Kaavanmuutosasioita

Kuvassa Erkki Aho kaavanmuutosalueella Tahkovirivlla.

Kalajoen kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 19.12.2012 klo 18.00 muun muassa kaavanmuutosasioita. Tahkokorven asemakaavan muutosalue sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkkien Tahkorvien alueella, noin kuusi kilometrä kaupungin keskustasta lounaaseen. Kaava-alue on kooltaan 29,7 hehtaaria. Alueen omistaa pääosin Thkokorvat Oy. Osa alueesta on yksityisessä omistuksessa. Alueella sijaitsee 97 loma-asunnon rakentamispaikkaa ja yksi matkailua palvelevien
rakennusten korttelialue. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan alueiden suunnittelussa on huolehdittava kunnallisten alueidenkäyttätavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Kaupunginhallitus asetti asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 31.8.-30.9.2011. Pohjois-Pohjanmaan ELY:n alueidenkäyttöyksikkä lausui, että alueen ympäristön säilyminen edellyttää lomamökkien osoittamista säilyttämistä laajempina kokonaisuuksina. Lisäksi ELY katsoo, että pienipiirteisillä ja maisemallisesti merkittävimmillä alueilla, kuten lähellä rantaa sijaitsevissa kortteleissa, tulee yksittäisten rakennusten kerrosalaksi salli enintään 40 m2. ELY:n mukaan rakennetun ympäristön luonteen säilymistä turvaavat kaavamääräykset ovat riittävän tarkat, mutta tah-merkinnän selitykseen tulee lisätä maininta siitä, että soveltuvin osin määräykset koskevat myös olemassa olevan rakennuksen kunnostusta. Lisäksi ELY vaatii, että kaavassa tulee osoittaa suojelumerkinnät kaikille rakennetun ympäristön selvityksessä arvokkaaksi todetuille yksittäisille kohteille.

Erkin kommentti: On aika käsittämätöntä, että ELY-keskus lähtee vaatimaan tällaisia muutoksia kaavaesitykseen. ELY-keskus haluaa tietoisesti ilman lakiin perustuvaa syytä jarruttaa ja vaikeuttaa Kalajoen kaupungin toimintaa. Tätä Kalajoen kaupunginhallitus ei voi hyväksyä. Kalajoen kaupunginhallitus hyväksyi Arkkitehti Oy Rajaniemen laatiman Tahkokorvien asemakaavamuutoksen, jossa ei oltu huomioitu ELY-keskuksen lakiin perustumattomia vaatimuksia. Kaavaehdotuksen laatiminen maksoi 14000 euroa + alv 23 %.

Kiinteistö Oy Kauppajengn osakkaat ovat jättäneet Kalajoen kaupunginhallitukselle 15.8.2008 esityksen asemakaavamuutoksen käynnistämiseksi keskustassa sijaitsevalle Kauppajengin tontille. Kaava-alue on päätetty laaejntaa Kiinteistö Oy Koppelin tontille kokonaisvaltaisen kaavaratkasun aikaansaamiseksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on keskustan kauppallinen kehittyminen ja kaupunkikuvan positiivinen muuttuminen. Kauppajengin ja Koppelin tonttien rakennusoikeutta on nostettu. Kauppajengi on rakennettu vuosina 1980-81 yksikerroksisena U:n muotoon niin, sisäpiha on paikoituskäytössä ja käynti liiketiloihin on sisäpihan puolelta. Rakennuksessa on tasakatto ja sen elementtijulkisivut ovat vaalean harmaata pesubetonia. Kauppajengin toteutettu kerrosala on noin 2040 k-m2. Koppeli on valmistunut vuonna 1991 ja edustaa tyypillistä aikansa monimuotoista arkkitehtuuria. Koppelin toteutettu kerrosala on noin 1340 k-m2. Kaavamuutosalueelle on liittymät Kalajoentieltä. Kortteleiden takaosassa kulkee huoltotie, jonka kautta huolletaan Kalajoentien Forumin, Halpa-Hallin, Kauppajengin ja Koppelin kiinteistöt. Kauppajengin tontille saa rakentaa kaksikerroksisen liike- ja toimistorakennuksen. Tontin rakennusoikeus on 4000 k-m2. Rakennusoikeutta on lisätty 1700 k-m2. Rakennusoikeuden lisääminen mahdollistaa toisen kerroksen rakentamisen nykyiseen rakennukseen. Tontin koko kasvaa 657 m2. Koppelin tontille saa rakentaa kaksikerroksisen liike- ja toimistorakennuksen, jonka kerrosala on enintän 2100 k-m2. Tontin kerrosala lisääntyy 500 k-m2. Tontin pinta-ala kasvaa noin 600 m2 huoltoiten uuden linjausken myötä. Lukkarinpuisto poistuu asemakaavasta. Puistoalue osoitetaan autopaikkojen korttelialueeksi, jolla tulee olla yksi puu jokaista neljää autopaikkaa kohti.

Erkin kommentti: Kaavalla mahdollistetaan Kalajoen kaupunkikuvan parantaminen. On kuitenkin otettava huomioon, että Kauppajengin rakennus on rakennettu yksikerroksisena ja elementi ovat sen mukaisia. Jos Kauppajengiin rakennetaan toinen kerros niin silloin on otettava huomioon tämä asia.

Kalajoen sataman asemakaavan muutosalue sijaitsee noin 14 kilometriä Kalajoen keskusta länsi-lounaaseen. Kaava-alue on kooltaan noin 55,8 hehtaaria. Maantieyhteys satamaan valtatie (.lta on neljä kilometriä. Matka päämeriväylälle Kallan saaren ulkopuolelle on 20-25 km ja meri syvenee nopeasti ollen sataman suulla yli 10 metriä ja kahden kilometrin päässä satamasta jo 13-15 m. Tuloväylän ja satama-altaan kulkusyväys on 8,5 metriä. Tällä hetkellä koko satama-alueen pinta-ala on noin 32 hehtaaria. Laituripituus on 415 m, johon mahtuu enimmillään kolme laivaa kerrallaan. Katettua varastotilaa sataman alueella on yli 30 000 m2. Sataman vuotuinen kokkonaisliikenne vuonna 201 oli 410 000 tonnia ja samassa käy keskimäärin noin 100 laivaa vuodessa. Sataman tonnimäärät ovat vuodesta 2007 lähtien kasvaneet noin 10 % vuosittain.
Kaava-alueen läheisyydessä on kuusikoita, joista on aiempina vuosina löytynyt liitt-oravan reviiri ja papanoita (Alarisku 201). FM, bioloigi Ville Suorsan mukaan aluetta voidaan pitää lähes varamsti liito-oravan elinalueena (FCG Oy 2010).
Keskeiseltä ja erittäin tärkeältä kaava-alueelta jouduttiin jättämään kaava-alueen ulkopuolelle liito-oravan potentiaalinen elinympäristö. Tämä ratkaisu tehtiin sen takia, ettei kaavamuutos viivästyisi.

Erkin kommentti: Kalajoella liito-oravien paskoista on tullut ongelma. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että toiminta on tarkoituksellista. On lisäksi otettava huomioon, että Suomen Natura ratkaisu on aikanaan tehty vastoin EY-direhtiiviejä ja vastoin EY -tuomioistuimen päätöksiä. Jos Natura olisi toteutettu EY-direktiivien ja EY-tuomioistuimen päätösten mukaisesti niin Kalajoen sataman kaavamuutos olisi voitu toteuttaa elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Katson, että valtio on aikanaan vahinkonrvausvelvollinen Suomen väärästä Natura-ratkaisusta. Katso http://naturansalat.blogspot.com/

Kalajoen kaupunginhallitus päätti myydä hiekkapalstat Suomenselän Sora ja Kuljetus Oy:lle sekä Kuljetuspolar Oy:lle.

Erkin kommentti: Kalajoen kaupungilta alkavat loppumaan hiekkapalstoiksi sopivat alueet. On todennäköistä, että mahdollinen Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen tulevina vuosina vaikuttaa myös Kalajoella tapahtumaan rakentamiseen ja siksi Kalajoen kaupungin on kartoitettava mahdollisia uusia heikkapalstoja. Myös turkistarhoille tarvitaan uuia alueita, sillä turkistarhoja ei voida lisätä nykyisille aluelle uusilla yrittäjillä. Tämä sen vuoksi, että isot alueet ovat erittäin suuri riski tautitaupausten sattuessa.

Oikaisuvaatimus lomatoimenjohtajan päätöksestä koskien eläinvahingon korvaamista. Asia oli todella vaikea ratkaistavaksi. Näyttää selvältä, että lomittajat ovat tehneet virheen. Kysymys on nyt siitä, että on ko virhe aiheutannut eläimen kuoleman. Jos virhe on aiheuttanut eläimen kuoleman, niin silloin Kalajoen kaupunki on korvausvelvollinen. Nyt Kalajoen kaupunginhallitus katsoi, ettei ole pystytty todistamaan, että eläimen kuolema joutui lomittajien virheestä. Oikaisuvaatimuksen esittäjä oli vaatinut korvattavaksi eläinen arvon Proagria/fabab lypsylehmien arvon mukaan, mikä kaksi kertaa poikineella 7.000 – 9.500 kg tuloksella on 1.521 euroa maidontuontannon keskeuttä,misestä 8.000 kg/v , 0,4398 euroa/kg, poikinut (21.3.2011 toisen kerran) 585,00 euroa sekä eläinlääkärikulut. Kaupunginhallitus päätti hylätä asiasta tehdyn oikaisuvaatimuksen eläinvahingon korvaamisesta.

Erkin kommentti: Jos olisin ollut kaupunginhallituksen jäsen ja minulla olisi ollut päätösvaltaa asiassa, niin olisin jättänyt kaupunginhallituksen päätökseen eriävän mielipiteeni. Minun oikeustajuni mukaan Kalajoen kaupungin olisi tullut hyväksyä oikaisupyyntö ja korvata vaaditut summat. Nyt asianomaisella on mahdollisuus valittaa asiasta Oulun hallinto-oikeuteen. Valitettavasti Oulun hallinto-oikeudessa on jo kiusallisen paljon valituksia Kalajoen kaupungin päätöksistä.