Kalajoen kaikuja

Kalajoen työttömät joutuivat luopumaan toimitiloistaan.

Kalajoen kaupunki ja Himangan kunta yhdistyvät ensi vuoden alusta yhdeksi kunnaksi. Himankalaisistakin tulee kaupunkilaisia. Himangan kunnanjohtaja Erkki Hirsimäki siirtyi kuntaliitoksen myötä Kalajoen tekniseksi johtajaksi sen jälkeen kun viran pätevyysvaatimukset räätälöitiin sopiviksi. Tekninen johtaja Erkki Hirsimäki kunnostautui vt. ympäristötarkastaja Riku Halmeenpään asiassa. Onko häntä syytä epäillä syrjintään osallistumisesta? Katso

Putoaako pallilta – heiluuko häkki
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/10/putoaako-pallilta-heiluuko-hakki.html

Erkki Hirsimäen tilanteen tekee erittäin kiusalliseksi se, että Himangan kunta tuomittiin syrjintäkiellon rikkomisesta romaaneihin kohdistuvassa asiassa Vaasan hovioikeuden päätöksellä, johon korkein oikeus ei antanut valituslupaa lokakuussa. Siis on olemassa oikeuden päätös, että Himangan kunta on syyllistynyt syrjintään. Kunnanjohtajana on toiminut tuohon aikaan Erkki Hirsimäki.

Himangan kunta on tuomittu maksamaan hyvitystä romaniperheelle syrjinnän vuoksi. Kunta joutui maksamaan hyvitystä syrjinnän kiellon rikkomisesta yhteensä 9 000 euroa. Kunta oli syrjinyt 3-henkistä perhettä vuokra-asunnon saamisessa vuonna 2007. Kunta oli muun muassa suositellut perhettä hakeutumaan romaniväestöä asuttaville alueille, koska kunta ei voinut tarjota luonnollista kanssakäymismahdollisuutta muun romaniyhteisön kanssa.

Syrjinnästä tuomittu Himangan kunta ei aio jatkossa suositella romaneille muuta asuinpaikkaa Himangan sijasta, kertoo kunnanjohtaja Erkki Hirsimäki Uudelle Suomelle. Vaasan hovioikeus tuomitsi kunnan maksamaan yhteensä 9000 euroa hyvitykset kolmihenkiselle romaniperheelle, jota oli etnisen alkuperänsä vuoksi syrjitty vuokra-asunnon asukasvalinnan yhteydessä.

Kunta oli muun muassa suositellut perhettä hakeutumaan romaniväestöä asuttaville seuduille, koska kunta asuinalueena ei tarjonnut romaniväestölle ”luonnollista kanssakäymismahdollisuutta muun romaniyhteisön ja kulttuurin kanssa”.
-Himangassa ei ole romaniväestöä yhtään, joten meillä oli huoli siitä, että heillä ei ole omaa kulttuuriaan ympärillään. Tämä ei tarkoita, että heitä olisi syrjitty, vaan meillä oli positiivinen huoli heistä, sanoo Hirsimäki lehtihaastattelussa.
Kunnan mielestä romaniperhe ei siis voi pärjätä, jos ei asu muiden romanien lähellä?
-No, me tiedämme, että heillä on erittäin läheiset sukulaisuus- ja heimosuhteet. Elämä on helpompaa, jos muita on lähellä.

Syrjintälautakunta käsitteli asiaa vuonna 2007 ja antoi kunnalle langettavan päätöksen. Tuomio tuli voimaan nyt lokakuussa, kun korkein oikeus antoi kielteisen päätöksen kunnan valituslupahakemukseen.
Kyse on ensimmäisestä tapauksesta, kun vähemmistövaltuutettu on päättänyt avustaa syrjittyjä henkilöitä yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen vaatimisessa oikeudessa.

Työttömien toiminnan estäminen

Kalajoen työttömät joutuivat luopumaan perjantaina 30.10.2009 toimitiloistaan. Tilanne on todella järkyttävän toiminnan seurausta. Jos kysymys ei ole syrjinnästä niin ainakin voidaan epäillä työttömiin kohdistuneesta ilkeydenteosta. Katso

Kalajoen työttömät joutuvat luopumaan toimitiloistaan
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/10/kalajoen-tyottomat-joutuvat-luopumaan.html

Mikä on yleishyödyllinen yhdistys?

TVL 22 §:n mukaan yleishyödyllinen yhdistys määritellään näin:

Yhteisö on yleishyödyllinen, jos
1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä;
2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin;
3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.
Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävää yhdistystä, puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä, niin myös muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää myös yleisissä vaaleissa ehdokkaan tukemiseksi varattua varallisuuskokonaisuutta.
Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävää yhdistystä, puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä, niin myös muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen.

Mikä on verotuskäytäntö Suomessa?

Kiinteistöveroa yleishyödyllisiltä yhteisöiltä Suomen 348 kunnasta peri Kalajoen tapaan vuonna 2009 vain 113 kuntaa eli vajaa kolmannes kunnista. Etelä-Pohjanmaan 19 kunnasta vain neljä peri täyttä kiinteistöveroa ja kaksi alennettua kiinteistövero yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. Pohjanmaan 17 kunnasta vain kolme peri kiinteistöveroa yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. Keski-Pohjanmaan kunnista vain Kannus perii kiinteistöveroa Kalajoen tapaan ja alennettua kiinteistövero perii kaksi kuntaa Halsua ja Kaustinen. Pohjois-Pohjanmaan 34 kunnasta 10 perii kiinteistöveroa Kalajoen tapaan yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. Kainuun 9 kunnasta vain kolme perii kiinteistöveroa Kalajoen tapaan yleishyödyllisiltä yhteisöiltä.

Kalajoen kaupunginvaltuuston päätös

Kalajoen ja Himangan yhteisvaltuusto päätti äänin 48-6 kiinteistöveron perimisestä yleishyödyllisiltä yhdistyksiltä. Valtuuston äänestyksessä Alpo Murtoniemen esitystä kiinteistöveronpoistamisesta kannatti Erkki Aho. Äänestyksessä heidän lisäkseen kiinteistöveron poistamista yleishyödyllisiltä yhdistyksiltä kannatti Mari Niemelä, Vuokko Saari, Eija Pahkala ja Terttu Myllylahti.
Valtuustokeskustelussa tuotiin esille kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin toimesta se, että Kalajoelta voivat muulla kotipaikkaansa pitävät yleishyödylliset yhteisöt hankkia kiinteistöjä ja näin Kalajoen kaupunki menettäisi kiinteistöverot näiden kiinteistöjen osalta. Tarkistin asian verottajan lakimieheltä, joka piti pelkoa turhana, sillä hän ei pitkän virkauransa aikana ole koskaan törmännyt sellaiseen yleishyödylliseen yhteisöön, jolla olisi ollut varaa pitää lomamökkiä tai –huoneistoa yleishyödyllisessä käytössä.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä yritti sekoittaa kiinteistöveroasiaan kaupungin myöntämiä avustuksia. Pyysin Raili Myllylää esittämään sellaiset Kalajoen kaupungin avustuspäätökset, joissa on kiinteistöveron korvaus mainittu. Sellaisia ei ole. Myllylä jätti kertomatta, että Kalajoen kaupungilla on tarkoitus pienentää yhdistysten avustuksia ensi vuonna 20-30 prosenttia. Myllylä ja Puoskari kuitenkin pystyivät manipuloimaan asiaan perehtymättömiä ja sellaisia valtuutettuja, jotka eivät kykene ajattelemaan omilla aivoillaan. Siksi näin järkyttävä äänestystulos ja murhaava tuomio tehtiin valtuuston päätöksellä vapaaehtoistyötä tekeville. On siinä himankalaisilla valtuutetuillakin puolustelemista, miksi Himangan yleishyödyllisille yhteisöille tulee nyt kiinteistövero, kun ennen kuntaliitosta sellaista Himangalla ei ollut.

Himankalaisten yhdistysten osalta kiinteistövero tulee olemaan 1 777 euroa vuonna 2010. Kalajokisten yhdistysten osalta ei ole tarkkaa arvioita, koska Jokilaaksojen verotoimisto ei sellaista pystynyt antamaan. Selvitin asiaa useamman verohallinnon edustajan kanssa ja päädyin siihen lopputulokseen, että Jokilaaksojen verotoimiston määrittely yleishyödyllisistä yhteisöistä on väärä. Siksi on syytä epäillä, että Kalajoen valtuutetuille ilmoitettu tieto koko Kaupungin kiinteistöveron määrästä yleishyödyllisille yhteisöille eli 17 000 euroa on väärä eli ei perustu lakiin. Oikeampi luku olisi n. 6 000 – 8 000 euroa.

Putoaako pallilta – heiluuko häkki?

On syytä epäillä, että Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ja tekninen johtaja Erkki Hirsimäki ovat antaneet markkinaoikeudelle väärän lausuman. Lisäksi he ovat antaneet kaupunginhallitukselle väärän lausuman ja on syytä epäillä, että kysymyksessä on asiakirjan väärentäminen. Tapaus liittyy epäiltyyn vt. ympäristötarkastaja Riku Halmeenpään syrjintään ja kysymyksessä on näin ollen mahdollisen rikollisen toiminnan peittely ja mahdollisiin rikoksiin syyllistyneiden suojelu virka-asemaa ja luottamusmiesasemaa väärin käyttäen. Teko on erittäin raskas ja aiheuttaa varmasti oikeudelliset toimenpiteet vastuussa olevia henkilöitä vastaan.

Selostus tapahtumista

Soitin 6.10.2009 Kalajoen kaupungin henkilöstöjohtajalle Pekka Ollilalle ja pyysin nähtäväkseni markkinaoikeuteen lähetetyn Kalajoen kaupungin vastineen. Pekka Ollila sanoi, ettei vastinetta ole tehty.
Sen jälkeen soitin markkinaoikeuteen asian esittelijälle Aulis Ahteelle, joka kertoi, että vastine on tullut jo 16.9.2009. Lähetin kaupunginjohtajan sihteerille sähköpostin ja hän vastasi siihen. Tässä sähköpostivaihtomme.

Lähettäjä: Erkki Aho [mailto:e.ahoky@kotinet.com]
Lähetetty: 7. lokakuuta 2009 12:16
Vastaanottaja: minna.ruonala@kalajoki.fi
Aihe: vastine markkinaoikeudelle

Minna Ruonalalle

Kalajoen kaupunki on antanut vastineen markkinaoikeudelle, mutta vastinetta ei ole esitelty kaupunginhallitukselle. Pyysin Pekka Ollilalta tuota vastinetta, mutta hän kertoi ettei sellaista ole tehty tai hän ei ainakaan tiedä sellaisesta. Soitin markkinaoikeuteen ja sieltä kerrottiin, että Kalajoen kaupungilta on tullut vastine.

Pyydän ottamaan kopion tuosta markkinaoikeuteen lähetetystä vastineesta. Haen kopion tuosta vastineesta vaikka huomenna (8.10.2009) torstaiaamuna kaupungintalon neuvontapisteestä.

Kalajoki 7.10.2009 Erkki Aho


Kopio vastineesta löytyy infosta nimelläsi. Vastine on kannanotto mahdolliseen toimenpidekieltoon.

Ystävällisin terveisin,
Minna Ruonala
Kaupunginjohtajan sihteeri
Kalajoen kaupunki
Kalajoentie 5
85100 Kalajoki
08-4691 203
044-4691 203
minna.ruonala@kalajoki.fi
www.kalajoki.fi


Kävin hakemassa neuvontapisteestä markkinaoikeuteen lähetetyn vastineen. Ihmettelin kuitenkin ettei siinä ollut allekirjoituksia.
Selvittelin asiaa tarkemmin ja sain tietooni, että markkinaoikeudelle on lähetetty kokonaan toisenlainen vastine kuin minulle valtuuston varapuheenjohtajalle annettu vastine on. Myös Kalajoen kaupunginhallitukselle saatettiin tiedoksi tuo ”väärä vastine” kaupunginhallituksen kokouksessa 12.10.2009.

Markkinaoikeuteen lähetetty vastine on tiedoiltaan huomattavasti erilainen ja se käsittelee totuutta varomattomasti. Siinä johdetaan tietoisesti oikeutta harhaan ja sitä on siksi syytä epäillä vääräksi lausumaksi oikeuskäsittelyssä. Sen ovat allekirjoittaneet kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ja tekninen johtaja Erkki Hirsimäki.


Markkinaoikeudelle annettu tieto

Tässä kaupunginhallitukselle annettu tieto

Kävin tiistaina 13.10.2009 pyytämässä Kalajoen kaupungin reskontranhoitajalta tietoja Ecospec Ltd:lle maksetuista laskuista. Reskontranhoitaja kieltäytyi antamasta niitä minulle. Sovin torstai- aamuksi (15.10.2009) tapaamisen talousjohtaja Juhani Yli-Parkaan kanssa. Häneltä sain tarvitsemani tiedot eli Ecospec Ltd:lle maksetut maksut.

Liitteessä olevista tiedoista ilmenee, että Ecospec Ltd:lle on maksettu kesä-, heinä- ja elokuun aikana 5 933 euroa arvonlisävero 0%. Kun tämä kolmen kuukauden summa kerrotaan neljällä, niin saadaan vuoden todennäköiseksi laskutukseksi 23 732 euroa. Lisäksi Ecospec Ltd on tehnyt muuta ympäristötarkastajan tehtäviin kuuluvaa työtä 2 190 euron arvosta joten summa nousee 25 932 euroon. Tämä summa on suurempi kuin Kalajoen kaupungin markkinaoikeudelle ilmoittama alle 15 000 euron summa. On siis syytä epäillä väärää lausumaa oikeudelle ja kysymyksessä on oikeuden tahallinen harhaanjohtaminen.

Kaupunginhallituksen vastineen virheet minun mielestäni ovat seuraavat asiat:

1. Ecopec Ltd:n kanssa on tehty toistaiseksi voimassaoleva sopimus. Se merkitsee sitä, että tarkastelujakso on yksi vuosi. Kustannukset ovat silloin enemmän kuin 15 000 euroa, vaikka kaupungin vastineessa toisin väitetään.
2. Vastineessa todetaan, että kilpailutukseen ei olisi ollut aikaa. Tämä on totuuden vääristelyä, sillä tiedossa oli, että vt. ympäristötarkastajan työsuhde on äitiysloman sijaisuus, mikä päättyy 31.5.2008. Yleisesti oli tiedossa ja ympäristölautakunnan puheenjohtajana pidin selvänä, että vt. ympäristötarkastaja jatkaa tehtävissään niin kauan kunnes varsinaisen viranhaltijan lomansijaisuudet edellyttävät. Vt. ympäristötarkastaja Riku Halmeenpää hoiti tehtävänsä kiitettävästi joten ei ollut mitään syytä etsiä muita ratkaisuja ainakaan kulujen karsimisen perusteella. On otettava huomioon, että samanaikaisesti palkattiin yritysneuvoja joten kaupungin kulusäästöjä ei voida käyttää perusteena tässä asiassa. Yllättävän sairausloman käyttäminen perusteena on kaukaa haettu ratkaisu, mikä on salattu kaupunginhallitukselle annetusta vastineesta. Väite siitä, ettei suullisia sopimuksia kaupungissa tehdä on mielestäni totuuden vääristelyä.

3. Kalajoen kaupunginhallitukselle annettuun mahdolliseen asiakirjaväärennökseen on merkitty otsikko Valittajan todellinen mahdollisuus tulla valituksi sisältää vääräksi tiedoksi epäiltyä asiaa ja myös sellaista tietoa, jota ei ole markkinaoikeudelle annettu. Asiakirjaväärennökseksi epäiltävässä kappaleessa, jolla kaupunginhallitusta on johdettu harhaan, ilmoitetaan, että valittajalla on mahdollisuus osallistua toimitettavaan kilpailuun.

Aikaisemmat tapahtumat näistä linkeistä

Oikaisuvaatimus ja äänestystulos
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/08/oikaisuvaatimuksista-aanestystulos.html

Yhteisvaltuusto kokoontui – taustat ja tunnot
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/08/yhteisvaltuusto-kokoontui-taustat-ja.html

Juridinen argumentointi

Rikoksista oikeudenkäyttöä vastaan
15 luku 1 § (24.7.1998/563)
Perätön lausuma tuomioistuimessa
Jos
1) todistaja tai asiantuntija tuomioistuimessa,
2) asianosainen tuomioistuimessa totuusvakuutuksen nojalla kuulusteltaessa tai
3) muu henkilö tuomioistuimessa valan tai vakuutuksen nojalla
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
Mitä edellä 1 momentissa säädetään, on voimassa myös kuultaessa henkilöä pääkäsittelyssä hänen henkilökohtaisesti läsnä olematta käyttäen videoneuvottelua, puhelinta tai muuta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 34 a §:ssä tarkoitettua teknistä tiedonvälitystapaa. (16.5.2003/361)

15 luku 7 § (24.7.1998/563)
Todistusaineiston vääristeleminen
Joka saadakseen syyttömän tuomituksi rangaistukseen tai muuten toista vahingoittaakseen kätkee, hävittää, turmelee, muuntaa tai muuten vääristää tuomioistuimessa tai rikosasian esitutkinnassa todisteena tarpeellisen esineen, asiakirjan tai muun todisteen, jolla hänen tietensä on merkitystä asiassa, on tuomittava todistusaineiston vääristelemisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Todistusaineiston vääristelemisestä tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa antaa perättömäksi tai vääristellyksi tietämänsä todisteen käytettäväksi tai itse käyttää sitä harhauttavalla tavalla tuomioistuimessa tai rikosasian esitutkinnassa

15 luku 11 § (24.7.1998/563)
Rikoksentekijän suojeleminen
Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.

16 luku 8 § (24.7.1998/563)
Väärän todistuksen antaminen viranomaiselle
Joka antaa viranomaiselle oikeudellisesti merkityksellisen totuudenvastaisen kirjallisen todistuksen tai siihen rinnastettavan teknisen tallenteen taikka laadittuaan sellaisen todistuksen tai tallenteen antaa sen toiselle sanottuun tarkoitukseen käytettäväksi, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle tuomitaan myös viranomaisen erityisen valvonnan alaisen toiminnan harjoittaja taikka tämän edustaja tai palveluksessa oleva henkilö tai valvottavan yhteisön tilintarkastaja, joka lakiin perustuvan tarkastuksen yhteydessä tai lakiin perustuvaa ilmoitusvelvollisuutta muuten täyttäessään antaa valvovalle viranomaiselle oikeudellisesti merkityksellisen totuudenvastaisen suullisen tiedon.

33 LUKU (24.8.1990/769)
Väärennysrikoksista
1 § (24.8.1990/769)
Väärennys
Joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappaletta tällaisena todisteena, on tuomittava väärennyksestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava. (13.6.2003/514)

40 luku 7 § (12.7.2002/604)
Virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa
1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka
2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,
hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Rikoslain 11 luvun 9 §:n mukaan syrjintä määritellään näin:

Joka elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä

1) ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla,

2) kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka

3) asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaanrodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Rikoslain 40 luvun 10 §:n mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin luvun 5 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

3 luku 6 § (13.6.2003/515)
Tahallisuus
Tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä

5 luku 6 § (13.6.2003/515)
Avunanto
Joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Rangaistusta määrättäessä sovelletaan kuitenkin, mitä 6 luvun 8 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään.
Yllytyksestä rangaistavaan avunantoon rangaistaan avunantona.

Projektien ja hankerahoitusten valvontaa ei käytännössä ole

Yhteiskunnallisena päättäjänä, pitkäaikaisen kaupunginvaltuutettuna ja Kalajoen kaupunginvaltuuston toisena varapuheenjohtajana sekä Kalajoen ja Himangan kaupunginvaltuustoon kolmantena varapuheenjohtajana, olen päässyt seuraamaan läheltä yhteiskunnan varojen käyttöä. Väitän, että TE-keskusten valvonta on olematonta ja projektirahaa sekä hankerahoitusta käytetään häikäilemättömästi väärin. Mielestäni rahanjaossa toimii selkeä hyvä-veli-järjestelmä. Suhtaudun erittäin kriittisesti Ylivieskan seutukunnan olemassaoloon ja toimintaan. Mielestäni tällaiset ”turhat organisaatiot” olisi tullut lakkauttaa yhteiskunnan varojen säästämiseksi.

Kalajoen ja Himangan yhteiskaupunginhallitukselle tuotiin 5.10.2009 8§ hyväksyttäväksi Maaseutuvastaava-hanke 2010-2013. Huomasin, että harva kaupunginhallituksen jäsen oli perehtynyt asiaan, tuskin yksikään ennen päätöksentekoa tai sen jälkeenkään. Voi hyvinkin olla mahdollista, että ainoastaan kaupunginvaltuuston kolmas varapuheenjohtaja eli minä, oli ainut päättäjä, joka oli käynyt läpi hankkeen pohjana olleen Ylivieskan seutukunnan maaseututiimin strategiapäivityksen sekä maaseutuvastaava-hanke 2010-2013 hankesuunnitelman.

Minulla on kaupunginhallituksen kokouksessa vain puheoikeus, jota minä käytin ja totesin projektin tarkoituksena olevan koordinoida, selvittää ja arvioida yritystoiminnan yleisiä toimiala- tai tuotantosuuntakohtaisia sekä aluekohtaisia toimintaedellytyksiä.
Toimenpiteinä projektissa on muun muassa yritysten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan edistäminen, liikkuvien, kiertävien ja telemaattisten palveluiden kehittäminen, palveluja ja töitä tarjoavien rakennusten sekä palvelupisteiden käytön kehittäminen, kulttuuri- ja vapaa-ajan mahdollisuuksien luominen. Projektin rahoitussuunnitelman loppusumma on 336 000 euroa.

Ihmettelin mitä uutta tällä projektilla saadaan aikaan. Siihen en saanut vastausta. Johtopäätökseni on se, että tällä projektilla ei saada mitään konkreettista uutta aikaan, sillä kaikki projektille kuuluvat tehtävät kuuluvat jo nyt toimissa ja virassa olevien henkilöiden tehtäviin. Mielestäni projektirahalla autetaan ylläpitämään turhia organisaatioita ja pienennetään Kalajoen kaupungin maatalouspuolen menoja. Samalla saadaan kontrolloimatonta niin sanottua ”hötörahaa” kaupunginjohdon käyttöön. Mielestäni projektilla tulee olla konkreettiset mitattavissa olevat tavoitteet sekä selkeät keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Arvioikaa itse projektia kaupunginhallituksen julkisen asiapaperin perusteella.

Kalajoki Akatemia ja sen taustat

Projektin hyväksytty toteutusaika on 1.12.2007 - 31.5.2010. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 300 000 euroa. Projektin toteuttaa Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän Kalajoen ammattiopiston matkailuinstituutti ja Kalajoen kaupunki yhteistyönä. Projektin ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminnanjohtaja Mia Lahtinen Kalajoen Matkailu ry:stä ja jäseninä rehtori Seppo Tuomainen Kalajoen ammattiopisto Artemasta, kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ja elinkeinojohtaja Miia Himanka Kalajoen kaupungista sekä yrittäjä Hanna Saari Hiekkadyyni Oy:sta ja seutukuntajohtaja Timo Kiema Ylivieskan seutukunnasta. Pohjois-Pohjanmaan Liitto on nimennyt projektin valvojaksi Auli Suorsan. Projektilla on toimitilat Kalajoen Meriluontokeskuksessa.
Mia Lahtinen on toiminut projektin ohjausryhmässä 19.1.2009 saakka ja Seppo Tuomainen 31.12.2008 saakka. Ari Sarpola on aloittanut ohjausryhmän jäsenenä 1.2.2009. Ohjausryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Kalajoen seudun matkailustrategian välitarkastusraportti on päivätty 3.6.2009.

Katso

Rahalla strategiaa
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/rahalla-strategiaa.html

Väliraportin tarkastelua

Tarkastelen raporttia oman työkokemukseni perusteella entisenä kauppaopiston yritystalouden opettajana, entisenä matkailualanyrittäjänä ja konsulttina. Jos kauppaopistossa yritystalouden kokeessa olisi ollut koekysymyksenä matkailustrategian laatiminen, niin tällainen raportti ei olisi minulta saanut hyväksyttävää arvosanaa koevastauksena. Raportti on sekava. Siinä ei ole selkeästi määritelty:
missä olemme tilanne – voimat, heikkoudet, uhkat ja mahdollisuudet.
minne haluamme mennä – tavoitteet
kuinka aiomme päästä perille – keinot
mitä tulee maksamaan – rahoitussuunnitelma
kuka vastaa – todelliset vastuutahot

Raportti perustuu liian suurelta osalta epävarmoihin olettamuksiin. Esimerkiksi majoitusvuorokausien laskeminen osoittaa totuuden varomatonta käsittelyä. Suora lainaus raportista:
”Kalajoen seudun majoitusvuorokaudet nousevat yhtensä noin 470 000 vuorokauteen kun loma-asuntojen käyttäjät otetaan huomioon. Tätä arviota tukee myös vedenkulutuksen pohjalta tehty arvio, jonka mukaan yksistään Hiekkasärkkien matkailukeskuksen alueella kulutettiin v. 2007 vettä 530.000 yöpymisvuorokauden verran.”

Mielestäni raportin majoitusvuorokausien arvio on yhtä luotettava kuin kiinalaisten määrän arvioiminen suolan kulutuksen perusteella.

Poimintoja strategiasta

- Jotta matkailualue houkuttaisi matkailijoita ympäri vuoden, täytyy palveluitakin olla tarjolla ympärivuotisesti.
- Kun alueella toimii useita yrityksiä, niiden on hyvä sopia keskenään vuorot, milloin kukin niistä palvelee asiakkaita.
- Ympärivuotisuuden kehittymisen kannalta on tärkeää myös viestittää kohteiden aukioloajoista ja palveluista.
- Kalajoella osa yrityksistä toimii vain kesäkaudella.
- Kaikki Suomessa tuntevat jo nyt Kalajoen.
- Erityisesti lapsiperheet etsivät hauskanpitoa.
- Kalajoen asiakkaat voidaan jakaa viiteen pääkohderyhmään 1) lapsiin, 2) senioreihin ja keski-ikäsiin pariskuntiin, 3) yritysten henkilöstöön ja yhdistyksiin, 4) tapahtumien yleisöön sekä 5) loma-asuntojen omistajiin.
- Kalajoki tarjoaa kompaktin alueen, monipuoliset palvelut ja kauniin ympäristön erilaisille tapahtumille ympäri vuoden.
- Ulkomaisten matkailijoiden osalta tavoitteena on sen kuusinkertaistaminen noin 37.00 yöpymisvuorokauteen.
- Jotta voidaan saavuttaa vuodelle 2020 asetettu 478.00 rekisteröitynyttä yöpymistä, täytyy myös entisestään vahvoja kesälomakuukausia vahvistaa voimakkaasti edelleen.
- Kalajoen matkailutulo tulisi olemaan vuonna 2020 nykyhintatasolla mitattuna noin 66 miljoonaa euroa. Näissä laskelmissa ei ole huomioitu päiväkävijöiden kulutusta.

Toimenpideohjelma

- Kalajoen brändin ja markkina-aseman vahvistaminen laadukkailla palveluilla
- jäsentää Kalajoen matkailutarjonta ja tuoda se helposti kaikkien toimijoiden tietoon
- Tapahtumien luonnetta ja sisältöä suunniteltaessa täytyy kiinnittää huomiota tapahtuman istuvuuteen Kalajoelle.
- Hyvä saavutettavuus on osa tapahtuman onnistumista.
- Kalajoki Akatemia toimii yhteistyössä Kalajoki matkailuyhdistyksen kanssa. Kalajoki Akatemia on työnimi, jonka alle ollaan kokoamassa matkailun kehitysyhtiötoiminnan ohjaus ja Kalajoen kaupungin vapaa-aikapalveluita sekä mahdollisesti matkailun neuvontapalvelut.
- tavoitteena on tarjota nykyisillä resursseilla kuntalaisille, matkailijoille ja muille asukkaille laaja laadukas palvelukirjo.
- Matkailun Kehitys Oy on mahdollisesti Hiekkasärkät Oy:n ja Himangan matkailun fuusioinnin tuloksena syntyvä matkailutoimialan kehittämisyhtiö.
- Kalajoki Akatemia-työnimikkeen alle kootaan matkailun kehitysyhtiötoiminnan ohjaus ja Kalajoen kaupungin vapaa-aikapalvelut ( mm. liikunta, kulttuuri, nuoriso, kansalaisopisto). Tavoitteena on tarjota nykyisillä resursseilla kuntalaisille, matkailijoille ja muille asiakkaille entistä laajempi ja laadukkaampi palvelukirjo. Matkailun neuvontapalvelut järjestetään mahdollisesti tämän toiminnon alle.
- Rahoittajat: Varmistetaan, että maakunnan liitot huomioivat matkailustrategian linjaukset. Varmistetaan, että TE-keskukset käyttävät olemassa olevia rahoitusinstrumentteja matkailuelinkeinon kehittämiseen. Aktivoidaan rahoittajien matkailun toimialatiimien toiminta maakunnittain.
- Hankesuunnittelu ja hallinnointi: Kalajoki Akatemia, Kalajoen Matkailun Kehitys Oy, oppilaitokset ja elinkeinoyhtiö.
- Seuranta Kalajoki Akatemia/ Kalajoen kaupunki

Erkin kommentti:
Projektiraportti puhuu kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin suulla. Näin projektin saanut konsulttiyhtiö toimii kaupunginjohtajan äänitorvena. Hintaa projektilla on 300 000 euroa.

Kun käsiteltiin valtuustossa Kalajoen tulo- ja menoarviota vuodelle 2009, niin käytin puheenvuoron, jossa totesin, että Kalajoen Hiekkasärkät Oy;llöä ei ole enää taloudellisia toimintaedellytyksiä. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimintana on enää kylpylälippujen myyminen sekä kahvilatoiminnan ylläpitäminen. Kalajoen kaupunki (kalajokiset) maksavat ylläpitokulut. Katsoin, että Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtajan tehtävät vastaavat nykyisellään opettajan tehtäviä kesällä ja sisävesilaivan kapteenin tehtäviä talvella. Silloin jotkut valtuutetut hymyilivät kommenteilleni.

Nyt voidaan tarkastella Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n tilannetta ja todeta, että yhtiön tulos on pahasti miinuksella ( en paljasta tappion suuruutta vaikka tiedän sen tarkasti) eikä muita vaihtoehtoja ole kuin kaataa Kalajoen Hiekkasärkät Oy Kalajoen kaupungin syliin. Tätä operaatiota nimitetään Kalajoen Akatemiaksi. Tässä yhteydessä ollaan vielä visusti hiljaa siitä, että Hotelli Sanin kiinteistöyhtiö on Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n tytäryhtiö. Nyt siis pyritään pumppaamaan yhteiskunnan rahaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n pelastamiseen ja Kalajoen virkamiesjohdon ja luottamushenkilöjohdon hiekkalaatikkoleikkeihin. Operaation nimi on Kalajoki Akatemia. Kalajoki Akatemian uskottavuus ja rahoitus on kuulijan vastuulla.

Kalajoki Akatemia ei ole juridinen yksikkö. Se on mielikuvituksen tuote ja uskon asia. Siitä on nyt tullut Kalajoen matkailu-uskonnon uusi dogmi eli uskonkappale. Kalajoki Akatemian toiminnasta ei ole mitään konkreettista suunnitelmaa, ei myöskään budjettia eikä rahoitussuunnitelmaa. Ei voi ollakaan, koska Kalajoki Akatemiaa ei ole olemassa. Olen kuitenkin saanut tiedon, että Kalajoki Akatemia on palkannut jo yhden työntekijän, joka aloittaa toimintansa 26.10.2009. Paikka ei ole ollut missään julkisesti haettavana, vaan valinta on suoritettu hyvä-sisko-periaatteella. Kuka maksaa viulut ja kuka on vastuussa asian juridisesta puolesta?

Katso
Hotelliasiaa ajettiin kuin käärmettä pyssyyn
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/hotelliasiaa-ajettiin-kuin-krmett.html

Näin Kalajoella kilpailutetaan
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/nin-kalajoella-kilpailutetaan.html

Hotelli Sani ja Meriluontokeskus avattu
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=348

Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero

Kalajoen kaupunki on yksi niistä harvoista kunnista Suomessa, joka perii kiinteistöveroa yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöistä. Rautiolainen valtuutettu Alpo Murtoniemi on vuodesta toiseen Erkki Ahon kannattama tehnyt esityksen yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveron poistamisesta, mutta aina se on kaatunut lähinnä keskustan ja Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Raili Myllylän vastustukseen. Keskustan ryhmää viedään tässäkin asiassa kuin pässiä narussa.
Himangalla tätä veroa ei ole peritty. Nyt verolle olisivat tulossa kaupunginhallituksen esityksen mukaan Himangan Urheilijoiden, Himangan Roiman ja Hillilän nuorisoseuran kiinteistöt. Kiinteistövero 0,75 % merkitsee näille yhteisöille 1 777 euron menojen lisäystä.

Kuntaliitoksen myötä käytäntöjä on pyritty yhtenäistämään ja ottamaan käyttöön kummankin kunnan käytännöistä parhaat ratkaisut yhteisessä uudessa kunnassa. Kalajoen kaupungissa yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero koskee Kuntaliiton tulkinnan mukaan Raution nuorisoseuraa, Rahjan nuorisoseuraa, Vasankarin nuorisoseuraa, Kalajoen nuorisoseuraa, Kalajoen Junkkareita ja Tyngänkylän Vesa ry:tä. Kalajoen kaupungin tiedoista ei selvinnyt minkä suuruinen on näiden yhteisöjen kiinteistöveron suuruus, mutta oma arvioni on, että suuruus on noin 6 000 – 8 000 euroa.

Kuntatalouden kannalta katsottuna yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöverolla ei ole merkitystä. Sen sijaan yleishyödyllisille yhteisöille sillä on iso merkitys, koska tuo raha on silloin toiminnasta pois. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveron poistaminen Kalajoella olisi merkittävä asia siksi, että Kalajoen kaupunki ei enää silloin poikkeaisi negatiivisesti muista Suomen kunnista. Veron poistaminen olisi myös päättäjien taholta annettu tunnustus yleishyödyllisten yhteisöjen vapaaehtoistoiminnan arvostamisesta.

Katso tilasto kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosenteista

Kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentit vuonna 2009
http://www.veronmaksajat.fi/File/694b43fa-bb22-459d-b54d-efd67abc4985/Kuntien%20tulo-%20ja%20kiinteist%C3%B6veroprosentit%202009.pdf

Katso Kuntaliiton tulkinta yleishyödyllisistä yhteisöistä

Kiinteistöverolain yleishyödylliset yhteisöt
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;192;725;31357;78297;31388

Raution ja Merijärven paloasemat lakkautusuhan alaisina

Raution palosaema








Jokilaaksojen pelastuslaitos on tehnyt palvelutasopäätöksen (ehdotus) vuosille 2010-2013. Jokilaaksojen pelastustoimen alueeseen kuuluu 1.1.2010 seuraavat kunnat: Alvieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäntä, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Raahe, Vihanti ja Ylivieska. Pelastuslaitoksen alueella oli 31.12.2008 asukkaita 121 937. Kuntaliitoksen myötä pelastustoimialueeseen kuuluu 1.1.2010 myös Himangan entisen kunnan alue. Sen asukasluku mukaan lukien pelastustoimialueella on ollut 31.12.2008 mukaan 124 976 asukasta. Alueen pinta-ala on kuntaliitoksen jälkeen 14 149 km2.
Paloasemia pelastuslaitoksen alueella on 25 kappaletta 1.1.2010. Himangan ja Kalajoen kuntaliitoksen myötä pelastuslaitokselle tulee yksi paloasema henkilöstöresursseineen lisää. Jokilaaksojen pelastuslaitos määritellyt omaksi visiokseen, että Jokilaaksojen pelastustoimen alue on Suomen turvallisina alue asua, yrittää ja elää.

Kehittämissuunnitelma

Jokilaakojen pelastuslaitos esittää kehittämissuunnitelmanaan Raution, Siikajoen ja Merijärven paloasemien lakkauttamista. Asia on puettu seuraavaan sanamuotoon: ”Ylläpidosta tehdään perusteellinen selvitys ottaen kokonaisvaltaisesti huomioon niiden todellinen ympärivuorokautinen toimintavalmius ja vaikutus pelastustoiminnan toiminnallisuuteen pelastusjoukkuetta vaativissa tehtävissä.”

Merijärvi vastustaa paloaseman lakkautusta

Merijärven kunnanhallitus vastustaa paloaseman lakkautussuunnitelmia. Kunnanhallituksen mukaan Merijärven paloaseman lakkautussuunnitelmat tulee poistaa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen vuosille 2010-2013 palvelutasopäätöksen luonnoksesta. Kunta on sitä mieltä, että kuntalaisten turvallisuutta ei pystytä onnettomuustilanteessa takaamaan tarpeeksi hyvin, mikäli paloasema lakkautetaan. Kunnanhallitus perustelee, että kuntaa on vasta valmistunut uusi ja vaatimukset täyttävä paloasema, johon on saatu palosuojarahaston avustusta. Myös kunta on investoinut tiloihin merkittävästi rahaa. Uusien tilojen myötä on saatu mukaan motivoitunutta henkilöstöä. Merijärven kunnan mielestä pelastuslaitoksen uudet investoinnit tulee harkita tarkkaan sekä sopeuttaa peruskuntien taloudelliseen tilanteeseen.

Kalajoen kaupungin yhteishallituksen lausunto

Kalajoen ja Himangan yhteiskaupunginhallitus käsitteli asiaa maanantaina 12.10.2009 § 14. Asian oli valmistellut tekninen johtaja Erkki Hirsimäki ja asian kaupunginhallitukselle esitti kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Esityksessä ei otettu mitään kantaa Raution paloaseman lakkautussuunnitelmaan.

Yhteishallituksen jäsenet olivat saaneet 93-sivuisen palvelutasopäätöksen sähköpostitse perjantaina iltapäivällä. Väitän, ettei yksikään kaupunginhallituksen jäsen ollut ehtinyt perehtyä asiaan. Ainoat, jotka olivat perehtyneet asiaan, olivat kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Tomi Reinikainen virkansa puolesta ja kolmas varapuheenjohtaja Erkki Aho, jotka näkivät tarpeellisena Raution paloaseman toiminnan turvaamisen.
Kalajoen tekninen johtaja Erkki Hirsimäki ja kaupunginjohtaja Jukka Puoskari eivät nähneet tarpeelliseksi ottaa kantaa Raution paloaseman toiminnan turvaamisen puolesta. Heitä säesti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä. Koska kaupunginvaltuuston puheenjohtajilla ei ole kaupunginhallituksen kokouksissa muuta kuin puheoikeus, niin kaupunginhallitus, joka ei ollut perehtynyt asiaan, ei ottanut Reinikaisen ja Ahon mielipiteitä millään tavalla huomioon.

Erkin kommentti: Jokilaaksojen pelastuslaitos on tehnyt varsin perusteellisen selvityksen palvelutasopäätökseksi. Tavoite on enemmän kuin kunnianhimoinen. Mielestäni Jokilaaksojen palvelukeskuksen vahvuuksiin ei kuulu taloudellisten asioiden hallinta. Jokilaaksojen palvelukeskus on tehnyt taktisesti erikoisen ratkaisun eli se ensin hyväksyttää palvelutasopäätöksen kunnilla. Sitten se laittaa kunnille laskun siitä, paljonko kuntien hyväksymä Suomen turvallisin alue-palvelutasopäätöksen toteuttaminen maksaa. Jokilaaksojen palvelukeskus ei ole esittänyt vaihtoehtolaskelmia esimerkiksi siitä, paljonko halvempi ratkaisu olisi jos kysymyksessä olisikin esimerkiksi Suomen toiseksi turvallisin alue asua, yrittää ja elää. Vaihtoehtona voisi olla myös se kuinka paljon maksaa palvelutaso, mikä vastaa Suomen pelastusalueiden palvelutason keskiarvoa. Jokilaaksojen palvelukeskus ei ole ottanut huomioon kuntien taloudellista tilannetta palvelutasopäätöksen tekemisen yhteydessä.

Raution ja Merijärven paloasemien on toiminta Jokilaaksojen pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen mukaan uhattuna. Jokilaaksojen pelastuskeskus ei ole ymmärtänyt lähteä tekemään palvelutasopäätöstä asiakaspalvelunäkökulmasta asioita tarkastellen, vaan on ottanut lähtökohdaksi pöhötautisen, organisaatiokeskeisen ajattelutavan. Tämä asiakkaiden tarpeista piittaamaton ajattelutapa on heikentämässä palvelutasoa muun muassa Rautiossa ja Merijärvellä. Se on järjen vastaista toimintaa.
Paloasemien toiminnalla on erittäin tärkeä merkitys niin rautiolaisille kuin merijärvisillekin. Paloasemilla pidetään yllä suoritusvalmiutta ja ne ovat palohälytyksen sattuessa nopeammin paikalla kuin esimerkiksi Ylivieskasta tulevat yksiköt. Paloasemien toiminta on myös tärkeää sosiaalista toimintaa kylälle ja siellä ylläpidetään valmiutta koko ajan vapaaehtoisvoimin. Paloasemien sulkeminen ei palvele kenenkään etua. Se on täysin järjen vastaista toimintaa. Nyt on esimerkiksi Raution kyläyhdistyksen, rautiolaisten ja tiedotusvälineiden otettava voimakkaasti kantaa jotta tällaiset järjettömyydet mitä Jokilaaksojen pelastuskeskus suunnittelee, voidaan estää.
Olen varma, että rautiolaisten saadessa tiedon Raution paloaseman sulkemissuunnitelmasta, niin asiasta nousee varmasti enemmän kuin suuri haloo.

Kalajoen markkinat

Kalajoen markkinoilla oli myyjiä runsaasti ja tarjonta oli monipuolista. Kaikki myyntipaikat näyttivät olevan myyjiä täynnä. Myös ulkomailta oli saavuttu myymään tuotteita Kalajoen markkinoille. Kokonaisuutena ottaen jäi sellainen vaikutelma, että taantuma hivenen vaikutti markkinayleisön määrään. Yleensä kauppiaat olivat kuitenkin myyntimääriinsä tyytyväisiä. Koululaisilla ei nyt ollut vapaata iltapäivää markkinoilla käyntiin joten se ehkä saattoi vaikuttaa siihen, että yleisömäärä näytti minun mielestäni perjantaina pienemmältä kuin edellisenä vuotena. Sää oli viileähkö, mutta aurinkoinen.

Kalajoen työttömät joutuvat luopumaan toimitiloistaan

Työministeri Anne Sinnemäki














Kalajoen työttömät ovat pyytäneet Kalajoen kaupunginhallitukselta vuokran alennusta toimitilojensa vuokriin. Kalajoen kaupunginhallitus (= kaupunginjohtaja Jukka Puoskari) ei ole myöntänyt vuokranalennusta, vaan se vesitti Työttömien yhdistyksen vuokranalennushakemuksen.

Katso
Kalajoella kohdellaan työttömiä kaltoin
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/04/kalajoella-kohdellaan-tyottomia-kaltoin.html

Työkyky- ja työtaitopassiprojekti

Projektin kokonaiskustannukset ovat 329.236,00 euroa. Siitä TE-keskus rahoittaa 288.082,00 euroa ja Kalajoen kaupungin osuus on 41.154,00 euroa. TE-keskuksen rahoituksesta 164.168,00 euroa on Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta ja 123.464,00 euroa on valtion rahoitusta. Projektin rinnakkaishankkeena on TE-keskuksen hallinnoima Työkyky- ja työtaitopassi-avain takaisin työelämään - työvoimapoliittiset toimenpiteet. Rinnakkaishankkeen kustannukset ovat 506.260,00 euroa ja siihen on myönnetty Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta 359.100,00 euroa. Projektin
tavoitteena on työllistämisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen.

Työkyky- ja työtaitopassiprojekti
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/07/tyokyky-ja-tyotaitopassiprojekti-ja-sen.html

Järkyttävää toimintaa päättäjiltä ja työvoimaviranomaisilta

Kalajoen työttömät ovat maksaneet työttömien tiloista vuokransa siten, että ovat kutoneet mattoja myyntiin sekä ovat pitäneet kirpputoria. Näistä saaduilla tuloilla on maksettu vuokrat. Nyt henkilö, joka on kutonut mattoja jää eläkkeelle ja uuden sellaisen työttömän henkilön palkkaamiseen, joka osaa kutoa mattoja, Kalajoen työvoimatoimisto ei anna tukirahoitusta. Siksi työttömienyhdistys ei voi enää jatkaa vuokrasopimusta kuin tämän kuun loppuun, koska työvoimaviranomainen eli Kalajoen työvoimatoimisto estää työttömiä palkkaamasta sellaisen työttömän, joka osaa kutoa mattoja.

Kalajoen kaupunginhallitus puoskaroi, eikä alenna vuokria. Myös käsityökeskus on puoskaroinnin kohteena eli heidän vuokrasopimuksensa irtisanotaan. Kalajoen käsityökeskus toimii viehättävässä entisessä opistotalossa. Talo on 1900-luvun alkupuolelta oleva, täysin kunnostettu, kaunismuotoinen vanha puurakennus. Kalajoen käsityökeskuksessa on iso ja toimiva kutomo, hyvä valikoima erilaisia kudonnan- ja käsityön materiaaleja ja työvälineitä. Käsityökeskuksen puotiin kannattaa pistäytyä myös lahjaostoksille. Käsityökeskuksessa toimii lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen käsityökoulu. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa syys- ja kevätkauden aikana. Käsityökoulun hakuaika on toukokuussa, lisätietoa käsityökeskuksesta.

Uudet projektit, joiden käytössä on 835 496,00 euroa, eivät avusta työttömiä, vaan rahat käytetään kalliisiin vuokriin, uusiin koneisiin ja laitteisiin, projektipäällikön ja tämän siskon palkkoihin sekä ohjausryhmän kokouspalkkioihin. Olen pyytänyt myös työministeri Anne Sinnemäkeä puuttumaan asioihin, mutta hän ei ole eväänsä väräyttänyt tilanteen johdosta. Tämä juttu voidaan lisätä tositarinana hölmöläisten tarinoihin.

Luonto on sydämen asia

Tapion Tuvan lokakuun taitelijat ovat Kemistä. Esillä on Riitta Virtasen akryylimaalauksia ja Hannu K. Kehusmaan valokuvia.