Osavuosiraporteissa
tarkastellaan vuoden ja toiminnan kehityst sekä miten talousarviota
on noudatettu. Osavuosikatsauksessa ei ole mainintaa siitä, että
kaupungin kirjanpidossa talousarvion seuranta laahaa jäljessä,
koska kirjanpitoa ei ole ajantasaistettu. Talousjohtaja lupasi
minulle, että hän tekee asiasta aloitteen seuraavaan
kaupunginhallituksen kokoukseen jotta budjettiseuranta saadaan
reaaliaikaan.
Kalajoen
väestön määrä oli elokuun lopussa 12 578 asukasta, joka on 43
asukasta vähemmän kuin vuoden alussa ja 57 asukasta vähemmän kuin
vuotta aikaisemmin vastaavana aikana.Elävänä syntyneitä on 87 ja
kuolleita 74, joten syntyneiden enemmyys oli 13 henkilöä. Kuntien
välisessä tulo- ja lähtömuutossa Kalajoki on 61 henkilöä
miinuksella. Maahanmuuton osalla lisäys on 5 henkilöä.
Kalajoen
työvoima 5666 henkilöä, jost 546 on työttömänä. Työttömyys
on 11 henkilöä suurempi kuin viime vuonna vastaavana aikana. Koko
maan työttömyysaste elokuun lopussa oli 13,0 %, Pohjois-Pohjanmaan
14,2 % ja Kalajoen 9,6 %. Elokuun lopussa työttömistä miehiä oli
272 ja naisia 276. Miesten työttömyys on vuoden aikana lisääntynyt
17 henkilöllä ja naisten yhdellä henkilöllä.
Talousarviossa
verotuloja on arvioitu kertyvän 38 146 000 euroa. Elokuun loppuun
mennessä oli verotuloja kestynyt 26 749 519 euroa ( 70,1 %).
Kunnallisveroja on kertynyt 24 643 305 euroa. Se on 187 574 euroa
edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa paremmin. Kunnallisvero toteutunee
tällä vauhdilla noin 200 000 euroa talousarviota paremmin.
Yhteisöveroja
on arvioitu kertyvän 2 330 000 euroa. Elokuun tilantessa yhteisövero
on toteutunut -2,7 % edellisvuoden vastaa ajankohtaa alhaisempana.
Kiinteistöveroja
on talousarviossa arvioitu kertyvän 3 017 000 euroa. Kiinteistöveroa
on kertynyt noin 1 500 000, jossa kasvua edellisen vuoden vastaavaan
aikaan on noin 150 000 euroa.
Valtionosuuksia
on arvioitu ketyvän 30 671 000 euroa. Edellisvuoden toteumaan nähdn
valtionosuus kasvaa 1,2 miljoonaa euroa. Kalajoen vuoden 2016
valtionosuus on 20 737 750 euroa ja on 60 750 euroa talousarviota
korkeampi.
Arvio
toimintatuottojen kokonaistoteutumasta on elokun toteutumisvauhdilla
tarkasteltuna edellisvuotta heikompi.
Vuosikatetavoite
ylitettäneen talousarvioon nähden. Asia selvinnee
marras-joulukkuussa jolloin asia tuodaan valtuustokäsittelyyn. Jos
Kalajoen kaupungin kirjanpito olisi ajantasainen, niin valtuutetut
voisivat seurata asioita reaaliajassa, mutta nyt seuranta tapahtuu
jälkikäteen jolloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä
asiat. Tähän menettelyyn olen halunnut muutosta ja talousjohtaja on
ollut kanssani samaa mieltä.
Rahoituksen
osalta on todettava että investointiarvio on 9 965 000 euroa, josta
on käytetty eri kohteisiin elokuun loppuun mennessä 4 080 644
euroa.
Lainamäärä
on 31 954 165 euroa eli 2540 euroa asukasta kohti. Korkomenot ovat
laskeneet viime vuoteen verrattuna. Tällä hetkellä lainojen
painotettu keskiarvo on 0,40 %.
Kalajoen
kaupungin sijoitusten markkina-arvo on elokuun lopussa 15 334 018,83
euroa.
Konserniohjaukseen
on sijoitettuyhtenäiskoulutyöryhmien kokouskulut. ITC-kaluston
osalta ilmene, että vuosille 2017-2018 tavoitellaan n. 500-600
koneen uusintaa.
Elinkeinopalvelujen
tuottoteutuma on osavuosikatsauksen hetkellä reilusti
talousarviooita jäljessä. Heniklöstön asiantuntijapalvelujen
myyntiä Alavieskaan ja Merijärvelle on jänyt olennaisesti
talousarviovaiheessa arvioitua pienemmäksi. Minä manitisin tästä
asiasta valtuustokäsittelyssä, mutta se tuntui olevan arka asia.
Olen sitä mieltä, että Kalajoen elinkeinopalveluista on saatava
enemmän irti. Omakohtaiset kokemukset ovat sellaiset, että apu
enemmän ollut sielunhoidon tasoa kuin konkreettista apua. Lisäksi
olen tyytymätön elnkeinopalvelujen sijaisuusjärjestelyyn, koska
sellaista ei näytä olevan. Olisin kiinnostunut selkeistä
toimenkuvista ja yksilökohtaisesta toiminna suunnittelusta ja
seurannasta. Tiedän, että näkemykseni elinkeinovirastossa
herättävät huomiota. Uskallan esittää tällaisen näkemyksen
selinkeinotoimintojen tehottomuudesta oman taustani perusteella.
Työkokemukseni
Maaseutupalveluiden
osalta olisin odottanut vilkkaampaa toimintaa maaseudun
kehittämiseksi. Tarvitaan aktiivisuutta ja tehokkutta lisää jotta
saadaan työttömille töitä.
Varhaiskasvatuksen
osalla todetaan, että Merijärvelle ei ole onnistuttu palkkaamaan
uusia perhepäivähoitajia. Olisikohan valtion syytä tarkistaa
normeja jotta työpaikat saataisiin paremmin täytettyä?
Koulujen
oppilasmääristä osavuosikatsaus antaa seuraavia tietoja
Etelänkylän
koulu 76
Mehtäkylän
koulu 35
Pohjankylän
koulu 362, vähennystä edelliseen vuoteen 23
Raution
koulu (ent. Pöllän koulu) 72
Rahjan
koulu 36
Tyngän
aluekoulu 123
Vuorenkallion
koulu 119
Merenojan
koulu 3609
yhteensä
1505
Kalajoen
lukion vetovoiman on hyvä. Lukion oppilasmäär on kuitenkin
pudonnut 272:sta 242:een. Pudotus on ollut – 11,0 %. Ovatko nämä
tiedot osavuosikatsauksessa ristiriidassa, kysyn vain.
Kalajoki-Akatemian
osalta totean, että se ei ole saavuttanut sitä toiminnan tasoa mitä
minä olen odottanut vuosikeudet kyseiseltä Akatemialta.
Henkilöstökulut ovat elokuun lopussa 693 786 euroa, palvelujen
ostot 297 778 euroa, aineet, tarvikkeet ja tavarat 100 676 euroa.
Olen joskus esittänyt näiden toimintojen yksityistämistä. En ole
tyytyväinen nyt saavutettuihin tuloksiin. Jos minulla olisi 1,1
miljoonaa euroa käytettävissä kahdeksan kuukauden aikana niin
takaan sen, että jälki olisi toisen näköistä.
Sosiaalipalveluiden
osalta osavuosikatsaus ei mielestäni anna oikeaa kuvaa. Mielestäni
sosiaalipuolella on liikaa johtajia ja päälliköitä ja liian vähän
lattiatason henkilökuntaa. Siis hallinnossa on liikaa väkeä. Työ-
ja toimintapalveluihin en ole tyytyväinen. Tarvitaan uudenlaista
otetta asioiden hoitamisessa. Olen joutunut ottamaan tiukasti kantaa
eräiden henkilöiden toimintaan. Luottamushenkilöt toteavat,
etteivät he ole tienneet. Näin ei saa jatkua.
Kuntoutusosaston
osalta todetaan osavuotiskatsauksessa, ett budjetti on toteutunut
suunnitellusti. Olen kuitenkin sitä mieltä, että toiminta ei ole
toteutunut hyvin, vaan mieluummin päinvastoin. Kuntoutus on asia
johon Kalajoella tulee panostaa entistä enemmän, koska sillä
tavalla säästetään kustannuksia.
Terveyspalveluiden
puolella ei osavuosikatsauksessa ole merkitään runsaasta
asiakaspalautteesta, josta niin lautakunnan puheenjohtaja kuin
hyvinvointijohtajakin ovat tietoisia. Miksi asioita ei hoideta
kalajokisia veronaksajia tyydyttävälle tasolle?
Ympäristöterveydhnhuollon
osalla todetaan, ett sisäilmanäytteita otettin Pohjankylän
väistötiloista, muutamasta luokasta ja liikuntasalista. Näytteitä
otettin myös Merenojan koulun liikuntasalistaa ja yhdestä
opetustilasta. Osavuosikatsauksessa ei kuitenkaan kerrota näytteiden
tuloksista. Onko toiminta tarkoituksellista?
Kaavoituksen
osalta toiminta on ollut pääosin talousuunnitelman mukaista. Minkä
osan osalta se ei ole ollut taloussuunnitelman mukaista jää
selvittämättä. Mittauspalveluiden myynnissä Pyhäjoen kunnan ja
Hanhikiven alueen rakennushankkeiden työsuoritteet muodostavat
pääosan tuloista. Asuntotontteja on Kalajoella nyt 191.
Ventellän
taloille vuodelle 2016 varattu määräraha ylittyy n. 70 % arvosta
1. vaiheen osalta. Liike- ja teollisuustiloille varatusta
määrärahasta on päätetty toteuttaa Aaltosalin lattialaminaattien
vaihto joulukuuussa 2016. Aaltosali sijaitsee Hotelli Sunissa.
Osavuosikatsauksesta
ei näy kuinka paljon Raution koulun ( ent. Pöllän koulu)
investoinnit ylittivät budjetoidun?
Ruokapalvleuiden
osalta keskuskeittiön käyttöönotto on aiheuttanut toimintakulujen
nousua? Siis toteutettu ratkaisu on kalliimpi vaihtoehto entiseen
verrattuna. Katsotaan kuinka kauan tilanne on tämä.
Osavuosikatsauksesta
ei näy, että Kalajoen kaupunki on joutunut ilmoittamaan, että
kirjaston rakentamiseen myönnettyä valtion 300 000 euron avustusta
ei voida nyt vastaanottaa.
Tytäryhtiöiden
osalta Kalajoen Lämpö on myynyt 1919 MVVh energiaa enemmän kuin
edelliskautena. Yhtiön toiminta on kannattavaa ja maksuvalmius
hyvä.
Kalajoen
Vuokra-asunnot Oy:llä liikevaihto on 31.8.2016 1 154 753 euroa,
liikevoitto on 645 794 euroa. Taseen loppusumma on 13 468 015 euroa
ja vierasta pääomaa on 12 913 711 euroa. Voittoprosentti on 46,1 %.
Kalajoen
Hiekkasärkät on liikevaihto on 523 882 euroa. Tilikauden voitto on
134 706 euroa. Taseen loppusumma on 1 502 335 euroa. Vierasta pääomaa
on 138 271 euroa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy on edelleenkin
huolenaiheeni.
Kalajoen
Satama Oy:n tilanne on se, että liikevaihton 1 124 658 euroa,
tilikauden voitto 97 824 euroa. Taseen loppusumma on 9 437 021 euroa.
Vierasta pääomaa on 81 464 euroa. Sataman toiminta on edelleenkin
huolen aiheeni, sillä toiminnan tuloksellisuuden osalta odottavat
suuret haasteet.
Kaikkia
ei osavuosikatsauksessa kerrota. Minun käsitykseni mukaan olisi
tärkeää selvittää miten 21 889 000 euron hankerahat on käytetty.
Kalajoen kaupungin osuus näissä hankeissa on 10 946 000 euroa.
Miksi päättäjät pidetään pimennossa? Miksi tiedotusvälineet
eivät ole kiinnostuneet näistä rahoista vaikka ainakin yhden
osalta valtion talouden tarkastusvirasto on aloittanut selvitystyöt.
