaikutukset mahdollisella Pyhäjoen ydinvoimalalla on Kalajoen väkilukuun?
2. Kalajoen koulujen oppilasmääriin
3. 8-tien liikenteeseen
4. Kalajoen liike-elämään

1. Miten Kalajoen kauppakeskushanke etenee?
2. Miten Kalajoen keskustan tuleva kauppakeskus vaikuttaa liikennemääriin?

1. Miten Kalajoen kaupungin matkailustrategian toteutuminen vaikuttaa 8-tien liikennemääriin?
2. Liikennemääriin Kalajoen keskustassa

1. Minkä suuruinen on Kalajoen Lämmön brikettitehtaan raskas liikenne vuonna 2019?
2. Minkälaiset liikennemäärien lisäykset ovat odotettavissa lähivuosina ko. tehtaan osalla?

Voitko antaa vastauksen näihin kysymyksiin perjaintaihin 18.3.2016 mennessä?

Terveisin Erkki

KALAJOEN KAUPUNKI

Kalajoentie 5 Esityslista 2/2016

85100 Kalajoki 14.3.2016

Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelun poliittisen ohjausryhmän kokouksen esityslista

Aika: Maanantai 21.3.2016 klo17:00–

Paikka: Kalajoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen huone

Osoite: Kalajoentie 5, 85100 Kalajoki

Jäsenet:

Myllylä Raili, Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, puheenjohtaja

Märsylä Pekka, Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Puoskari Jukka, Kalajoen kaupunginjohtaja, johtoryhmä

Nivala Juha, sivistyslautakunnan puheenjohtaja

Hihnala Tarmo, teknisen lautakunnan puheenjohtaja

Aho Erkki pj., Ryhmä Ahon valtuustoryhmä

Ainali Veli pj., Suomen Kristillisdemokraatit r.p:n valtuustoryhmä

Halmeenpää Hanna pj., Vihreä Liitto r.p:n valtuustoryhmä

Pahkala Eija pj., Suomen Keskusta r.p:n valtuustoryhmä

Saari Hanna pj., Kansallinen Kokoomus r.p:n valtuustoryhmä

Alho Sirkka pj., Vasemmistoliitto r.p:n valtuustoryhmä

Untinen Jorma pj., Pro Kalajoki valtuustoryhmä

Suni Timo pj., Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p:n valtuustoryhmä

Pernu Lek pj., Perussuomalaiset r.p:n valtuustoryhmä

Asiantuntijat

Mäki-Leppilampi Anne, hyvinvointipalvelujohtaja, johtoryhmä

Siirilä Esa, sivistysjohtaja, johtoryhmä

Raiman Marko, tekninen johtaja, johtoryhmä

Käsiteltävät asiat

Asia Otsikko

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus

Kokouskutsu on lähetetty jäsenille ja asiantuntijoille 15.3.2016 sähköpostitse.

Ohjausryhmä:

2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen

Kokousmuistio on lähetetty jäsenille 11.3.2016.

Hyvinvointipalvelujohtaja:

Ohjausryhmä hyväksyy edellisen kokouksen muistion.

3 Ohjausryhmän sihteerin valinta

Hyvinvointipalvelujohtaja:

Ohjausryhmän kokousten sihteerinä toimii jatkossa opetuspalveluiden palvelualuejohtaja Esa Siirilä.

Ohjausryhmä:

3 Kokousaikataulu vuodelle 2016

Hyvinvointipalvelujohtaja:

Ohjausryhmä kokoontuu seuraavan aikataulun mukaisesti vuonna 2016:

18.4, 23.5, 20.6, 22.8, 19.9, 17.10, 21.11, 12.12

Kokoukset alkavat klo 15.30–17 kaupunginhallituksen huoneessa.

Ohjausryhmä:

4 Hankkeesta tiedottaminen

Ohjausryhmän päätöksen mukaisesti hankkeelle avataan kaupungin verkkosivuille oma sivusto nimellä ’Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelu. Sivusto sijoitetaan Varhaiskasvatus ja koulutus -pääsivun alle. Sieltä on löydettävissä ohjausryhmän ja työryhmien pöytäkirjat ja muu hankkeen etenemiseen liittyvä materiaali. Sivut aukeavat viikolla 11.

Hankkeelle myös avataan omat Facebook – sivut nimellä ’Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelu’. Sivut aukeavat viikolla 12. Sivujen ylläpidosta vastaavat Esa Siirilä, Anne Mäki-Leppilampi ja Tiina Koivuranta.

Hyvinvointipalvelujohtaja:

Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi

Ohjausryhmä:

5 Hankkeen pääsuunnittelijan valinta

Edellisessä kokouksessa talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo esitteli arkkitehtisuunnittelun kilpailutusprosessin. Tekninen johtaja esittelee kokouksessa hankkeen pääsuunnittelijan valinnan.

Hyvinvointipalvelujohtaja:

Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi

Ohjausryhmä:

1. Muut asiat
2. Kaupunginhallitus vahvistaa työryhmien kokoonpanot 14.3.2016 kokouksessaan
3. Esa Siirilä antaa tilannekatsauksen opintokäyntikohteista
4. muut esille tulevat asiat

Hyvinvointipalvelujohtaja:

Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi

Ohjausryhmä:

Seuraava kokous: Maanantai 18.4.2016 klo 15.30

Yhtenäiskouluasiaa Kalajoelta ja muutaltakin

Yhtenäiskoulun jakaa mielipiteitä Kalajoella. Mielestäni osa on ennakkoluuloja ja osa todella aiheellisia kriittisiä puheenvuoroja. Katsokaamme aluksi kokemuksia yhtenäiskoulusta muualta Suomessa.

Asiaa yhtenäiskoulusta

http://areena.yle.fi/1-3319147?autoplay=true

Yhtenäiskoulun vastustajat keräävät nimejä näihin addresseihin.

Addressit

Kalajoen kouluverkkouudistus

https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/2455

Kalajoen uudesta kouluverkkosuunnitelmasta neuvoa-antava kunnallinen kansalaisäänestys

https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/2478

Asiasta on myös kriittisiä yleisönosasto kirjoituksia.

Tällä hetkellä tekninen toimisto on pyytänyt konsulttitoimistoa pyytämään tarjoukset viidelta arkkitehtitoimistolta. Lähtökohtana on tämä hahmotelma yhtenäiskoulusta.

Olen itse urheiluihmisenä huolestunut liikuntasalin koosta ja käytöstä. Siksi olen ottanut yhteyttä alan asiantuntijoihin ja kartoitamme tilanteen mahdollisesti ensi viikolla. Vaitettavat tällainen tilannekartoitus Kalajoen kaupungin puolesta on tekemättä.

Toinen tärkeä asia minun mielestäni on lasten koulumatkojen turvallisuus. Mielestäni tähän asiaan ei ole vielä paneuduttu riittävästi. On otettava huomioon, että mahdollinen Pyhäjoen ydinvoimala lisää 8-tien käyttöä huomattavasti. Kauppakeskussuunnitelman toteutus tulee lisäämään liikennettä huomattavasti ja ehkä myös brikettitehtaan mahdollinen laajennus lisää raskaan liikenteen osuutta koulun läheisyydessä.

KALAJOEN KAUPUNKI

Kalajoentie 5 Kokousmuistio 1/2016

85100 Kalajoki 9.3.2016

Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelun poliittisen ohjausryhmän kokousmuistio

Aika: Perjantai 4.3.2016 klo14:00–15:30

Paikka: Kalajoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen huone

Osoite: Kalajoentie 5, 85100 Kalajoki

Osallistujat:

Myllylä Raili, Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, puheenjohtaja

Märsylä Pekka, Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Puoskari Jukka, Kalajoen kaupunginjohtaja, johtoryhmä

Nivala Juha, sivistyslautakunnan puheenjohtaja

Hihnala Tarmo, teknisen lautakunnan puheenjohtaja, poissa

Aho Erkki pj., Ryhmä Ahon valtuustoryhmä

Ainali Veli pj., Suomen Kristillisdemokraatit r.p:n valtuustoryhmä, poissa

Halmeenpää Hanna pj., Vihreä Liitto r.p:n valtuustoryhmä, poissa

Pahkala Eija pj., Suomen Keskusta r.p:n valtuustoryhmä, poissa

Saari Hanna pj., Kansallinen Kokoomus r.p:n valtuustoryhmä

Alho Sirkka pj., Vasemmistoliitto r.p:n valtuustoryhmä

Untinen Jorma pj., Pro Kalajoki valtuustoryhmä, poissa

Suni Timo pj., Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p:n valtuustoryhmä, poissa

Pernu Lek pj., Perussuomalaiset r.p:n valtuustoryhmä, poissa

Asiantuntijat

Mäki-Leppilampi Anne, hyvinvointipalvelujohtaja, johtoryhmä

Siirilä Esa, sivistysjohtaja, johtoryhmä

Raiman Marko, tekninen johtaja, johtoryhmä, poissa

Rauli Mäkitalo, talonrakennuspäällikkö

Tarja Irva, toimistosihteeri, sihteeri

Käsitellyt asiat

Asia Otsikko

1 Ohjausryhmän järjestäytyminen

Valitaan ohjausryhmälle puheenjohtaja ja sihteeri ja sovitaan kokousmuistion tarkastamisesta.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen.

Ohjausryhmä:

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä valittiin puheenjohtajaksi. Sihteerinä toimii toimistosihteeri Tarja Irva. Kokousmuistio tarkastetaan aina seuraavassa kokouksessa.

2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Kokouskutsu on lähetetty 19.2.2016 sähköpostitse (Liite 1) Kalajoen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat (2), valtuutetut (2) sekä johtoryhmän henkilöt (4) ja Kalajoen kaupunginvaltuuston poliittisten ryhmien puheenjohtajille sekä asiantuntijoille

Ohjausryhmä:

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi ja voitiin aloitta asioiden käsittely esityslistan mukaisesti.

3 Kokousaikataulu vuodelle 2016

Keskusteltiin kokousaikataulusta ja todettiin aikataululliset haasteet. Jatkossa pyritään järjestämään kokoukset kaupunginhallituksen kokouspäiville.

Ohjausryhmä:

Seuraavaan kokoukseen 21.3.2016 tehdään esitys kokousaikataulusta.

4 Hankkeen tiedottamisesta sopiminen

Ohjausryhmä:

Päätettiin, että yhtenäiskoulun suunnittelun etenemisestä tiedotetaan

1. kaupunginvaltuustolle joka kokouksen yhteydessä
2. Kalajoen kaupungin verkkosivuilla (ylläpidosta vastaa Tarja Irva)
3. omilla Facebook-sivuilla (keskustellaan asiasta kaupungin viestintäkoordinaattori Tiina Koivurannan kanssa)
4. henkilöstölle koulujen johtajien kokouksien kautta
5. oppilaille Pedanetin kautta
6. medialle kaupunginhallituksen tiedottamisen yhteydessä.

Tiedotuksen vastuuhenkilöksi sovittiin hyvinvointipalvelujohtaja Anne Mäki-Leppilampi

Tiedotuksesta valmistellaan tarkempi suunnitelma seuraavaan kokoukseen (Anne Mäki-Leppilampi, Esa Siirilä)

5 Suunnitteluryhmät

Esa Siirilä esitteli suunnitteluryhmien kokoonpanot. Tarkennettiin ohjausryhmän edustajia: ohjausryhmän edustajat ovat valtuustoryhmien puheenjohtajat.

Kokouksessa esiteltiin Merenojan yhtenäiskoulun suunnitteluryhmien jäsenet (Liite 2). Näiden työryhmien kokoonpanot ja tehtävät hyväksytty Khall 01.02.2016 § 25 ja SivLtk 4.2.2016 § 16

Työryhmiin esitettiin lisäksi:

Kodin ja koulun työryhmä: johtokuntien toisena edustajana Tiina Nevanperä, alakoulujen edustajaksi

Tila- ja aluesuunnitteluryhmä: Jukka Isopahkala, Janne Tölli, johtokuntien edustajina

Ohjausryhmä:

Ryhmien kokoonpanot viedään vahvistettavaksi kaupunginhallitukselle.

6 Arkkitehtisuunnittelun kilpailutus ja valintaprosessi

Talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo esitteli arkkitehtisuunnittelun kilpailutusprosessin tämän hetkistä tilannetta. Tekniselle palvelulle on jätetty seitsemän (7) ilmoittautumista tarjouskilpailuun. Heistä on valittu viisi (5), joille on lähetty tarjouspyyntö. Tarjoukset tulee jättää 16.3.2016 mennessä (Suunnittelutarjous, arkkitehti- ja pääsuunnittelija). Suunnitteluryhmän työ käynnistyy arkkitehtivalinnan jälkeen.

Suunnittelulle on varattu vuosi 2016. Tavoitteena saada kohde urakkalaskentaan vuodenvaihteessa 2016-2017.

Ohjausryhmä:

Merkittiin tiedoksi

7. Muut asiat
8. Seuraavaan kokoukseen valmistellaan tutustumiskäyntikohteet. Ehdotettiin kohteiksi Oulua (Kaakkuri, Kaukovainio, Kastelli, Ritaharju) ja Kauhajokea. Alustava aikataulu; 14.4 tai 15.4.2016). Ohjausryhmän lisäksi jäseniä muista ryhmistä mukaan tutustumismatkalle.
9. Suunnitteluun on varattu talousarviossa 100.000 euroa, tavoitellaan laadullisesti hyviä tiloja, joiden käyttöaste on hyvä.

Seuraava kokous: Maanantai 21.3.2016 klo 17.00

Merenojan yhtenäiskoulun suunnitteluryhmät

Luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä

1. Pekka Märsylä, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
2. Raili Myllylä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
3. Juha Nivala, sivistyslautakunnan puheenjohtaja
4. Tarmo Hihnala, teknisen lautakunnan puheenjohtaja
5. Valtuustoryhmien puheenjohtajat; Erkki Aho, Veli Ainali, Hanna Halmeenpää, Eija Pahkala, Hanna Saari, Sirkka Alho, Jorma Untinen, Timo Suni, Lek Pernu
6. Jukka Puoskari, kaupunginjohtaja

Ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja ohjata projektin etenemistä yhteistyössä suunnitteluryhmän kanssa. Se toimii koko projektin ajan rakennustöiden valmistumiseen saakka. Se kokoontuu päättämällään tavalla. Kaikki suunnitteluryhmän muistiot toimitetaan ohjausryhmälle tiedoksi. Ohjausryhmä määrittelee, kuinka projektin tiedotus järjestetään; missä tiedottaminen tapahtuu esim. projektin kotisivut ja kuka/ketkä tiedottavat.

Suunnitteluryhmä

7. Jukka Puoskari, pj., kaupunginjohtaja
8. Marko Raiman, tekninen johtaja
9. Pääsuunnittelija, siht.
10. Anne Mäki-Leppilampi, hyvinvointipalvelujohtaja
11. Esa Siirilä, sivistysjohtaja
12. Riku Saksholm, rehtori
13. Juho Silvasti, rehtori
14. Teuvo Tuorila, rehtori
15. Jouko Arvo JUKO ry:n edustaja
16. Katriina Silvasti, opettajien edustaja
17. Ville Kalliokoski, oppilaskuntien edustaja

Suunnitteluryhmä on projektin koordinaatioryhmä, jonka tehtävänä on vastata projektin toiminnallisten, teknisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Muut ryhmät toimittavat suunnitteluryhmälle työnsä loppuraportin ja muut suunnitteluryhmän mahdollisesti pyytämät selvitykset ja kannanotot. Se toimii koko projektin ajan rakennustöiden valmistumiseen saakka.

18. Yhtenäiskoulun pedagoginen suunnittelu
19. Teuvo Tuorila, pj., rehtori
20. Riku Saksholm, rehtori
21. Simo Törnvall, koulunjohtaja
22. Esko Valikainen, koulunjohtaja
23. Jari Ylikulju, rehtori, sivistystoimenjohtaja Merijärvi, asiantuntija
24. Jouko Arvo, koulunjohtaja
25. Juho Silvasti, rehtori
26. Heidi Tirri, luokanopettaja, Pohjankylän koulu
27. Marjo Märsylä, aineenopettaja, Merenojan koulu
28. Jukka Ojala, asiantuntija
29. Pentti Rautakoski, asiantuntija

Työryhmän tehtävänä on tehdä esitys, jossa se asettaa ne keskeiset opetukselliset ratkaisut ja tavoitteet, joiden avulla yhtenäiskoulun mahdollisuudet ja hyödyt toteutuvat. Uuden yhtenäiskoulun opetuskäytänteitä määrittäessään työryhmän tulee erityisesti huomioida oppimiseen ja kasvuun liittyvien tavoitteiden saavuttamisen lisäksi yhteisöllisyys, oppilaiden ja henkilöstön viihtyvyys, oppilaiden osallisuus, koulupäivän toiminnallisuus/liikunnallisuus sekä digitalisaation mahdollisuudet. Työryhmän esityksen tulee olla valmiina 6.5.2016. Työryhmä kerää ideoita ja näkemyksiä henkilöstöä ja oppilaita työhön osallistaen.

30. Oppimisen tuki ja oppilashuolto

31. Pauliina Halla-Aho, pj., erityisopettaja
32. Sari Ängeslevä, palvelupäällikkö
33. Tanja Tiihonen, koulunkäyntiavustajien edustaja
34. Heidi Pallari, kuraattorien edustaja
35. Jyri Mäkinen, opettajien edustaja
36. Päivi Alho, JHLn edustaja
37. Teija Roukala, terveydenhoitaja

Työryhmän tehtävänä on tehdä esitys, jossa se määrittää yhtenäiskoulun oppilashuollon ja oppimisen tuen keskeiset suuntaviivat, keskeiset käytännön toimintaperiaatteet ja toimintatavat sekä esittää näkemyksensä tarvittavista resurssien uudelleenjärjestelyistä. Työryhmän esityksen tulee olla valmiina 6.5.2016. Työryhmä kerää ideoita ja näkemyksiä henkilöstöä työhön osallistaen.

38. Kodin ja koulun yhteistyö
39. Juha Nivala, pj., sivistyslautakunnan puh.joht.
40. Sari Alajoki, sivistyslautakunnan jäsen
41. Oppilaskuntien edustajat; Jasmine Ylitalo, Merenojan koulun edustaja, Jenni Jaatinen, alakoulujen edustaja
42. Johtokuntien edustajat; Sirpa Soukka, Merenojan koulu, Tiina Nevanperä, alakoulujen edustaja
43. Vanhempainyhdistysten edustaja, Henna Mäyrä
44. Matti Laulainen, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja
45. Maria Seppä, luokanopettaja

Työryhmän tehtävänä on tehdä esitys yhtenäiskoulun ja huoltajien välisen yhteistyön ja viestinnän periaatteista ja toimintamuodoista. Työryhmä kerää ideoita ja näkemyksiä oppilaita, henkilöstöä ja huoltajia työhön osallistaen. Työryhmän esityksen tulee olla valmiina 31.12.2017.

46. Tila- ja aluesuunnitteluryhmä

47. Esa Siirilä, pj., sivistysjohtaja
48. Marko Raiman, tekninen johtaja
49. Rauli Mäkitalo, talonrakennuspäällikkö
50. Riku Saksholm, rehtori
51. Juho Silvasti, rehtori
52. Jukka Isopahkala, Janne Tölli, koulujen johtokuntien edustajat
53. Pääsuunnittelija
54. Rakennesuunnittelija
55. LVIS – suunnittelija
56. Jouni Permi, työsuojeluvaltuutettu
57. Terhi-Marika Ketola, ruokahuoltopäällikkö, asiantuntija
58. Erja Tavasti, siivoustyönjohtaja, asiantuntija
59. Jukka Stolp, kaupunginpuutarhuri, asiantuntija

Työryhmän tehtävänä on valmistella esitys yhdessä suunnitteluryhmän kanssa yhtenäiskoulun tilaratkaisuista. Opetus- ja työskentelytilojen tulee olla toimivia, monikäyttöisiä/muuntuvia, turvallisia ja viihtyisiä. Työryhmä huomioi valmistelemassaan esityksessä eri- ikäisten oppijoiden tarpeet opetustilojen ja välituntialueiden osalta. Työryhmä tekee tiivistä yhteistyötä suunnitteluryhmän kanssa. Työryhmän työ päättyy 31.12.2016.

60. Johtamisen ja henkilöstöhallinnon suunnitteluryhmä
61. Anne Mäki-Leppilampi, pj., hyvinvointipalvelujohtaja
62. Mari Saari-Somero, henkilöstöjohtaja
63. Jukka Puoskari, kaupunginjohtaja
64. Esa Siirilä, sivistysjohtaja
65. Henkilöstön edustajat; Hanna Siltakoski (OAJ), Päivi Alho (JHL)
66. Teuvo Tuorila, rehtori

Työryhmän tehtävänä on valmistella esitys yhtenäiskoulun johtamisjärjestelmästä; nimikkeet, tehtäväkuvaukset, vastuualueet, palvelussuhteiden ehdot ja sijaistamisjärjestelyt. Esityksen tulee olla valmiina 31.5.2016.