Loppulausunto
Kiitän
käräjätuomari Sarianne Ervastia ja ulosottomies Eveliina Nissilää
omasta ja Suomen kansan puolesta, että he ovat tehneet
rikosilmoituksen toiminnastani. Olen pyrkinyt samaan oikeutta
Suomessa jo lähes 25 vuoden ajan, mutta se ei ole onnistunut vaikka
todistusaineisto on kiistaton ja rikolliset ovat tunnustaneet
tekonsa. Tämä johtuu siitä, ettei poliisi tutki, syyttäjä ei
syytä, oikeus ei ota käsiteltäväkseen ja laillisuusvalvonta ei
näe asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.
Minä
olen kärsinyt syyttömänä neljä konkurssia, yhden 75 päivän
ehdottoman vankeustuomion ja seitsemän kunnianloukkaustuomiota ja
avioliittoni on rikottu käräjätuomarin virheellisen menettelyn
johdosta. .Olen menettänyt yritykseni, omaisuuteni,
luottokelpoisuuteni ja olen joutunut syyttömänä olemaan lähes 25
vuoden Suomen valtion rikoksilla aikaansaadun ulosoton kohteena. Olen
joutunut olemaan maanpaossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa Suomen
valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen kärsinyt valtavat
taloudelliset tappiot ja hirvittävät henkiset kärsimykset Suomen
valtion rikollisen toiminnan johdosta. Minä en kuitenkaan ole ainoa
ihminen Suomessa joka on joutunut tällaisen kohtelun kohteeksi
Suomessa.
Koska
käräjätuomari Sarianne Ervasti ja ulosottomies Eveliina Nissilä
ovat tehneet toiminnastani rikosilmoituksen niin minulla on nyt
mahdollisuus ja oikeus todistaa, että olen oikeassa. Olen tehnyt
Raahen käräjäoikeuteen haastehakemuksen, jossa olen haastanut
ulosottoviranomaiset oikeuteen sen johdosta, että he perivät
minulta sellaisia saatavia jotka on saatu aikaan rikoksilla ja
saatavat ovat siksi perintäkelvottomia. Haastehakemuksessa olen
esittänyt kaikki tarvittavat tiedot, jotka osoittavat syyttömyyteni
rikoksilla aikaansaatuihin ulosottoihin. Olen vienyt asiat
haastemenettelyllä Raahen käräjäoikeuden käsittelyyn, koska
Oulun poliisi, keskusrikospoliisi ja valtakunnansyyttäjä eivät
laillisuusvalvoja tutki rikoksia ja tekemiä rikostutkintapyyntöjä
ja kantelujani, eikä oikeus ota käsiteltäväkseen asioitani ja
Korkein oikeus ei pura alioikeuksien vääriä päätöksiä. Nyt kun
käräjätuomari Sarianne Ervasti ja ulosottomies Eveliina Nissilä
ova ttehneet toiminnasta rikosilmoituksen niin minulla on
mahdollisuus ja oikeus todistaa, että kaikki ulosottosaatavani ovat
syntyneet valtion rikollisen toiminnan johdosta ja ovat siten
perintäkelvottomia ja täten rikosilmoitus täyttää perättömän
ilmiannon tunnusmerkistön.
Kun
minua epäillään vakvasta rikoksesta niin minulla on Suomen lain ja
korostan vielä perustuslain ja ihmisoikeussopimusten mukaan oikeus
puolustautua. Katson, että esitutkinta asiassa on suoritettu
esitutkintalain vastaisesti.
Esitutkintalaissa
määritellään esitutkinnan suorittaminen seuraavasti:
Esitutkinnassa
selvitettävät asiat
1)
asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos, sen
teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty,
asianosaiset sekä muut syyteharkintaa ja rikoksen johdosta
määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat;
2)
mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja
rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai
asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöönpanemiseksi;
3)
asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän
oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)
3 luvun 9 §:n nojalla
on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan; ja
4)
suostuuko asianomistaja ja aikooko rikoksesta epäilty suostua asian
käsittelemiseen käräjäoikeudessa oikeudenkäynnistä
rikosasioissa annetun lain 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa
menettelyssä.
Esitutkinnassa
asia on valmisteltava siten, että syyteharkinta ja asianosaisten
etujen valvominen voidaan suorittaa asianmukaisesti ja että
todistelu voidaan pääkäsittelyssä ottaa vastaan yhdellä kertaa
tai asia voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä.
Tutkinnanjohtaja
Esitutkintaa
johtaa tutkinnanjohtaja, jona toimii pakkokeinolain (806/2011)
2 luvun 9 §:ssä tarkoitettu
pidättämiseen oikeutettu virkamies. Syyttäjä toimii
tutkinnanjohtajana kuitenkin vain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa
tapauksissa. Poliisin toimittamassa esitutkinnassa saa
rikosylikonstaapeli tai ylikonstaapeli toimia tutkinnanjohtajana
asian laatuun liittyvästä tai muusta vastaavasta perustellusta
syystä ja muun viranomaisen toimittamassa esitutkinnassa virkamies,
jonka oikeudesta toimia tutkinnanjohtajana säädetään laissa
erikseen.
Samaan
rikoskokonaisuuteen kuuluvien rikosten tutkinnanjohtajien esimieheksi
voidaan määrätä tutkinnan yleisjohtaja, joka päättää
esitutkinnan yhteensovittamisesta ja joka voi tuossa tarkoituksessa
antaa alaisenaan toimivia tutkinnanjohtajia koskevia määräyksiä.
Tutkija
Tutkija
suorittaa tutkinnanjohtajan johdon ja valvonnan alaisena epäiltyä
rikosta koskevat kuulustelut ja muut esitutkinta-toimenpiteet sekä
toteuttaa tutkinnanjohtajan antamat asian tutkintaa koskevat
määräykset ja suorittaa muut tutkijalle lain mukaan kuuluvat
toimenpiteet.
Poliisilaki
määrittelee poliisin tehtävät
Poliisin
tehtävät
Poliisin
tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen,
kansallisen turvallisuuden suojaaminen, yleisen järjestyksen ja
turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen,
paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi
toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden
viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii
tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä
yhteistyöstä. (26.4.2019/581)
Poliisi
suorittaa lisäksi lupahallintoon liittyvät ja muut sille laissa
erikseen säädetyt tehtävät sekä antaa jokaiselle
tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua. Jos on perusteltua syytä olettaa
henkilön kadonneen tai joutuneen onnettomuuden uhriksi, poliisin on
ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin henkilön löytämiseksi.
Rikosten
esitutkinnasta säädetään esitutkintalaissa (805/2011) ja
rikosten esitutkinnassa käytettävistä pakkokeinoista
pakkokeinolaissa (806/2011).
Perusoikeuksien
ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen
Poliisin
on kunnioitettava perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä
toimivaltuuksia käyttäessään valittava perusteltavissa olevista
vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien
toteutumista.
Suomen
perustuslaki määrittelee syytetyn aseman ja suomalaisen
perustoikeudet
Kansanvaltaisuus
ja oikeusvaltioperiaate
Kansanvaltaan
sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja
elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen
vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa
toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
Perusoikeudet
6 §
Yhdenvertaisuus
Ketään
ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan
sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen,
mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön
liittyvän syyn perusteella.
Lapsia
on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada
vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten
tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä
työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen
ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin
säädetään.
7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen
Jokaisella
on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen,
koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Henkilökohtaiseen
koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää
mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta.
Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää
tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa
tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet
turvataan lailla.
8 §
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
Ketään
ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen
sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty
rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta
kuin tekohetkellä on laissa säädetty.
9 §
Liikkumisvapaus
Suomen
kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on
vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.
Jokaisella
on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää
välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen
täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka
maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.
Suomen
kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä
vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lailla
voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan
rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa
tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi luovuttaa
tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa
on taattu. (24.8.2007/802)
Ulkomaalaisen
oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla.
Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä
tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa
loukkaava kohtelu.
10 §
Yksityiselämän suoja
Jokaisen
yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen
suojasta säädetään tarkemmin lailla.
Lailla
voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten
selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista
toimenpiteistä. (5.10.2018/817)
Lailla
voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin
salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka
kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä,
turvallisuustarkastuksessa ja vapaudenmenetyksen aikana sekä tiedon
hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta
toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista
turvallisuutta. (5.10.2018/817)
11 §
Uskonnon ja omantunnon vapaus
Uskonnon
ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa
uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla
kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen
osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
12 §
Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella
on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa
ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään
ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden
käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää
kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä
rajoituksia.
Viranomaisen
hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei
niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla
erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta
asiakirjasta ja tallenteesta.
13 §
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Jokaisella
on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja
mielenosoituksia sekä osallistua niihin.
Jokaisella
on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa
perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja
osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen
yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen
valvomiseksi.
14 §
Vaali- ja osallistumisoikeudet
Jokaisella
Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on
oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä.
Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä
erikseen säädetään tässä perustuslaissa.
Jokaisella
Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla muulla Euroopan unionin
kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus
äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sen mukaan kuin lailla
säädetään. (4.11.2011/1112)
Jokaisella
Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella,
joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää
kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan
kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien
hallintoon säädetään lailla.
Julkisen
vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua
yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään
koskevaan päätöksentekoon.
15 §
Omaisuuden suoja
16 §
Sivistykselliset oikeudet
Julkisen
vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,
jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten
tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää
itseään varattomuuden sitä estämättä.
17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Jokaisen
oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan
omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada
toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan
on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön
sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten
perusteiden mukaan.
Saamelaisilla
alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus
ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa
säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden
vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan
lailla.
18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella
on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä,
ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava
työvoiman suojelusta.
Julkisen
vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan
jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen
säädetään lailla.
19 §
Oikeus sosiaaliturvaan
Jokaisella,
joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää
turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja
huolenpitoon.
Lailla
taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden,
sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen
syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen
vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,
jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä
väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja
muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen
hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen
vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea
asumisen omatoimista järjestämistä.
20 §
Vastuu ympäristöstä
Julkisen
vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen
ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään
koskevaan päätöksentekoon.
21 §
Oikeusturva
Jokaisella
on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman
aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa
tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja
velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun
riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn
julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja
hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja
hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Euroopan
Ihmisoikeussopimus määrittelee syytetyn aseman ja oikeudet
1
artikla
Velvollisuus
kunnioittaa ihmisoikeuksia
Korkeat
sopimuspuolet takaavat jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle
tämän yleissopimuksen I osassa määritellyt oikeudet ja vapaudet.
Oikeus
elämään
1.
Jokaisen oikeus elämään on suojattava laissa. Keneltäkään ei
saa riistää hänen elämäänsä tahallisesti, paitsi
tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanemiseksi silloin, kun
hänet on tuomittu rikoksesta, josta laissa määrätään tällainen
rangaistus.
2.
Elämän riistämistä ei voida katsoa tämän artiklan vastaiseksi
teoksi silloin, kun se seuraa voimankäytöstä, joka on ehdottoman
välttämätöntä:
a)
kenen hyvänsä puolustamiseksi laittomalta väkivallalta;
b)
laillisen pidätyksen suorittamiseksi tai laillisen vapaudenriiston
kohteeksi joutuneen henkilön paon estämiseksi;
- mellakan tai kapinan kukistamiseksi laillisin toimin.
Kidutuksen
kielto
Ketään
ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai
halventavalla tavalla.
Orjuuden
ja pakkotyön kielto
1.
Ketään ei saa pitää orjuudessa tai orjuuden kaltaisessa
pakkotyössä.
2.
Ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä tai muuta pakollista
työtä.
3.
"Pakkotyöllä tai muulla pakollisella työllä" ei tässä
artiklassa tarkoiteta:
a)
tämän yleissopimuksen 5 artiklan määräysten mukaisesti määrätyn
vapaudenriiston aikana tai ehdonalaisessa vapaudessa tavanomaisesti
määrättyä työtä;
b)
aseellisen palveluksen luonteista palvelusta tai sellaista
palvelusta, joka vaaditaan sen sijasta maissa, jotka hyväksyvät
aseellisesta palveluksesta kieltäytymisen omantunnonsyistä;
c)
sellaista palvelusta, jota vaaditaan silloin, kun vaara tai
onnettomuus uhkaa yhteiskunnan olemassaoloa tai hyvinvointia;
- sellaista työtä tai palvelusta, joka kuuluu yleisiin kansalaisvelvollisuuksiin.
Oikeus
vapauteen ja turvallisuuteen
1.
Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.
Keneltäkään ei saa riistää hänen vapauttaan, paitsi seuraavissa
tapauksissa ja lain määräämässä järjestyksessä:
a)
henkilö vangitaan lain nojalla sen jälkeen, kun hänet on tuomittu
toimivaltaisessa tuomioistuimessa;
b)
henkilö pidätetään tai vangitaan lain nojalla, koska hän ei ole
noudattanut tuomioistuimen laillista määräystä, tai jonkin
lakimääräisen velvoitteen täyttämisen turvaamiseksi;
c)
henkilö pidätetään tai hänen vapautensa riistetään lain
nojalla hänen saattamisekseen toimivaltaisen oikeusviranomaisen
tutkittavaksi, milloin on syytä epäillä hänen syyllistyneen
rikokseen tai jos katsotaan välttämättömäksi estää häntä
tekemästä rikosta tai pakenemasta teon jälkeen;
d)
alaikäiseltä riistetään vapaus lain nojalla hänen kasvatuksensa
valvomiseksi tai hänet pidätetään lain nojalla hänen
saattamisekseen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavaksi;
e)
henkilöltä riistetään vapaus lain nojalla tartuntataudin
leviämisen estämiseksi tai hänen heikon mielenterveytensä,
alkoholisminsa, huumeidenkäyttönsä tai irtolaisuutensa vuoksi;
f)
henkilö pidätetään tai häneltä riistetään vapaus lain
nojalla, jotta estettäisiin hänen laiton maahantulonsa, tai jos on
ryhdytty toimiin hänen karkottamisekseen tai luovuttamisekseen.
- Vapaudenriiston kohteeksi joutuneelle on viipymättä ilmoitettava hänen ymmärtämällään kielellä vapaudenriiston perusteet ja häneen mahdollisesti kohdistetut syytteet.
- Tämän artiklan 1 kappaleen c kohdan määräysten nojalla pidätetty tai vapaudenriiston kohteeksi joutunut on viipymättä tuotava tuomarin tai lain nojalla tuomiovaltaa käyttävän muun viranomaisen tutkittavaksi, ja hänellä on oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa tai oikeus tulla vapautetuksi oikeusjutun ollessa vireillä. Vapaaksi laskemisen ehdoksi voidaan asettaa takeet siitä, että asianomainen saapuu oikeudenkäyntiin.
- Jokaisella, jolta on riistetty hänen vapautensa pidättämällä tai muuten, on oikeus vaatia tuomioistuimessa, että hänen vapaudenriistonsa laillisuus tutkitaan viipymättä ja että hänet vapautetaan, mikäli toimenpide ei ole laillinen.
- Jokaisella, joka on pidätetty tai jonka vapaus on muuten riistetty tämän artiklan määräysten vastaisesti, on täytäntöönpanokelpoinen oikeus vahingonkorvaukseen.
Oikeus
oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
1.
Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja
julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa
ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen
oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta
rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta
lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko
oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan
moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi
nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän
suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin
harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa,
joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.
2.
Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes
hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.
3.
Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:
a)
oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen
kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen
ymmärtämällään kielellä;
b)
oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella
puolustustaan;
c)
oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa
oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse
maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta
oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;
d)
oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan
todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät
todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin
häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;
e)
oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu
tuomioistuimessa käytettyä kieltä.
Ei
rangaistusta ilman lakia
1.
Ketään ei ole pidettävä syypäänä rikokseen sellaisen teon tai
laiminlyönnin perusteella, joka ei ollut tekohetkellä kansallisen
lainsäädännön tai kansainvälisen oikeuden mukaan rikos. Rikoksen
tekohetkellä sovellettavissa ollutta rangaistusta ankarampaa
rangaistusta ei saa määrätä.
2.
Mikään tässä artiklassa ei estä ryhtymästä oikeudenkäyntiin
henkilöä vastaan ja tuomitsemasta häntä rangaistukseen teosta tai
laiminlyönnistä, joka sivistyskansojen hyväksymien yleisten
oikeusperiaatteiden mukaisesti oli tekohetkellä rikollinen teko.
Oikeus
nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta
1.
Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä,
kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.
- Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi kun laki sen sallii ja se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.
Ajatuksen-,
omantunnon- ja uskonnonvapaus
- Jokaisella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai uskoa ja vapauden tunnustaa uskontoaan tai uskoaan joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin.
- Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen turvallisuuden vuoksi, yleisen järjestyksen, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.
Sananvapaus
- Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi.
- Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.
Kokoontumis-
ja yhdistymisvapaus
- Jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen, mikä käsittää myös oikeuden perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa turvaamiseksi.
- Näiden oikeuksien käyttämiselle ei saa asettaa muita kuin sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Tämä artikla ei estä laillisten rajoitusten asettamista asevoimiin, poliisiin tai valtionhallintoon kuuluviin nähden heidän käyttäessään näitä oikeuksia.
Oikeus
avioliittoon
Avioliittoiässä
olevilla miehillä ja naisilla on oikeus mennä avioliittoon ja
perustaa perhe tämän oikeuden käyttöä säätelevien kansallisten
lakien mukaisesti.
Oikeus
tehokkaaseen oikeussuojakeinoon
Jokaisella,
jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia
on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino
kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että
oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa
olevat henkilöt.
Syrjinnän
kielto
Tässä
yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista
nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun,
ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin
mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään,
kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään
tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.
Sopimusvelvoitteista
poikkeaminen hätätilan aikana
- Sodan tai muun yleisen hätätilan aikana, joka uhkaa kansakunnan elämää, korkeat sopimuspuolet voivat ryhtyä toimiin, jotka merkitsevät poikkeamista niiden tämän yleissopimuksen mukaisista velvoitteista, siinä laajuudessa kuin tilanne välttämättä vaatii edellyttäen kuitenkin, etteivät tällaiset toimet ole ristiriidassa valtion muiden kansainvälisen oikeuden mukaisten velvoitteiden kanssa.
- Tämän määräyksen nojalla ei voida poiketa 2 artiklasta, paitsi silloin kun on kysymys laillisista sotatoimista johtuvista kuolemantapauksista, eikä 3, 4 (1 kappale) ja 7 artiklasta.
- Korkean sopimuspuolen, joka käyttää hyväkseen oikeutta poiketa yleissopimuksesta, tulee pitää Euroopan neuvoston pääsihteeri täysin tietoisena toimistaan ja niihin johtaneista syistä sekä ilmoittaa hänelle, milloin näistä toimista on luovuttu ja yleissopimuksen kaikkia määräyksiä jälleen noudatetaan.
Ulkomaalaisten
poliittisen toiminnan rajoittaminen
Minkään
10, 11 ja 14 artiklan määräyksen ei voida katsoa estävän
korkeita sopimuspuolia rajoittamasta ulkomaalaisten poliittista
toimintaa.
Oikeuksien
väärinkäytön kielto
Minkään
tässä yleissopimuksessa ei saa tulkita suovan millekään
valtiolle, ryhmälle tai henkilölle oikeutta ryhtyä sellaiseen
toimintaan tai tehdä sellaista tekoa, jonka tarkoituksena on tehdä
tyhjäksi jokin tässä yleissopimuksessa tunnustettu oikeus tai
vapaus tai rajoittaa niitä enemmän kuin tässä yleissopimuksessa
on sallittu.
Oikeuksien
käyttöä koskevien rajoitusten rajoittaminen
Tämän
yleissopimuksen sallimia, mainittuihin oikeuksiin ja vapauksiin
kohdistuvia rajoituksia ei saa soveltaa muussa tarkoituksessa kuin
siinä, jota varten ne on säädetty.
YK:n
Ihmisoikeusjulistus määrittelee syytetyn aseman ja oikeudet
- artikla. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
2.
artikla. Jokainen
on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin
oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin,
sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun
mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään,
omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.
Mitään
erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen
valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella,
johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen,
huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan
minkä tahansa muun rajoituksen alainen.
- artikla. Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.
- artikla. Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä.
- artikla. Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.
- artikla. Jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä.
- artikla. Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.
- artikla. Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia.
- artikla. Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon.
- artikla. Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.
- artikla. 1. Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet. 2. Ketään ei pidä tuomita rangaistavaksi teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia tekohetkellä. Myöskään ei pidä tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan teon suoritushetkellä.
- artikla. Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.
- artikla. 1. Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä. 2. Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa.
- artikla. 1. Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. 2. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä.15. artikla. 1. Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen. 2. Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen.
- artikla. 1. Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen. 2. Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta. 3. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.
- artikla. 1. Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa. 2. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.
- artikla. Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.
- artikla. Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.
- artikla. 1. Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. 2. Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.
- artikla. 1. Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä. 2. Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin. 3. Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava.
- artikla. Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioon ottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.
- artikla. 1. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. 2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. 3. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot. 4. Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.
- artikla. Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin.
- artikla. 1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta. 2. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.
- artikla. 1. Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän kykyjensä mukaan. 2. Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi. 3. Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu.
- artikla. 1. Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista. 2. Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.
- artikla. Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.
- artikla. 1. Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen. 2. Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa. 3. Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita.
- artikla. Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.
Katson,
että rikostutkinta asiassa on tehty esitutkintalain, poliisilain,
Suomen perustuslain, Euroopan Ihmisoikeussopimuksen ja YK:n
Ihmisoikeusjulistuksen vastaisesti. Minä en ole saanut esittää
esitutkinnassa mitään todistusaineistoa eikä minun todisajiani ole
kuultu. Rikostutkinta olisi pitänyt aloittaa haastehakemuksesta ja
selvittää mitä minä olen haastehakemuksessa vaatinut oikeutta
käsittelemään. Haastehakemuksessa on tuonut esille kaikki asiat,
jotka ovat aiheuttaneet virheelllisen ulosoton, jonka kohteena olen
ollut jo lähes 25 vuotta. Olen halunnut todistaa, että kaikki
ulosottosaatavani ovat syntyneet valtion rikollisen toiminnan
seurauksena ja ovat siksi perintäkelvottomia.
Käräjätuomari
Sarianne Ervasti ei ole antanut minulle oikeudenmukaista
oikeudenkäyntiä jotta olisin voinut todistaa asian. Hän on
menetellyt Suomen lain ja korostan ennenkaikkea perustuslain
vastaisesti. Hän toiminut Euroopan Ihmisoikeussopimuksen ja YK:n
ihmisoikeusjulistuksen vastaisesti.
Hän
laiminlyönyt virkavelvollisuutensa ja väärinkäyttänyt
virka-asemaansa. Hän vääristellyt todistusaineistoa ja on
syyllitynyt ihmisoikeusrikoksiin muun muassa kidutukseen, kun ei ole
antanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.
Poliisin
olisi esitutkinnassa pitänyt tutkia haastehakemus, mutta poliisilla
on ollut ennakkoasenne asiaan ja ehkä siksi haastehakemus on jätetty
tutkimatta.
Kiistän
jyrkästi syyllistyneeni virkamehen väkivaltaiseen vastustamiseen ja
kunnianloukkaukseen. Olen pyrkinyt saamaan oikeutta ja siksi olen
haastanut ulosottoviranomaiset oikeuteen voidakseni todistaa, että
kaikki ulosotossa olevat saatavat ovat saatu aikaan Suomen valtion
rikollisella toiminnalla ja ne ovat perintäkelvottomia. Mikään
rikos ei ole vanhentunt, koska 1. ulosotto on voimassa, 2. asiat ovat
koko ajan olleet keskeytyksettä vireilla 3. valtiopetos pitää
rikokset avoimena, koska valtiopetos ei vanhene koskaan ja omat
konkurssini johtuu suoraan valtiopetoksesta.
Asiat
selviävät näistä linkeistä
Pyydän
poliittista turvapaikkaa Bulgarian valtiolta
Tyytymättömyyden
ilmaisu Ylivieskan käräjäoikeudelle
Olen
pyytänyt korkeinta oikeutta purkamaan alioikeuksien väärät
päätökset, mutta korkein oikeus on palauttanut aineisto Ylivieskan
käräjäoikeuteen säilytettäväksi vuoteen 2021 asti. Kävin
Ylivieskan käräjäoikeudessa tarkistamassa asian ja siellä näin
tällaisen tekstin mutta Ylivieskan käräjäoikeus olii jostain
minulle tuntemattomasta syystä hävittänyt tämän
todistusaineiston. Olen tehnyt asiasta rikostutkintapyynnön Oulun
poliisille, mutta poliisi on jättänyt asian tutkimatta eli on
laiminlyönyt virkavelvollisuutensa. Kysymys on siis tästä
aineistosta, jonka olen myös haastehakemuksessa esittänyt
todistusaineistoksi, koska Raahen ja Yllivieskan käräjäoikeudet
oli yhdistetty ja aineiston piti olla valmiina yhdistetyssä
käräjäoikeudessa. Kysymys on siis tästä aineistosta:
Tyytymättömyyden
ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden
esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun
Ylivieska-Raahen
käräjäoikeus
Tyytymättömyyden
ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden
esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun 03.02.2016 nro 16/568 asiassa L
15/6631
Jokainen
näistä Ylivieskan käräjäoikeuden ja Ylivieska-Raahen
käräjäoikeuden päätöksestä on syntynyt rikosten avulla
Konkurssiasiat
K 96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomisaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri
K 96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomisaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri
Todistusaineisto
Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa osoittaa kiistattomasti asian.
TODISTELU:
Nimismies Sulo
Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi Euronio Oy:n ja
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaisten
pesänhoitajien , asianajaja Antti Latolan ja Hannu Maskosen
allekirjoittamaan kauppakirjaan.
LIITE
1
Kauppakirjan
allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut
kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Nimismies Sulo Heiskari ei ole ollut
paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu asianajaja Hannu
Maskosen toimistossa Oulussa.
LIITE
2
Kaupanvahvistajan
kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei ole ollut
kaupanvahvistajan kutsumana todistaja paikalla, missä Alavieskan
Puurakenteen konkurssipesä on myyty Euronio Oy:lle.
Liite
3
Pentti
Arhippaisen todistus kauppakirjojen allekirjoituksiin ja kaupan
vahvistamiseen. Arhippainen todistaa tässä törkeän petoksen
Euronio Oy:n Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän välisessä
kaupassa.
LIITE
4
Erkki
Ahon todistus kauppakirjojen allekirjoituksiin ja kaupan
vahvistamiseen. Kauppakirjat allekirjoitettiin Oulussa. Kauppakirjan
allekirjoitajan todistuksen mukaan kaupanvahvistajana toiminut tuleva
syyttäjä ei ollut paikalla Oulussa eikä myöskään
kaupanvahvistajan kutsuma todistaja.
LIITE
5
Syyttäjä
Sulo Heiskarin väärä lausuma oikeudelle, jossa hän
todistaa, ettei Erkki Aholla ole oikeutta valita syyttäjää omien
mieltymystensä mukaisesti.
LIITE
6
JOHTOPÄÄTÖKSET: Kaupanvahvistajana
toiminut nimismies Sulo Heiskari on ollut esteellinen toimimaan
syyttäjänä, koska hän toiminut kaupanvahvistajana
kauppasopimuksissa. Lisäksi hän on antanut väärän lausuman
oikeudelle asiassa.
Syyttäjä
Sulo Heiskari on näinollen ollut esteellinen toimimaan kaikkissa
oikeudenkäynneissä mitkä koskevat ko. kauppasopimuksia.
TOINEN
TODISTUSAIHE: Tutkinnanjohtaja, poliisi Raimo Ollilan
virkavelvollisuuksien laiminlyönti
Poliisi
Raimo Ollila on lyönyt virkavelvollisuutensa laiminlyönnin
jättäessään tutkimatta kysessäolevan kaupanvahvistuksen ja muut
rikokset. Selostan ja todistan seuraavassa asioiden kulun,
jotka tutkinnanjohtaja, poliisi Raimo Ollila on jättänyt
tutkimatta.
SSP-sopimus
solmittiin Kansallis-Osake-Pankin, Osuuspankkien keskusliiton,
Postipankin ja Unitas Oy:n sekä Valtion vakuusrahaston kesken ns.
SSP-sopimus Helsingissä 21.10.1993. Sopimus julistettiin salaiseksi.
Sopimuksen sivulla 17 määriteltiin yritysten kaatamisperusteet: jos
yritys toimii jollakin seuraavista toimialoista
- kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta
- muu sijoittaminen
- rakentaminen
- vähittäiskauppa
- hotelli- ja ravintolatoiminta
- vapaa-aikatoiminta
todistusaineistona
salaiseksi julistettu SSP-sopimus
LIITE
7
RTS-toimialaraportti-97
osoittaa talopakettimarkkoilla olevan ylikapasiteettiin ja
tilinpäätöstiedot vuodelta 1992 osoittavat Suomen talotehtaiden
tilanteen vuonna 1992. Todistusaineistona Rakennustutkimus RTS Oy:n
RTS-toimialaraportti -97 talopakettimarkkinat. Minulla on tuo
asiakirja ja voin lähettää kopion siitä korkeimmalle oikeudelle,
mutta tässä yhteydessä lähetän vain olelliset sivut asiassa.
LIITE
8
Helsingin
sanomien lehtileike 1.3.1999 osoittaa, että Kera Oy:ssä toimi ns.
ruumiinpesuryhmä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja
sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Ruumiinpesuryhmän
tehtäviin kuului pelastaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamat
ongelmayritykset ja minimoida tappiot. Kera Oy oli toinen Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän päämies ja Arsenal Oy oli toinen.
LIITE
9
Kera
Oy käytti toiminnassaan ns. saattohoitajia. Alavieskan Puurakenne
Oy:n talouspäälliköksi tuli Kera Oy:n kirjallisen suosituksen
perusteella kauppatieteen maisteri Jouni Remes. Alavieskan Puurakenne
Oy meni konkurssiin, kun Keski-Pohjan säästöpankki lopetti
yrityksen rahoittamisen sopimusten vastaisesti. Uuden yrityksen
perustamiseen ja konkurssiin mennen yrityksen jatkajien joukkoon
soluttautui kauppatieteen maisteri
Jouni Remes. Hän teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden
tietämättä, että uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät
edellytä Kera Oy:n mukaantuloa rahoittajana.
LIITE
10
Kaupatieteen
maisteri Jouni Remes käytti luottamusasemaansa väärin, kun
konkurssiin mennen Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäällikkönä
teki laskelmia useammalle eri taholle ja näin sai nostettua
kauppahintaa korkeammaksi. Lisäksi hän
väärensi Euronio Oy hallituksen kokouksen pöytäkirjan
kansanedustaja Markku Kosken kanssa. Kokouspaikaksi pöytäkirjaan on
merkitty Euronio Oy:n kokoustilat Helsingissä. Euronio Oy oli
paperiyhtiö, jolla ei ollut toimitiloja Helsingissä eikä
muuallakaan eivätkä myöskään pöytäkirjassa mainitut
hallituksen jäsenet Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho ole olleet
Helsingissä 8.5.1995. Pöytäkirja on siis väärennetty.
LIITE
11
Pöytäkirjaan
merkityn hallituksen jäsenen Heino Virran todistus siitä, ettei hän
ole ollut tuossa kokouksessa.
LIITE
12
Pöytäkirjaan
merkitys hallituksen jäsenen Kari Konun todistus siitä, ettei hän
ole ollut tuossa kokouksessa.
LIITE
13
Pöytäkirjaan
merkitys hallituksen jäsenen Erkki Ahon todistus siitä, ettei hän
ole ollut tuossa kokousessa
LIITE
14
Euronio
Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja Euronio Oy:n
toimitiloissa Helsingissä 8.5.1995. Pöytäkirja on väärennetty
eikä Euronio Oy:llä ole ollut toimitiloja Helsingissä. Pöytäkirjan
ovat allekirjoittaneet Joun Remes ja kansanedustaja Markku Koski.
LIITE
15
Väärennetyillä
kauppakirjoilla on patentti- ja rekisterihallituksesta yrityksen
rekisteröinti.
LIITE
16
Alavieskan
kunnan kanssa Erkki Aho oli neuvotellut investointitukiasian.
Alavieskan kunnanhallitus käsitteli asiaa keskiviikkona 10.5.1995
klo 9.00-11.00. Kokouksessa tehtiin perustetulle yritykselle
myönteinen investointiavustuspäätös.
LIITE
17
Uuden
yhtiön perustajajäsenten puolesta asioita hoitanut Kera Oy
kirjallisen suosituksen perusteella Alavieskan Purakenteen
talouspäälliköksi tullut Jouni Remes otti yhteyttä kunnanjohtaja
Aarne Karvoseen ja Alavieskan kunnanhallitus kokoontui 15.5.1993 klo
21.00 -21.50 kokoukseen, jossa se muutti aiemmin 10.5.1995 tekemäänsä
päätöstä investointituesta rikkomalla Erkki Ahon osakkaiden
puolesta neuvotteleman sopimuksen.
LIITE
18
Kauppasopimukset
jotka tehtiin Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n
väliaikaisten pesänhoitajien Antti Latolan ja Hannu Maskosen
kesken.
Kauppasopimuksista
käy ilmi, että väliaikaiset
pesänhoitajat tekivät konkurssisäännön
vastaisesti kiinteistön kauppasopimuksen. Edellä
olen jo esittänyt, että kauppasopimukset on tehty laittomasti,
koska kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja eivät
todistusaineiston mukaan ole olleet paikalla. Kauppasopimus on tehty
myös maakaaren vastaisesti, koska kauppasopimuksissa myyjillä ei
ollut kirjallista lupaa myydä kiinteistöjä. Kaiken lisäksi
kiinteistöt olivat pantattu velkojen vakuudeksi ja pantatut 48
miljoonan kiinnitykset salattiin kauppasopimuksissa kuten
kauppasopimuksista näkyy. Kiinteistöjen kauppasopimus,
vaihto-omaisuuden, ns. tuoteoikeuksien, sopimuskannan ja
keskeneräisten töiden sekä omaisuuden kauppasopimukset.
LIITE
19
Kauppasopimuksissa
salatut 48 miljoonan pantatut kiinnitykset. Ylivieskan
käräjäoikeudesta saa kopiot pantatuista kiinnityksistä. Salatut
pantatut kiinnitykset todistusaineistona.
LIITE
20
Osakkeenomistaja
Pauli Kiimamaan todistus siitä, että hän ei ole tiennyt
pantatuista kiinnityksistä ja katsoo joutuneensa törkän petoksen
kohteeksi
LIITE
21
Osakkeenomistaja
Timo Viitamaan todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista
kiinnityksistä ja katsoo joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi.
LIITE
22
Osakkeenomistaja
Kari Konun todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista
kiinnityksistä.
LIITE
23
Osakkeenomistaja
Reijo Nahkalan todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista
kiinnityksistä ja katsoo joutuneensa törkeän petoksen
kohteeksi.
LIITE
24
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki suoritustuomiota riita-asiassa
takaajia ja PR-Teollisuus Oy:tä vastaan. Takaajia
asiassa on edustanut asianajaja Jouni Vihervalli takaajien tietämättä
ja ilman takaajien valtakirjoja. Lisäksi Ylivieskan käräjäoikeus
on jättänyt haasteet toimittamatta takaajille asiassa.
Todistusaineistona Ylivieskan käräjäoikeuden merkinnät
asiakirjaan, jossa on merkitty kysymysmerkillä Tiedoksiannot?
Ylivieskan käräjäoikeus on kuitenkin tehnyt asiassa päätöksen
vaikka tiedoksiantoja ei ole toimitettu asianosaisille ja
asianosaisia on edustanut heidän tietämättään heille täysin
tuntemanton asianajaja Jouni Vihervalli ilman toimenksiantoja ja
valtakirjoja.
LIITE
25
Suomen
Asianajajaliittoon on valitettu asianajaja Jouni Vihervallin
toiminnasta. Vastineessaan asianajaja
Jouni Vihervalli toteaa, että ” en ole koskaan tavannut
kantelijoita enkä muista edes keskustelleeni heidän kanssaan
puhelimitse.” Asianajaja Jouni Vihervalli siis tunnustaa tekonsa.
LIITE
26
Kauppakirjan
allekirjoittaja ja PR-Teollisuus Oy:n osakkeenomistaja Heino Virta,
joka oli Uhtua Wood Oy:n kautta osakkeenomistaja, todistaa, ettei hän
ole antanut valtakirjaa asianajaja Jouni Vihervallille eikä
varatuomari Paavo M. Petäjälle eikä asianajaja Antti Latolalle
eikä Veli Päivikkö Ky:n asianajaja Sampsa Teittiselle.
LIITE
27
Kun
osakkaiden luottamus toimitusjohtaja Jouni Remeksen toimintaan loppui
niin toimitusjohtajaksi hyväksyttiin Kera Oy:n kiristyksen jälkeen
Stig Weckström, joka jatkoi saattohoitajaksi tuntemamme Jouni
Remeksen toimintaa. Konsultti Stig Weckström ilmoitti yhtiön
pikkujoulutansseissa yrityksen vientisihteerille, että hänen
tehtävänään on ajaa yritys hallitus alas. Sitä mahdollisuutta
yhtiön osakkaat eivät antaneet Stig Wecsktromille, kun kävi ilmi
hänen toimintansa. Osakkeenomistaja Timo Viitamaan lausunto osoittaa
sen, että Stig Weckström toimi yhtiön etujen vastaisesti.
LIITE
28
PR-Teollisuus
Oy.ssä toimi osakkeenomistajana bulvaanien kautta Tapani Kääntä
muiden kuin kahden osakkeenomistajan tietämättä. Tapani Kääntä
on antanut kirjallisen lausunnon, jossa hän todistaa Stig
Weckströmin toimivan yhtiön edun vastaisesti levittäessään
perättömiä tietoja rahanpesusta.
LIITE
29
Kera
Oy oli tehnyt perättömän ilmoituksen PR-Teollisuus Oy:stä ja sen
johtohenkilöistä rahanpesusta ja oli levittänyt tätä tietoa
laajalti niin, että perätön tieto oli mennyt Japaniin asti.
LIITE
30
Kera
Oy selkeästi pyrki poistamaan PR-Teollisuus Oy:n markkinoilta
levittämällä perättömiä huhuja ja auttamalla saattohoitajia
PR-Teollisuus Oy:n palvelukseen. Kera Oy:n lakimiehen lausunto Kera
Oy:n roolista rahanpesuilmoittelussa.
LIITE
31
Kera
Oy:n kehityspäällikkö Veikko Anttonen, jonka Helsingin Sanomat
nimesi ns. ruumiinpesuryhmän vetäjäksi tunnustaa Kera Oy:n roolin
rahanpesuhuhujen levittämisessä.
LIITE
32
Kaleva
uutisoi, että kauppahetkellä voimassaoleva tilauskanta oli 26
miljoonaa markkaa.
LIITE
33
Kera
Oy:n Seppo Arponen todistaa vastauksessaan, ettei voimassaollut
tilauskanta ollutkaan 26 miljonaa markkaa, vaan noin 11-12 miljoonaa
markkaa. Tämä todistaa, sen Kera Oy on ollut päämiehenä
kaupassa, jossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset
ja ilmoitettiin tilauskanta n. 15 miljooaa suuremmaksi kuin se
todellisuudessa oli. Todisteena kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa
ISBN 952-91-4593-X ja sivu 287.
LIITE
34
On
syytä epäillä, että kauppa- ja teollisuusministeriö oli vahvasti
mukana toimialarationalisoinissa mikä oli päätetty salaiseksi
julistetussa SSP-sopimuksessa 22.10.1993. Siitä on todistuksena
lainvastainen KTM:n tukipäätös jossa vedotaan siihen, että yritys
jatkaa konkurssin tehneen yrityksen toimintaa. Tämä ei voi olla
lainmukainen kielteisen päätöksen syy avustushakemukselle.
LIITE
35
Kun
toimitusjohtaja Stig Weckström erotettiin ja hallituksen
puheenjohtajalle Markku Koskelle annettiin mahdollisuus erota niin he
jatkoivat PR-Teollisuus Oy:n vastaista toimintaansa vielä senkin
jälkeen kun heidät oli saatu pois yhtiön toiminnasta. Koska
saattohoitajaksi tunnistamamme Stig Weckström ei saanut yritystä
konkurssiin, niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki
kiinteistön kaupat vastoin lakia 19.3.1996. Kaupanvahvistajaa ei
ollut mukana kaupanpurussa niinkuin laki edellyttää.
LIITE
36
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tuoteoikeuksien ja omaisuuden
kauppasopimuksen 18.4.1996. Minä Erkki Ahon en hyväksynyt Oulussa
asianajaja Hannu Maskosen toimistossa sopimusten purkua joten
asianajaja Hannu Maskonen kutsui viereistä huoneesta kaksi
todistajaa paikalle, jotka todistivat, että kaupat oli purettu.
Kaupan purku on aina lopullinen ja peruuttamaton. Kaupanpurku
merkitsi myös sitä, että kauppasopimuksen liitännäiset eli
takaukset raukesivat, koska kauppasopimus purettaessa takaukset eivät
voi jäädä voimaan.
LIITE
37
Lakiasiaintoimisto
Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle
johtuen kauppojen purusta. Herttuainen
todistaa, että kaupat oli purettu.
LIITE
38
Kun
kaupat oli purettu niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä
haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla.
Konkurssihakemuksessa mainitaan perusteluiksi mm. vaihto-omaisuudesta
ja tuoteoikeuksista 1.130.000 markkaa.
LIITE
39
PR-Teollisuus
Oy oli maksanut tuoteoikeuksia koskevia takauksia 19.06.1995
401.444,45 markkaa, 28.03.1996 500.000,00 markkaa ja 09.05.1996
100.000,00 markkaa. Takauksista oli siis maksettu 1001,444,45 markkaa
ja lisäksi kaupat purettaessa takaukset olivat rauenneet.
Konkurssihakemus on siis tehty väärillä tiedoillla.
LIITE
40
Konkurssiasiassa
Ylivieskan käräjäoikeudelle on antanut lausuman varatuomari Paavo
M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja ja todennut, että
kanne on oikea.
Ylivieskan
käräjäoikeus ei ole tarkistanut onko varatuomari Paavo M.
Petäjällä valtakirjoja. Käräjäoikeus on laiminlyönnyt
tehtävänsä. Paavo M. Petäjällä ei ollut toimeksiantoja eikä
valtakirjoja asiassa.
LIITE
41
Varatuomari
Paavo M. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa,
ettei hänelä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa.
LIITE
42
Varmemmaksi
vakuudeksi konkurssiinhakija Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä
antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman PR-Teollisuus Oy:n
nimissä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja.
LIITE
43
Koska
Ylivieskan poliisi ei tutkinut asioita niin käännyimme KRP:n
puoleen ja teimme useita tutkintapyyntöjä asioiden tutkimiseksi.
Tässä todisteena Heino Virran tekemä tutkintapyyntä varatuomari
Paavo M. Petäjän toiminnasta. KRP;n
poliisi on laiminlyönyt virkavelvollisuutensa asiassa.
LIITE
44
Ylivieskan
käräjäooikeus päätti asetaa PR-Teollisuus Oy:n
konkurssiin.Seurauksena konkurssituomio.
LIITE
45
Konkurssivalvonnassa
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ilmoittaa
vahingonkorvaussaatavakseen 9.413.000 markkaa. Näin Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä tunnustaa purkaneensa kaupat. Missä
on loppuselvitys kauppojen purkamisesta?
LIITE
46
Velkojien
kokouksessa mukana olivat syyttäjä Sulo
Heiskarin lisäksi myös asianajaja Asko Keränen. Ilmoitin
tilaisuudessa oman näkemykseni konkurssiasiassa eli siis
sen, että koska kaupat oli purettu, niin konkurssi oli laiton.
Lisäksi kiinnitin huomiota siihen, että pesänluettelon
tarkistamiseen ei oltu jätetty riittävää aikaa ja pyysin
jatkoaikaa siihen, koska mielestäni pesänluettelosta oli jätetty
mm. 32 miljoonan tilauskanta pois. Syyttäjä
Sulo Heiskari käytti puheenvuoron ja kehotti minua tekemään
asiassa vain varauksen jotta asian käsittelyä ei
hidastettaisia. Tilaisuuden jälkeen asianajaja Asko
Keränen pyysi minut kahville ja totesi, että konkurssi on laiton,
koska kaupat oli purettu. Hän pyysi, että laittaisimme hänelle
valtakirjat jotta hän voi tehdä Vaasan hovioikeudelle asiassa
valituksen. Allekirjoitimme avoimet valtakirjat asianajaja Asko
Keräselle asioiden hoitamiseksi. Asianajaja Asko Keränen laittoi
asiasta kirjeen Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle.
LIITE
47
Tekemistämme
avoimista valtakirjoista todisteena osakkeenomistaja Heino Virran
tekemä avoin valtakirja asianajaja Asko Keräselle.
LIITE
48
Asianajaja,
nykyinen varatuomari Asko Keränen tunnustaa, että jätti valitukset
tekemättä
LIITE
49
Todistusaineisto
tilauskannan suuruudesta, mikä oli jätetty pois pesänluettelosta.
Erillinen nidottu kirja tilaussopimuksista todistusaineistona
oikeuskäsittelyssä.
LIITE
50
Konkurssin
jälkeen PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä myi tilauskannan konsultti
Stig Wecktromin Trio Leadership System Oy Ab:lle. Kirjallinen todiste
asiasta.
LIITE
51
Tilauskanta
luovutettiin Vieskan Elementti Oy:lle ja Alavieskan kunta maksoi
konsultti Stig Wecksrtömille tilauskannasta 88.495,00 markkaa.
LIITE
52
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki suoritustuomion takaajia vastaan
Ylivieskan käräjäoikeudessa. Hakemus oli tehty väärillä
tiedoilla, koska saatavaa ei todellisuudessa ollut, koska kaupat oli
purettu, mutta takaukset oli saatu voimaan Ylivieskan käräjäoikeuden
konkurssipäätöksellä, mikä oli saatu aikaan konkurssipesän ja
varatuomari Paavo M. Petäjän väärillä lausumilla ja Ylivieskan
käräjäoikeuden tuomarin virheellisellä menettelyllä.
Käräjätuomari ei ollut tarkistanut valtakirjoja varatuomari Paavo
M. Petäjältä. Takaajia ei siis ole kuultu asiassa, koska heitä on
edustanut PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä eli siis asianajajat
Sampsa Teittinen ja Jyrki Anttinen ilman toimeksiantoja ja
valtakirjoja.
LIITE
53
Lakiasiaintoimisto
Jorma Herttuainen teki rikostutkintapyynnön asiossta Oulun KRP:lle,
mutta KRP jätti asiat tutkimatta ja laiminlöi
virkavelvollisuutensa.Tutkintapyyntö todistusaineistona
kirjan Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivuilla
334-344.
LIITE
54
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi koneet, laitteet ja kaluston
luxemburgilaiselle International Timber Comany S.A:lle. Yritys
paljastui myöhemmin rahapesuyritykseksi, mutta Suomessa poliisi
jätti asian tutkimatta. USA:ssa vaadittiin yhtiön johtohenkilöille
Hendrik Rienstralle 210 vuotta vankeutta ja Richard Rienstralle 190
vuotta vankeutta. Kiinteistöistä tehtiin vuokraussopimus, koska
niitä ei voitu myydä kiinteistöjen panttausten johdosta.
Kirjan
Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivut 348-351.
LIITE
55
Kun
Hendrik Rienstra oli kuollut ja Richard Rienstra istui vankilassa,
niin International Timber Company Finland haettiin konkurssiin.
Konkurssipäätös tuomio 963 7.9.1998 97/1236
LIITE
56
Konkurssipäätös
tuli erikoisella tavalla. Tämä käy ilmi asianajaja Asko Keräsen
kirjeestaä asianajaja Antti Kejolle. Kirjeen viimeinen lause
paljastaa koko totuuden: ”Muuta selvitystä toimille en keksi kuin,
että yhtiöön tulossa ollut rahamäärä sai sotkemaan
sopimuksemme.” Tämä pitää paikkansa, sillä konsultti Stig
Weckström tuli ITC Finland Oy:n konsultiksi ennen konkurssia ja hän
laski tutustuttuaan kirjanpitoon milloin oli edullisin ajankohta
hakea yritys konkurssiin. Yritys haettiin konkurssiin muistaakseni
torstai-päivänä ja perjantaina yritykseen tuli niin iso määrä
vientisaatavia, että konkurssi olisi voitu välttää.
LIITE
57
Laitoin
asianajaja Asko Keräsen kirjeen Suomen Asianajajaliittoon. Siellä
se aiheutti melkoisen hämmingin ja asianjajaja Keränen ja Kejo
lienee sopineet asiat mahdollisesti Rienstran tuella. Siitä
osoitetuksena maksukuitit joita voidaan epäillä
rahanpesurikoksiksi.
LIITE
58
International
Timber Company Finland oy:n velkojain kokouksessa ilmoitin, että
koneet ja laitteet eivät olleet yhtiön omaisuutta vaan kuuluivat
toiselle firmalle eli ITC S.A:lle. ITC Finland Oy:n konkurssipesä ei
esittänyt kauppakirjaa jolla se olisi ostanut ko. koneet.
Velkojain
kokouksessa otin jo asian esille, mutta minun ymärtääkseni Richard
Rienstra teki väärän valan ja hyväksyi asianajaja
Antti Kejon mielestäni lainvastaisen menettelyn. Syyttäjä
Sulo Heiskari oli läsnä tilaisuudessa, jossa toin esille asian.
Ehkä
asiaan vaikutti se, että uuden perustettavan yrityksen, Ultra Prima
Oy:n, omistaja oli Richard Rienstra.
LIITE
59
Korkeinta
ostotarjousta konkurssipesät eivät hyväksyneet vaan myivät
omaisuuden Richard Rientran Ultra Prima Oy:lle. Korkeimmasta
tarjouksesta, Karfer Oy:n tarjouksesta kopio kirjan sivulla 357.
LIITE
60
Syyttäjä
Sulo Heiskari lienee pelännyt omien tekojensa esilletulemista ja
poliisi Raimo Ollilan virkavelvollisuuksien laiminlyöntien
paljastumista, niin he käynnistivät järkyttävän ajojahdin Erkki
Ahoa kohtaan. Helpoin tapa oli yrittään Kalajoen valtuuston
ylivoimaisen ääniharavan maineen mustaamista
kunnianloukkaussyytteillä Kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli
sopiva apuri asiassa. Kunnanvaltuutettu Erkki Aho pyysi julkisesti
selvitystä kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskelta Rahjan saariston
Natura Life-asiassa. Rahoitushakemuksessahan oli laitettu
itsehallinnon omaavat Kallan karit Rahjan saariston
NaturaLife-hakemukseen itsehallinnon omaavan Kallan karien
itsehallintoelinten päätöstä ja myös vastoin Himangan
kunnanvaltuuston päätöstä. Rahoitushakemus oli tehty väärillä
tiedoilla ja sen allekirjoittana oli muun muassa kunnanjohtaja Torsti
Kalliokoski. Poliisi jätti asian tutkimatta eikä ottanut
todistusaineistoa vastaan. Asioista selvitys kirjassani ja
todistusaineisto sivuilla 380-420.
LIITE
61
Erkki
Aho tuomittiin kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken
kunnianloukkauksesta, koska tutkinnanjohtaja Raimo Ollila ei ottanut
todistusaineistoa vastaan. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on
voimassa. Syyttäjänä asiassa oli esteellinen syyttäjä Sulo
Heiskari.
LIITE
62
Asianajaja
Hannu Maskonen esitti Erkki Aholle, että tämä lopettaisi asioiden
penkomisen ja maksaisi hänelle 10 000 markkaa ja hän ei hakisi
Erkki Ahoa henkilökohtaiseen konkurssiin. Erkki Aho ilmoitti
kielteisen kantansa asiaan.
Asaianajaja
Hannu Maskonen haki Merita Pankki Oy:n nimissä Erkki ja Eila Aholle
tuomiota velallisen epärehellisyydestä. Kalajoen Meritapankin
johtaja ei tiennyt lainkaan, että Merita Pankki Oy on
asianomistajana asiassa. Pankinjohtaja Mauri Ylitalo todistaa, että
Kalajoen konottorin toimesta ei asiaa ole laitettu vireille.
Tuomio
R98/71 toidisteena sekä Kalajoen Meritapankin johtajan Mauri
Ylitalon todistus asiassa. Erkki Aho oli Kalajoen kaupunginvaltuuston
jäsen ja Kalajoen kaupunginvaltuusto pyysi Erkki Aholta selvityksen
ehdottoman vankeustuomion takia. Aho sai 75 päivän ehdottoman
vankeustuomion,mikä muutettiin ehdonalaiseksi. Aho teki 1879 sivun
selvityksen Kalajoen kaupunginvaltuustolle, mutta valtuuston
puheenjohtaja esti Erkki Ahoa esittämästä selvitystä Kalajoen
kaupunginvaltuustolle. Selvityksestä kuva, jossa on 1879 sivun
aineisto ja kirjat.
Selvitys
on edellen Kalajoen kaupunginarkistona ja nimeän sen
todistusaineistoksi korkeimalla oikeudelle. On huomattava, että teko
ei ole vanhentunut, koska sen oikeusvaiktukset ovat voimassa eli
ulosotto on voimassa.
LIITE
63.
Asianajaja
Hannu Maskonen toteutti uhkauksensa ja haki Erkki Ahon
henkilökohtaiseen konkurssiin. Kysymys oli siis takaussaatavasta,
jota ei todellisuudessa ollut olemassa, koska kaupat oli purettu ja
takaukset olivat rauenneet ja toiseksi takaussumma oli maksettu jo
takaisin, koska PR-Teollisuus oli maksanut yli miljoonaa markkaa ja
konkurssipesä oli tenyt kolmen takaajan kanssa sopimuksen jolla he
maksoivat 450 000 markkaa ja konkurssipesä oli myynyt jo
tuoteoikeudet uudelle omistajalle 200 000 markalla. Tämän jälkeen
asianajaja Hannu Maskonen putosi parvekkelta ja kuoli.
Konkurssipäätös
280 28.02.2001 00/1003
LIITE
64
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli tehnyt kolmen takaajan kanssa
sopimuksen takausvastuun maksamisesta. Kahden takaajan kanssa ei
neuvoteltu, vaan heiltä perittiin täyttää takausuummaa korkoineen
ulosotossa. Poliisi jätti selvittämättä mistä Markku Koski sai
rahat takausten maksuun. Avustiko Kera Oy Maskku Kosken vaimon
leipomoa vai maksettiinko takaukset jotenkin muuten. Kera
Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku
Kosken kuten esitän kirjassnai ja saman esittään myös Pentti
Arhippainen todistajalausunnossaan.
LIITE
65
Asioiden
selvittämiseksi tehtiin lukuisia tutkintapyyntöjä, mutta poliisi
jätti kaikki tutkintapyynnöt selvittämättä. Poliisiti
laiminlöivät virkavelvollisuutensa.
LIITE
66
Erkki
Ahon ajojahti jatkui. Aho joutui olemaan maanpaossa Suomessa ja
Ruotsissa ankaran ajojahdin takia. Seuraavana oli vuorossa
kunnianloukkausoikeudenkäynti työvoimatoimiston johtaja Tapio
Laholan kunniasta. Tutkinnanjohtajana oli jälleen poliisi Raimo
Ollila joka ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Näin syyttäjä
Sulo Heiskarilla oli paremmat mahdollisuudet mustata esteellisenä
syyttäjänä Kalajoen kaupunginvaltuuston ääniharavan Erkki Ahon
mainetta ja samalla peitellä omia ja tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan
tekoja.
Tuomio
05/529 28.11.2005 R 05/84. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on
edelleen voimassa.
LIITE
67
Seuraavan
vuorossa oli varatuomari Mikko Kovalaisen
kunnianloukkausoikeudenkäynti. Tutkinnanjohtajana oli jälleen
poliisi Raimo Ollila, joka ei ottanut todistusaineistoa vastaan.
Syyttäjänä oli Esa Mustonen, joka antoi asiassa väärän lausuman
Rovaniemen hovioikeudelle. Lisäksi hän ei huomioinut
todistusaineistoa, jotka lähetin hänelle sähköposititse, koska
tutkinnanjohtaja poliisi Raimo Ollila
ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Oikeudenlöynnissä
käräjätuomari Jyrki Määttä ei antanut minun, Erkki Ahon,
kuulustella vastapuolen todistaa Kalervo Savolaista, mikä on EU:n
ihmisoikeussopimuksen vastainen teko. Todistajalausunnot ja tuomio
10/1034 6.9.201 R 10/506 todistusaineistona
LIITE
68
Seuraavana
oli vuorossa Markku Kosken törkeä
kunnianloukkausoikeudenkäynti, jossa syyttäjä etukäteen ilmoitti
tiedotusvälineitä käyttäen, että Aholle on tulossa
vankeustuomio. Jutun kirjoittajana toimi toimittaja Anne Mattila.
Koska
Aholle syyttäjä oli esittänyt vankeustuomiota, niin Ahon piti
tehdä selvitys Kokkolaan Kriminaalihuoltoyhdistykselle asian
johdosta. Sen Aho teki ja todisti syyttömyytensä kaikkiin rikoksiin
mistä hänet on tuomittu. Syyttäjä Esa Mustonen vetäytyi asiasta
juuri ennen oikeudenkäyntiä
Syyttäjäksi
ilmaantui kihlakunnan syyttäjä Kati Alkula, joka kertoi, että hän
voi toimia syyttäjänä vaikka ei ole perehtynytkään asiaan.
Markku Koski oli tietoinen Kera Oy:n toiminnasta ja pantatuista
kiinnityksistä, koska hän kertoi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen
kokouksessa, että PR-talot oli markkinoilta poistettavien listalla.
Viittaan Pentti Arhippaisen todistajalausuntoon liitteessä 4. Markku
Koskella oli asianajajana oikeudenkäynnissä Timo Hautamäki, joka
varmasti tiesi asioiden todellisen tilan, sillä hän oli hoitanut
aikaisemmin minun Erkki Ahon asioita ja nyt vaihtoi puolta.
Hovioikeus käsittelyssä asiaan vaihtui syyttäjä kuten
blogikirjoituksistani selviää. Koko oikeustoimi ja poliisi
blogi http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/
on
todistusaineistona asiassani.
TUOMIO
11/857 27.7.2011 R11/357 Teko ei ole vanhentunut, koska ulosootto on
voimassa
LIITE
69
Varatuomari
Mikko Kovalainen haki Erkki Aho henkilökohtaiseen konkurssiin. Se
oli mahdollista, koska Ylivieska-Raahen käräjäoikeus oli tehnyt
EU:n Ihmisoikeussopimuksen vastaisen teon kieltämällä Erkki Aho
kuulustelemasta vastapuolen todistajaa ja hyväksyessään asiassa
tutkinnanjohtajaksi esteellisen poliisin Raimo Ollilan. Oikeustoimi
ja poliisi blogissani on laaja selostus varatuomri Mikko Kovalaisen
toiminnasta.
Konkurssipäätös
17/2011 4.1.2011 K 10/5019. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto
on voimassa.
Asioita
ei ole saatu oikeuskäsittelyyn, koska Ylivieskan oikeusaputoimisto
on kieltäynyt antamasta oikeusapua ja estänyt ruotsalaisen
asianajajan käytön, jolla oli lupa toimia Suomessa. Lisäksi
Ylivieskan oikeusaputoimisto on jättänyt valituksen tekemättä
korkeimpaan oikeuteen kuten kirjassani oleva todistusaineisto
osoittaa sekä jättänyt haastamataa asianajaja Hannu Maskosen ja
asianajaja Antti Latolan oikeuteen. Ylivieskan oikeusaputoimiston
rooli on erittäin merkittävä siinä ettei asioita ole saatu
oikeuskäsittelyyn. Vieläkään Ylivieskan oikeusaputoimisto ei auta
Erkki Ahoa oikeusavun saamisessa. Sen lisäksi asianajajat Suomessa
eivät uskalla ottaa asioita hoidettavakseen tai tekevät ne
puolinaisesti kuten asianahoitajan hakemuksen korkeimmalle
oikeudelle, jossa hän jätti perusasian eli PR-Teolllisuus Oy:n
konkurssin hakemuksen ulkopuolelle ja juuri tämä on se asian ydin
eli syyttäjän esteellisyys ja tutkinnanjohtajan
virkavelvollisuuksien laiminlyönti.
Todistusaineistona
lisäksi kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa 952-91-4593-X ja
sieltä tässä yhteydessä sivut 159-160. Lisäksi todistusaineisto
kirjan todistusaineiton selitykset ja mitä todistusaineistoilla
todistetaan
LIITE
70
Koska
poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä, oikeuslaitos ei ota
todistusaineistoa vastaan eikä kuule todistajia, hovioikeus ei anna
suullista käsittely ja laillisuusvalvojat eivät näe asioissa
mitään rikosta laittomuudesta puhumattakaan niin on syytä epäillä,
että asioita johdetaan ylemmältä taholta. On
syytä epäillä valtiopetosta, josta todistavat kirjat
Laman
ja rahan pelurit ISBN 978-952-99691-1-1
A-P.
Pietilä Pankkikriisin peitellyt paperit ISBN 978-951-884-443-6
Seppo
Konttinen Salainen pankkituki ISBN 978-951-31-4251-3
sekä
presidentti Tarja Halosen tekemä kirjallinen salaamispäätös
A/9670/05 Helsinki 24.10.2005 ns. Koiviston konklaavista, minkä
jatkoa on salaiseksi julistettu SSP-sopimus sekä Suomen valtion
saamat runsaat kielteiset päätökset Euroopan
Ihmisoikeustuomioistuimesta. Valtiopetos ei vanhene koskaan.
Olen
joutunut törkeiden ihmisoikeusrikosten kohteeksi puolustaessani
laillisia oikeuksiani:
Tapon
yritys
Perjantaina
11.11.2005 kello 17 aikoihin poistuin Kalajoen kaupunginvaltuuston
juhlakokouksesta Pohjankylän koululta. Piha-alueelta lähti perääni
siviiliauto, mikä seurasi minua kotiin saakka. Kun olin poistumasta
autosta kaksi poliisimiestä ilmoitti pidätysmääräyksestä, mutta
heillä ei ollut oikeudenpäätöstä esittää asialle. Minut
vietiin Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan. Ehdin kuitenkin ottaa
mukaani pyyhkeiden ja henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvien
asioiden lisäksi joitakin asiapapereita, verenpainelääkkeeni ja
verenpainemittarini, mikä pelasti henkeni.
Jos en olisi pystynyt näyttämään todeksi verenpainettani ja hengenvaarallista tilannettani, niin olisin varmasti nyt vainaja. Asiasta olisi todennäköisesti uutisoitu, että kalajokinen mies kuoli Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan, kuolinsyy on tuntematon.
Verenpaineeni nousi törkeän, epäoikeudenmukaisen sekä järjettömän pidätyksen johdosta perjantaina 11.11.2005 niin, että klo 18.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, klo 20.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, kello 22.20 lukemat olivat 208/135 pulssi 82, klo 24.00 lukemat olivat 258/142. Minut kiidätettiin ambulanssilla poliisisaattueessa puolenyön aikaan Oulaisten terveyskeskukseen. Minua oli siellä lisäksi kahden poliisin saattue vastassa. Sain Oulaisten terveyskeskuksessa ampullin, en muista lääkettä. Verenpaine saatiin laskemaan muistaakseni 170/105. Poliisisaattueessa minut vietiin takaisin putkaan.
Lauantaina 12.11.2005 verenpaineeni alkoi jälleen nousta lääkityksestä huolimatta. Kello 5.50 verenpaineeni oli 191/111 pulssi 70, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 7.20 199/129 pulssi 78, klo 9.40 203/138 pulssi 78. Silloin minut kiidätettiin Ylivieskan terveyskeskukseen. Verenpaineeni oli edelleen korkea, klo 11.20 191/128 pulssi 84, klo 12.20 186/113 pulssi 85, ja kello 13.10 210/122 pulssi 82. Minut vietiin poliisisaattueessa uudelleen Ylivieskan terveyskeskukseen n. klo 14.00. Sain verenpainelääkettä, minkä avulla verenpaineeni saatiin laskemaan. Katson, että kysymyksessä oli selkeä tapon yritys, koska minut oli jätetty yksin ilman valvontaa pyhäpäiväksi sairaana Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan.
Puheluita en saanut vastaanottaa sunnuntaina, jolloin oli isänpäivä, mikä on omalle perheelleni varsin tärkeä juhlapäivä. Tyttäreni ja vaimoni olivat yrittäneet soittaa useita tunteja Ylivieskan poliisilaitokselle, mutta kukaan ei ollut vastannut puhelimeen. Myös lukuisat muut henkilöt olivat yrittäneet tavoittaa minua, mutta minulle ei välitetty puheluita. En saanut myöskään soittaa puhelimella.
Maanantaina n. klo 9.00 minut vietiin poliisien saattamana Ylivieskan käräjäoikeuteen. Minulla ei ollut mahdollisuutta saada ruokaa aamulla eikä koko päivänä. Jouduin olemaan oikeudenistunnossa 9.00 – 16.40 ilman ruokaa. Juomana oli vain kaksi jaffapulloa. Verenpaineeni lienee ollut n. 220-240/ 130-140 oikeudenkäynnin aikana. Tilanne oli kahden lääkärinlausunnon perusteella hengenvaarallinen.
Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 33 §:n mukaan minua olisi saanut pitää säilössä kolme päivää. Olen ollut säilössä neljä päivää eli perjantaista 11.11.2005 maanantaihin 14.11.2005. Miksi näin on menetelty? Kuka teki virkavastuulliset päätökset siitä, että minut pidätetään ja pidetään poliisin säilössä vaikka terveydentilani sairaudestani johtuen oli hengenvaarallinen? Miksi oikeudenistunto pidettiin vaikka minä ilmiselvästi en ollut juridisesti läsnä oikeudenistunnossa? Oikeudenkäynti ei mielestäni täyttänyt alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynninperiaatteita. Minä jouduin oikeuteen ilman asiakirjoja, ilman asianajajaa ja lääkäreiden mukaan vakavasti sairaana, koska terveydentilani oli hengenvaarallinen.
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomarina oli täysin kokematon henkilö, joka oli täysin syyttäjän Sulo Heiskarin pyöriteltävissä.
Jos en olisi pystynyt näyttämään todeksi verenpainettani ja hengenvaarallista tilannettani, niin olisin varmasti nyt vainaja. Asiasta olisi todennäköisesti uutisoitu, että kalajokinen mies kuoli Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan, kuolinsyy on tuntematon.
Verenpaineeni nousi törkeän, epäoikeudenmukaisen sekä järjettömän pidätyksen johdosta perjantaina 11.11.2005 niin, että klo 18.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, klo 20.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, kello 22.20 lukemat olivat 208/135 pulssi 82, klo 24.00 lukemat olivat 258/142. Minut kiidätettiin ambulanssilla poliisisaattueessa puolenyön aikaan Oulaisten terveyskeskukseen. Minua oli siellä lisäksi kahden poliisin saattue vastassa. Sain Oulaisten terveyskeskuksessa ampullin, en muista lääkettä. Verenpaine saatiin laskemaan muistaakseni 170/105. Poliisisaattueessa minut vietiin takaisin putkaan.
Lauantaina 12.11.2005 verenpaineeni alkoi jälleen nousta lääkityksestä huolimatta. Kello 5.50 verenpaineeni oli 191/111 pulssi 70, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 7.20 199/129 pulssi 78, klo 9.40 203/138 pulssi 78. Silloin minut kiidätettiin Ylivieskan terveyskeskukseen. Verenpaineeni oli edelleen korkea, klo 11.20 191/128 pulssi 84, klo 12.20 186/113 pulssi 85, ja kello 13.10 210/122 pulssi 82. Minut vietiin poliisisaattueessa uudelleen Ylivieskan terveyskeskukseen n. klo 14.00. Sain verenpainelääkettä, minkä avulla verenpaineeni saatiin laskemaan. Katson, että kysymyksessä oli selkeä tapon yritys, koska minut oli jätetty yksin ilman valvontaa pyhäpäiväksi sairaana Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan.
Puheluita en saanut vastaanottaa sunnuntaina, jolloin oli isänpäivä, mikä on omalle perheelleni varsin tärkeä juhlapäivä. Tyttäreni ja vaimoni olivat yrittäneet soittaa useita tunteja Ylivieskan poliisilaitokselle, mutta kukaan ei ollut vastannut puhelimeen. Myös lukuisat muut henkilöt olivat yrittäneet tavoittaa minua, mutta minulle ei välitetty puheluita. En saanut myöskään soittaa puhelimella.
Maanantaina n. klo 9.00 minut vietiin poliisien saattamana Ylivieskan käräjäoikeuteen. Minulla ei ollut mahdollisuutta saada ruokaa aamulla eikä koko päivänä. Jouduin olemaan oikeudenistunnossa 9.00 – 16.40 ilman ruokaa. Juomana oli vain kaksi jaffapulloa. Verenpaineeni lienee ollut n. 220-240/ 130-140 oikeudenkäynnin aikana. Tilanne oli kahden lääkärinlausunnon perusteella hengenvaarallinen.
Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 33 §:n mukaan minua olisi saanut pitää säilössä kolme päivää. Olen ollut säilössä neljä päivää eli perjantaista 11.11.2005 maanantaihin 14.11.2005. Miksi näin on menetelty? Kuka teki virkavastuulliset päätökset siitä, että minut pidätetään ja pidetään poliisin säilössä vaikka terveydentilani sairaudestani johtuen oli hengenvaarallinen? Miksi oikeudenistunto pidettiin vaikka minä ilmiselvästi en ollut juridisesti läsnä oikeudenistunnossa? Oikeudenkäynti ei mielestäni täyttänyt alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynninperiaatteita. Minä jouduin oikeuteen ilman asiakirjoja, ilman asianajajaa ja lääkäreiden mukaan vakavasti sairaana, koska terveydentilani oli hengenvaarallinen.
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomarina oli täysin kokematon henkilö, joka oli täysin syyttäjän Sulo Heiskarin pyöriteltävissä.
Mikä
oli pidätyksen todellinen syy?
Olen selvittänyt perusteellisesti PR-talojen konkurssien syyt ja syylliset, jotka ovat vielä vapaalla jalalla ja voivat käyttää virka-asemaansa törkeästi väärin. PR-talojen konkurssit ovat Suomen taloudellisen laman yksi keskeisimmistä rikoksista, joiden avulla voidaan paljastaa laaja rikollisjoukko.
Pankkikriisin seurauksena kaadettaviin yrityksiin ujutettiin ns. saattohoitajia, joiden tehtävänä oli ajaa yritykset konkurssiin. Velkasaneerauksen aikana Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittiin velkasaneerausmiesten vaatimuksesta ja Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka oli toiminut aikaisemmin muissa talotehtaissa, jotka olivat menneet konkurssiin sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Kun Alavieskan Puurakenne Oy saatiin konkurssiin niin Jouni Remes ryhtyi tekemään laskelmia kahdelle ostajataholle samanaikaisesti siitä mitä konkurssipesälle kannattaa tarjota kiinteistöstä, maa-aluista, koneista, laitteista ja keskeneräisestä tilauskannasta. Remes laski keskeneräisen tilauskannan määräksi 26 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli 15 miljoonaa markkaa. Tuotoksi laskettiin 6,5 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli vain 5000 markkaa.
Olin itse silloin Raahen Porvari- ja kauppakoulussa opettajana ja olin toiminut myös Pohjois-Suomen Toimitusjohtajakoulun johtajana. Katsoin, että liikeidea on kunnossa ja uskoimme rahoituksen järjestämisen alan ammattilaisen Jouni Remeksen tehtäväksi. Halusin kuitenkin itse varmistaa Alavieskan kunnan investointiavustuksen, mikä oli 950 000 markkaa ja pyysin perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi kansanedustaja Kalevi Mattilaa. Tämä kieltäytyi kunniasta tekosyynä sairaus. Pyysin Mattilan kieltäytymisen jälkeen puheenjohtajaksi kansanedustaja Markku Koskea. Hän lupautui tehtävään ja katsoin, että näin oli varmistettu suhteet Kera Oy:n lainoihin ja avustuksiin.Jouni Remes oli Kera Oy:n järjestämä saattohoitaja yritykselle. Saattohoitajaepäilyksen kuulin ensimmäisen kerran kansanedustajaKalevi Mattilalta, kun jouduimme Jouni Remeksen erottamisen jälkeen ottamaan yhtiön toimitusjohtajaksi Stig Weckströmin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n kiristyksen jälkeen.Rekisterimerkintärikokset
Saattohoitaja Jouni Remes ja kansanedustaja Markku Koskiväärensivät perustettavan yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat. Väärennetyn pöytäkirjan mukaan Euronio Oy:n yhtiökokous on pidetty Helsingissä 8.5.1995 yhtiön toimitiloissa ja osallistujiksi on merkitty Jouni Remes, Markku Koski, Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Totuus on se, että Euronio Oy oli paperiyhtiö eikä sillä ollut toimitiloja Helsingissä eikä Kari Konu, Heino Virta ja Erkki Aho ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Myös yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty Jouni Remeksen ja Markku Kosken toimesta. Kukaan yhtiön osakkaista ei ole ollut Helsingissä tammikuun 4 päivänä 1994. Näillä väärennetyillä asiakirjoilla Jouni Remes haki yrityksen rekisteröinnin ja salasi totuuden osakkeenomistajilta.Törkeät petokset kaupanteossa
Saattohoitaja Jouni Remes teki Kera Oy:n vaatimuksesta ja perustettavan yhtiön osakkaiden tietämättä 8.5.1995 sopimuksen, että yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaan tuloa. Tämän vaatimuksen Kera Oy esitti sen takia, että se oli päättänyt poistaa PR-talotehtaan markkinoilta. Tätä ei kuitenkaan kerrottu perustettavan yhtiön osakkaille.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät 11.5.1995 kolmella eri kauppakirjalla kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet, tuoteoikeudet ja keskeneräisen tilauskannan Euronio Oy:lle (myöh. PR-Teollisuus Oy). Väliaikaisilla pesänhoitajilla ei konkurssisäännön mukaan ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Väliaikaiset pesän eivät esittäneet kaupanteon yhteydessä myöskään valtakirjaa että heillä on oikeus myydä toisen omaisuutta.
Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja tilauskanta ilmoitettiin 26 miljoonaksi markaksi. Todellisuudessa keskeneräinen tilauskanta oli 15 miljoonaa markkaa ja tuotto 5000 markkaa ilmoitetun 6,5 miljoonaan sijaan.
Kauppasopimukset on allekirjoitettu Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa. Kauppakirjojen allekirjoittajana ovat olleet Euronio Oy:n puolesta Heino Virta ja Jouni Remes.
Asian voi todistaa Maskosen toimistossa työskennellyt Minna Hanhisuvanto. Kaupanvahvistajaksi on tietoisesti valittu tuleva syyttäjäSulo Heiskari, joka ei kuitenkaan ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on allekirjoitettu. Myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistajaArto Ranta-Ylitalo ei ole ollut paikalla kun kauppasopimuksen on allekirjoitettu ja kaupat on vahvistettu.
Kauppasopimuksiin liittyi 1 530 000 markan takaus, jossa takaajina olivat Markku Koski, Heino Virta, Jouni Remes, Kari Konu jaErkki Aho.
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaiset pesänhoitajat Hannu Maskonen ja Antti Latola esittivät Ylivieskan käräjäoikeudelle 26.6.1995 väärän pesänluettelon, mikä vannottiin oikeaksi. Menettely oli todella törkeää toimintaa.Alavieskan kunnan petollinen toiminta
Alavieskan kunnanhallitus piti kokouksen 10.5.1995 ja päätti asioista niin kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. Asia käsiteltiin kokouksessa asiana 74 §. Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen kunnanhallitus piti yllättäen uuden kiireellisesti kokoon kutsutun kokouksen 15.5.1995 klo 21. Siinä asia käsiteltiin uudelleen kohdassa 77§. Sihteerinä ja esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aarne Karvonen.
Kunnanvaltuusto käsitteli asian 16.5.1995. Kunnanvaltuusto käsitteli asian § 74 pohjalta, mutta valtuusto käsitteli asian pykälän 77 mukaisesti. Valtuuston päätös oli kokonaan toinen kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. On syytä epäillä, että Alavieskan kunnanvaltuuston päätökseen vaikutti saattohoitaja Jouni Remeksen toiminta, jonka tehtävänä oli perustetavan yhtiön toiminnan tuhoaminen ja PR-talotehtaan markkinoilta poistaminen.Kosken kelkan kääntö
Yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä on voimakkaasti moitittu siitä Kera Oy:n taholta, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:öön. Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaaMarkku Kosken. Arponen oli sanonut ”Kuule Markku, kyllä minä sinut pelastan”.
Heinäkuussa 1995 Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta. Kera Oy ja Arsenal Oy olivat selkeästi vaikuttaneet Kosken toimintaan. PR-Talotehdas oli poistettava markkinoilta.
Saattohoitaja Jouni Remes teki kovasti töitä tämän asian toteuttamiseen. Hän esti PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 markan lainansaannin. Pankinjohtaja Anja Kauppi olikin pyytänyt Uhtua Woodin edustajia kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen ja erottamaan Jouni Remeksen yhtiön vastaisen toiminnan johdosta.Asianajajien ja käräjäoikeuden sikailua
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä esitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 24.5.1995 ja Alavieskan Puurakenne Oy:n vastuulliset henkilöt tekivät väärän valan.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat Ylivieskan käräjäoikeuteen 13.11.1995 lähetetyllä haastehakemuksella. Haastehakemusta ei toimitettu takaajille, vaan takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän edustajaa kaikkia takaajia ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja vaikka nämä eivät ole saaneet haastetta tiedoksi lainkaan. Ylivieskan käräjäoikeus hyväksyi menettelyn, teki asiassa ratkaisun ja jätti ilmoittamatta asiasta takaajille joten nämä eivät voineet käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinojaan.Kera Oy:n kiristys
Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt pääosakkaan eli Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Usko Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi jutelleensa paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Seppo Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.
Erotimme Jouni Remeksen. Markku Koskella oli heti Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli kera Oy:n ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima henkilö, konsultti Stig Weckström. Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt oli suurta menestystä. Vain kerran elämässään hän oli epäonnistunut. Weskströmin palkkavaatimus oli 5000 markkaa päivä + arvonlisävero ja juoksevat kulut. Käytännössä tämä merkitsi 6800-8000 markan päivittäistä kuluerää. Kera Oy:n vaatimus oli se, että Weckström oli valittava toimitusjohtajaksi tai muuten yritys ajetaan konkurssiin.
Teimme Weckströmin palkkaamisesta oman sopimuksemme, jonka laitoimme Markku Koskelle eduskuntaan. MäärittelimmeWeckströmille 500 000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille. Sopimukseen sisältyi myös kohta, että Weckström ei ollut yksin nimenkirjoitusoikeutta.Konkurssi tavoitteena
Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ole puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana, mikä oli yrityksen pikkujoulu, hän kertoi tanssilattialla yrityksen vientisihteeri Ela Lillemaalle, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas. Olisikohan pikkujoulubooli saanut vanhan herran avoimeksi? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että ei hallittu alasajo merkitse konkurssia.
Pian Weckström ryhtyikin operoimaan Kera Oy:n ruumiinpesuryhmän kanssa PR-Teollisuus Oy:n alasajoa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.2006 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa.
Wecktröm soitti minulle 17.2.1996 kesken kokouksen ja pyysi minua kutsumaan yhtiön hallituksen koolle illaksi ja jättämään konkurssianomuksen. Kerroin ettei sellainen ollut mahdollista, koskaHeino Virta oli Karjalassa, Markku Koski Helsingissä ja Kari Konu työmatkalla. Yritys pyöri silloin kolmessa tuurissa, koska tilauksia oli enemmän kuin ehti toimittamaan. Yritys meni niin lujaa että se oli saatava vastapuolen mielestä äkkiä konkurssiin.
Kera Oy teki kaikkensa asiassa. Se levitti PR-Teollisuus Oy:stä ja Uhtua Wood Oy:stä tietoa rahanpesijöinä ja tietoa levitettiin laajasti aina Saksaa ja Japania myöten. Myös lehdet kirjoittivat vihjailevasti PR-Teollisuus Oy:n rahan pesusta. Asiasta tehtiin myös rikosilmoitus Kera Oy:n toimesta, mutta se salattiin KRP:n toimesta, koska se oli aiheeton.Kauppasopimukset purettiin
Annoimme konsultti Stig Weckströmille lopputilin ja myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Koski pyysi eroa tehtävästään johon me mielihyvin suostuimme. Näiden erojen jälkeen nämä kaksi henkilöä käynnistivät meitä vastaan mm. rahanpesukampanjan.
Kun yritystä ei saatu konkurssiin niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä, jonka suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy, purkivat kauppasopimukset kiinteistöjen osalta 19.3.1996 ja muiden sopimusten osalta 18.4.1996. Myyjällä oli yksipuolinen oikeus purkaa sopimukset.Konkurssiin väärillä tiedoilla
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin, sillä kun kaupat oli purettu niin konkurssipesällä ei ollut selvää ja riidatonta saatavaa, koska loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi konkurssihakemus oli tehty muutoinkin väärillä tiedoilla, sillä konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu ja takauksen kohteena olleista 1 530 000 markan tuoteoikeuksien kaupoista oli maksettu jo yli miljoona markkaa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle ja käräjäoikeus hyväksyi lausuman. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman, että kanne on oikea. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa 10.7.2000 ettei hänellä ollut toimeksiantoa asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus ei tarkistanut oliko Petäjällä valtakirjoja asian hoitamiseen.
Ylivieskan käräjäoikeus teki näillä asiakirjoilla konkurssipäätöksen, josta valittaminen annettiin Erkki Ahon ja Heino Virran toimesta asianajaja Asko Keräselle, joka jätti valituksen tekemättä.
Olen selvittänyt perusteellisesti PR-talojen konkurssien syyt ja syylliset, jotka ovat vielä vapaalla jalalla ja voivat käyttää virka-asemaansa törkeästi väärin. PR-talojen konkurssit ovat Suomen taloudellisen laman yksi keskeisimmistä rikoksista, joiden avulla voidaan paljastaa laaja rikollisjoukko.
Pankkikriisin seurauksena kaadettaviin yrityksiin ujutettiin ns. saattohoitajia, joiden tehtävänä oli ajaa yritykset konkurssiin. Velkasaneerauksen aikana Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittiin velkasaneerausmiesten vaatimuksesta ja Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka oli toiminut aikaisemmin muissa talotehtaissa, jotka olivat menneet konkurssiin sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Kun Alavieskan Puurakenne Oy saatiin konkurssiin niin Jouni Remes ryhtyi tekemään laskelmia kahdelle ostajataholle samanaikaisesti siitä mitä konkurssipesälle kannattaa tarjota kiinteistöstä, maa-aluista, koneista, laitteista ja keskeneräisestä tilauskannasta. Remes laski keskeneräisen tilauskannan määräksi 26 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli 15 miljoonaa markkaa. Tuotoksi laskettiin 6,5 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli vain 5000 markkaa.
Olin itse silloin Raahen Porvari- ja kauppakoulussa opettajana ja olin toiminut myös Pohjois-Suomen Toimitusjohtajakoulun johtajana. Katsoin, että liikeidea on kunnossa ja uskoimme rahoituksen järjestämisen alan ammattilaisen Jouni Remeksen tehtäväksi. Halusin kuitenkin itse varmistaa Alavieskan kunnan investointiavustuksen, mikä oli 950 000 markkaa ja pyysin perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi kansanedustaja Kalevi Mattilaa. Tämä kieltäytyi kunniasta tekosyynä sairaus. Pyysin Mattilan kieltäytymisen jälkeen puheenjohtajaksi kansanedustaja Markku Koskea. Hän lupautui tehtävään ja katsoin, että näin oli varmistettu suhteet Kera Oy:n lainoihin ja avustuksiin.Jouni Remes oli Kera Oy:n järjestämä saattohoitaja yritykselle. Saattohoitajaepäilyksen kuulin ensimmäisen kerran kansanedustajaKalevi Mattilalta, kun jouduimme Jouni Remeksen erottamisen jälkeen ottamaan yhtiön toimitusjohtajaksi Stig Weckströmin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n kiristyksen jälkeen.Rekisterimerkintärikokset
Saattohoitaja Jouni Remes ja kansanedustaja Markku Koskiväärensivät perustettavan yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat. Väärennetyn pöytäkirjan mukaan Euronio Oy:n yhtiökokous on pidetty Helsingissä 8.5.1995 yhtiön toimitiloissa ja osallistujiksi on merkitty Jouni Remes, Markku Koski, Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Totuus on se, että Euronio Oy oli paperiyhtiö eikä sillä ollut toimitiloja Helsingissä eikä Kari Konu, Heino Virta ja Erkki Aho ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Myös yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty Jouni Remeksen ja Markku Kosken toimesta. Kukaan yhtiön osakkaista ei ole ollut Helsingissä tammikuun 4 päivänä 1994. Näillä väärennetyillä asiakirjoilla Jouni Remes haki yrityksen rekisteröinnin ja salasi totuuden osakkeenomistajilta.Törkeät petokset kaupanteossa
Saattohoitaja Jouni Remes teki Kera Oy:n vaatimuksesta ja perustettavan yhtiön osakkaiden tietämättä 8.5.1995 sopimuksen, että yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaan tuloa. Tämän vaatimuksen Kera Oy esitti sen takia, että se oli päättänyt poistaa PR-talotehtaan markkinoilta. Tätä ei kuitenkaan kerrottu perustettavan yhtiön osakkaille.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät 11.5.1995 kolmella eri kauppakirjalla kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet, tuoteoikeudet ja keskeneräisen tilauskannan Euronio Oy:lle (myöh. PR-Teollisuus Oy). Väliaikaisilla pesänhoitajilla ei konkurssisäännön mukaan ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Väliaikaiset pesän eivät esittäneet kaupanteon yhteydessä myöskään valtakirjaa että heillä on oikeus myydä toisen omaisuutta.
Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja tilauskanta ilmoitettiin 26 miljoonaksi markaksi. Todellisuudessa keskeneräinen tilauskanta oli 15 miljoonaa markkaa ja tuotto 5000 markkaa ilmoitetun 6,5 miljoonaan sijaan.
Kauppasopimukset on allekirjoitettu Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa. Kauppakirjojen allekirjoittajana ovat olleet Euronio Oy:n puolesta Heino Virta ja Jouni Remes.
Asian voi todistaa Maskosen toimistossa työskennellyt Minna Hanhisuvanto. Kaupanvahvistajaksi on tietoisesti valittu tuleva syyttäjäSulo Heiskari, joka ei kuitenkaan ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on allekirjoitettu. Myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistajaArto Ranta-Ylitalo ei ole ollut paikalla kun kauppasopimuksen on allekirjoitettu ja kaupat on vahvistettu.
Kauppasopimuksiin liittyi 1 530 000 markan takaus, jossa takaajina olivat Markku Koski, Heino Virta, Jouni Remes, Kari Konu jaErkki Aho.
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaiset pesänhoitajat Hannu Maskonen ja Antti Latola esittivät Ylivieskan käräjäoikeudelle 26.6.1995 väärän pesänluettelon, mikä vannottiin oikeaksi. Menettely oli todella törkeää toimintaa.Alavieskan kunnan petollinen toiminta
Alavieskan kunnanhallitus piti kokouksen 10.5.1995 ja päätti asioista niin kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. Asia käsiteltiin kokouksessa asiana 74 §. Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen kunnanhallitus piti yllättäen uuden kiireellisesti kokoon kutsutun kokouksen 15.5.1995 klo 21. Siinä asia käsiteltiin uudelleen kohdassa 77§. Sihteerinä ja esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aarne Karvonen.
Kunnanvaltuusto käsitteli asian 16.5.1995. Kunnanvaltuusto käsitteli asian § 74 pohjalta, mutta valtuusto käsitteli asian pykälän 77 mukaisesti. Valtuuston päätös oli kokonaan toinen kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. On syytä epäillä, että Alavieskan kunnanvaltuuston päätökseen vaikutti saattohoitaja Jouni Remeksen toiminta, jonka tehtävänä oli perustetavan yhtiön toiminnan tuhoaminen ja PR-talotehtaan markkinoilta poistaminen.Kosken kelkan kääntö
Yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä on voimakkaasti moitittu siitä Kera Oy:n taholta, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:öön. Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaaMarkku Kosken. Arponen oli sanonut ”Kuule Markku, kyllä minä sinut pelastan”.
Heinäkuussa 1995 Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta. Kera Oy ja Arsenal Oy olivat selkeästi vaikuttaneet Kosken toimintaan. PR-Talotehdas oli poistettava markkinoilta.
Saattohoitaja Jouni Remes teki kovasti töitä tämän asian toteuttamiseen. Hän esti PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 markan lainansaannin. Pankinjohtaja Anja Kauppi olikin pyytänyt Uhtua Woodin edustajia kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen ja erottamaan Jouni Remeksen yhtiön vastaisen toiminnan johdosta.Asianajajien ja käräjäoikeuden sikailua
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä esitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 24.5.1995 ja Alavieskan Puurakenne Oy:n vastuulliset henkilöt tekivät väärän valan.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat Ylivieskan käräjäoikeuteen 13.11.1995 lähetetyllä haastehakemuksella. Haastehakemusta ei toimitettu takaajille, vaan takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän edustajaa kaikkia takaajia ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja vaikka nämä eivät ole saaneet haastetta tiedoksi lainkaan. Ylivieskan käräjäoikeus hyväksyi menettelyn, teki asiassa ratkaisun ja jätti ilmoittamatta asiasta takaajille joten nämä eivät voineet käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinojaan.Kera Oy:n kiristys
Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt pääosakkaan eli Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Usko Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi jutelleensa paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Seppo Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.
Erotimme Jouni Remeksen. Markku Koskella oli heti Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli kera Oy:n ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima henkilö, konsultti Stig Weckström. Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt oli suurta menestystä. Vain kerran elämässään hän oli epäonnistunut. Weskströmin palkkavaatimus oli 5000 markkaa päivä + arvonlisävero ja juoksevat kulut. Käytännössä tämä merkitsi 6800-8000 markan päivittäistä kuluerää. Kera Oy:n vaatimus oli se, että Weckström oli valittava toimitusjohtajaksi tai muuten yritys ajetaan konkurssiin.
Teimme Weckströmin palkkaamisesta oman sopimuksemme, jonka laitoimme Markku Koskelle eduskuntaan. MäärittelimmeWeckströmille 500 000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille. Sopimukseen sisältyi myös kohta, että Weckström ei ollut yksin nimenkirjoitusoikeutta.Konkurssi tavoitteena
Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ole puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana, mikä oli yrityksen pikkujoulu, hän kertoi tanssilattialla yrityksen vientisihteeri Ela Lillemaalle, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas. Olisikohan pikkujoulubooli saanut vanhan herran avoimeksi? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että ei hallittu alasajo merkitse konkurssia.
Pian Weckström ryhtyikin operoimaan Kera Oy:n ruumiinpesuryhmän kanssa PR-Teollisuus Oy:n alasajoa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.2006 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa.
Wecktröm soitti minulle 17.2.1996 kesken kokouksen ja pyysi minua kutsumaan yhtiön hallituksen koolle illaksi ja jättämään konkurssianomuksen. Kerroin ettei sellainen ollut mahdollista, koskaHeino Virta oli Karjalassa, Markku Koski Helsingissä ja Kari Konu työmatkalla. Yritys pyöri silloin kolmessa tuurissa, koska tilauksia oli enemmän kuin ehti toimittamaan. Yritys meni niin lujaa että se oli saatava vastapuolen mielestä äkkiä konkurssiin.
Kera Oy teki kaikkensa asiassa. Se levitti PR-Teollisuus Oy:stä ja Uhtua Wood Oy:stä tietoa rahanpesijöinä ja tietoa levitettiin laajasti aina Saksaa ja Japania myöten. Myös lehdet kirjoittivat vihjailevasti PR-Teollisuus Oy:n rahan pesusta. Asiasta tehtiin myös rikosilmoitus Kera Oy:n toimesta, mutta se salattiin KRP:n toimesta, koska se oli aiheeton.Kauppasopimukset purettiin
Annoimme konsultti Stig Weckströmille lopputilin ja myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Koski pyysi eroa tehtävästään johon me mielihyvin suostuimme. Näiden erojen jälkeen nämä kaksi henkilöä käynnistivät meitä vastaan mm. rahanpesukampanjan.
Kun yritystä ei saatu konkurssiin niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä, jonka suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy, purkivat kauppasopimukset kiinteistöjen osalta 19.3.1996 ja muiden sopimusten osalta 18.4.1996. Myyjällä oli yksipuolinen oikeus purkaa sopimukset.Konkurssiin väärillä tiedoilla
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin, sillä kun kaupat oli purettu niin konkurssipesällä ei ollut selvää ja riidatonta saatavaa, koska loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi konkurssihakemus oli tehty muutoinkin väärillä tiedoilla, sillä konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu ja takauksen kohteena olleista 1 530 000 markan tuoteoikeuksien kaupoista oli maksettu jo yli miljoona markkaa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle ja käräjäoikeus hyväksyi lausuman. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman, että kanne on oikea. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa 10.7.2000 ettei hänellä ollut toimeksiantoa asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus ei tarkistanut oliko Petäjällä valtakirjoja asian hoitamiseen.
Ylivieskan käräjäoikeus teki näillä asiakirjoilla konkurssipäätöksen, josta valittaminen annettiin Erkki Ahon ja Heino Virran toimesta asianajaja Asko Keräselle, joka jätti valituksen tekemättä.
Putkakertomus
20.8.-23.8.2010
Nousin perjantai-aamuna ylös viiden jälkeen aamulla. Otin verenpainelääkkeen, join aamukahvin ja söin Karjalan piirakan. Kirjoitin historia-blogiini jutun Tehtaankatu 1. Jokin oikeustaistelija soitti minulle Tampereelta ja keskustelimme ehkä reilun kymmenen minuuttia. Lähdin pyörälenkille klo 10.30 ja olin pyöräilyt noin 20 km ja kävin Tapion Tuvalla katsomassa Kalajoki-näyttelyä. Lähinnä minua kiinnosti kävijämäärä. Menin alas kahvion puolelle lukemaan Kalevaa, kun kaksi poliisi tuli ja kysyi: - Sinäkö olet Erkki Aho. Poliisit tulivat ”mustalla maijalla” pidättämään minut klo 11.40. Heillä ei ollut mitään kirjallista todistetta siitä, että heillä on oikeus pidättää minut. Minut vietiin ”mustalla maijalla” kotiin pyörän kanssa. En saanut käydä suihkussa enkä vaihtaa vaatteita enkä syödä. Keräsin neljä kassillista todistusaineistoa. Otin mukaan verenpainemittarin, hygieniatarvikkeet ja vaihtovaatteet. Myöhemmin kuulin vaimoltani, että kaksi poliisiautoa ja neljä poliisia oli tullut kotiin kurkistelemaan ikkunoista pamppujen kanssa ikään kuin suurta ja vaarallista rikollista piirittämään. Luonnollisesti tilanne oli ollut vaimolleni aikamoinen järkytys. Hän oli kertonut, että olen pyöräilemässä.
Ylivieskassa oltiin n. 13.00. Pyysin päästä suihkuun. Sain tietää, että pidätykseni suoritti Raahen poliisit Jani Lampela ja Jukka Yliniitty. Heille tuotti erittäin suuria vaikeuksia sanoa nimensä. He eivät suostuneet sanomaan kuka poliisiviranomainen on antanut heille määräyksen asiassa. Ylivieskassa pyysin kirjallista määräystä pidätyksestäni. Sain nähdä sen, mutta en kopioa siitä Määräyksen oli antanut ELY-keskuksen Jouko Rajaniemi. Muistan kerran vuosia sitten, kun keskustelin Jouko Rajaniemen kanssa Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla. Hän tiedusteli silloin minulta oma-aloitteisesti, että ”eiko se Heiskari oli jo vähentänyt ryyppäämistään”. Uskon, että kysymys on juuri samasta poliisista.
Mittasin verenpaineen klo 13.55. Verenpaine oli 178/111 ja lepopulssi 95. Oli jano ja nälkä. Levähdin pari tuntia ja kello 16.00 pääsin suihkuun ja sen jälkeen sain ruuan: makkaraperunat ja 2 dl vadelmajuomaa. Sain soittaa kotiin, koska lähtiessäni huomasin, että kellarissa on vettä ja osa kirjoistani oli kastunut ja mahdollisesti myös osa asiapapereista. Kello 16.30 mittasin verenpaineeni. Tulos oli 175/109, lepopulssi 90. Ryhdyin selvittelemään papereitani ja jaottelin paperit putkan lattialle siten, että voin käydä asiakirjat läpi oikeusväittämieni pohjalta sujuvassa järjestyksessä. Kello 19 verenpaineeni oli 189/106 ja lepopulssi 82. Kello 19.45 pyysin päänsärkylääkettä. Kello 21.00 verenpaineeni oli 167/110 ja lepopulssi 71. Kalajoen poliisi ja valtuuston varapuheenjohtajakaverini Tomi Reinikainen tuli yöpäivystykseen. Hän haki minulle litran tuoremehua. Tämä oli todella loistava palvelu tähän ajankohtaan. Kello 21.45 verenpaineeni oli 175/106, lepopulssi 65.Miksi minut pidätettiin? Syy oli siinä, etten mennyt oikeudenistuntoon tiistaina, koska katsoin, että oikeudenistunto ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat vuoren varmasti esteellisiä. Maanantaina 16.8.2010 käymäni keskustelu käräjätuomari Jaakko Raittilan kanssa osoitti selkeästi minulle tosiasiat. Kysymyksessä on ahojahti. En ole saanut vielä tähän päivään mennessä esteetöntä rikostutkintaa asioissani enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä on jatkunut nyt jo yli 15 vuotta. Koska en mennyt oikeudenkäyntiin, niin käräjätuomari Jaakko Raittila käynnisti pidätysprosessin, johon hänellä oli lain mukaan mahdollisuus. Minulle haluttiin näyttää, että Suomi on poliisivaltio ja rangaista minua pahimmalla mahdollisella tavalla mielipiteideni ja toimintani johdosta. Mielestäni menettely on aika järkyttävää voimankäyttöä tällaiseen oikeudenkäyntiin.
Lauantaiaamuna heräsin kello 5.00. Kello 6.00 verenpaineeni oli 168/106 ja lepopulssi 63. Kello 8.30 sain kahvia, 2 voileipää. Tämä tuntui hyvältä. Ryhdyin järjestelemään asiapapereita, joita oli neljä kassillista ja sain asiapaperit likimain järjestykseen lattialle. Sain tehdä rauhassa töitä, koska kukaan ei häirinnyt. Kello 10.20 yritin hälyttää vartijaa. Kello 10.35 verenpaineeni oli 158/103 ja lepopulssi 80. Mittasin putkan pituuden, 16 jalan mittaa ja leveys 6,3 jalanmittaa. Kello 10.45 pääsin suihkuun. Tuli todella raikas olo. Katsoin samalla puhelimeeni tulleita puheluja. Mikko Kovalainen oli laittanut puhelinviestin, jossa hän lupasi tarjota minulle täytekakkukahvit ennen maanantain oikeudenkäyntiä. Putkassa minä en saa pitää puhelinta. Kello 11.20 ruokana makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehu.
Kello 13. 00 päivystävä vartija lähti syömään ja lupasi samalla tuoda minulle litran mehua rahoillani. Erinomainen palvelu vartijalta. Soitin Pentti Heikkiselle ja Olli Puolitaipaleelle. Kello 15 verenpaineeni oli 174/101 ja lepopulssi 73. Jumppasin 30 minuuttia. Kello 17 ruokana jotakin mahdollisesti kinkkusuikaleista laatikkoa, 3 leipää ja 2 dl mehu. Verenpaineeni kello 18.55 oli 173/102/72. Yritin tavoittaa päivystävää vartijaa. Kello 19.40 sain soittaa kotiin. Laskeskelin vahingonkorvausvaatimustani valtiolle PR-talojen konkurssivyyhdessä. Päädyin summaan 192 768 873 euroa. Kello 21.00 2 dl mehu ja leipäsiivu. Yöllä heräsin ja jumppasin 15 minuuttia. Putkaan oli yöllä tuotu vähän eläväisempää väkeä ja todella isoa laulua kuului pitkän aikaa.
Sunnuntaiaamuna heräsin kuuden jälkeen ja mittasin verenpaineeni kello 7.45 jolloin luvut olivat mielestäni erinomaiset 154/94, lepopulssi 66. Kello 8.40 sain kahvin, 2 leipää ja 2dl mehua. Kello 10.20 kävin suihkussa ja soitin kotiin. Kello 11.30 ruoka: makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehua. Kello 12.30 vaimo ja tyttö kävivät katsomassa. Heille tämä minun kohteluni on todella rankka kokemus. Kello 17.30 veljeni Veikko kävi vierailulla. Kello 20.15 painoin nappia ja ajattelin, että saan soittaa. Puolen tunnin kuluttua painoin uudestaan nappia. Ei vaikutusta. Kello 21.15 painoin nappia, ei vaikutusta. Kello 21.40 mittasin verenpaineeni: 151/103 ja lepopulssi 68. Lepopulssi tahtoo olla korkea. Painoin nappia, mutta ei mitään vaikutusta. Kello 22.03 päivystäjänä toiminut vartija Pekka Kallio tuli ja toi mehua ja leipää. Saatoin itseksi todetta, että onneksi olin hyvässä fyysisessä kunnossa eikä minulla ollut hengenvaaraa. jos olisin tarvinnut apua niin sitä en olsi saanut. Olisin voinut saada aidon putkakuoleman. Pyysin saada soittaa. Sain soittaa Keskipohjanmaahan ja kertoa tulevasta oikeudenkäynnistä Kallion ahdistelemana vain muutaman sanan verran. Vartijan käytös oli jostain syystä varsin erikoista. Missä hän mahtoi olla noin kaksi tuntia, kun ei vastannut kutsuuni.
Valot sammutettiin putkasta toivomukseni mukaisesti n. 22.40. Yöllä en oikein saanut unta, siksi jumppasin 15 minuuttia. Heräsin aamulla kello kuuden aikaan. Aamulla puoli kahdeksan aikaan pääsin suihkuun ja otin verenpainelääkkeeni. Vaihdoin vaatteitani ja jäin odottamaan putkaan, että poliisit vievät minut oikeudenkäyntiin. Sinne lähdettiin viemään minua poliisivartiossa kello 8.40. Oikeudenistunto alkoi kello 9.00 Savisillankatu 4:ssä.
Käräjätuomari
Jyrki Jylhän esteellisyys perustuu tuomareiden esteellisyydeestä
annettuun lakiin sekä siihen, että katson Jyrki Jylhän
henkilökohtaiseksi vihamieheksi, koska olen tehnyt hänestä
rikostutkintapyynnön edellliselle polisiiylijohtaja Mikko
Paaterolle, koska Ylivieska, tai Jokilaakson tai Oulun poliisi ei
tutki asioita.
Käräjätuomari
Jyrki Jylhä
Tuomarin
esteellisyydestä
Suomessa riippumattomat tuomioistuimet käyttävät perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa.
Tuomioistuinten riipumattomuus luo edelltykset perustuslain 21 §:n oikeudenmukaisen oikeudenkäynnille. Tuomistuimen puolueettomuus kuuluu oikeudenkäynnin perusedellytyksiin.
Lakivaliokunnan mietintö 6/2001 vp ja HE 78/2000 käsittelee tuomarin esteellisyyttä.
Esteellisyysperusteista säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä. Laki on vuodelta 1734. Tuomarin esteellisyyttä voidaan tulkita myös oikeudenkäymiskaaren ohella Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen sekä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteella. Myös Korkein oikeus on antanut useita ennakkoratkaisuja tuomarin esteellisyydestä.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan tuomari on esteellinen muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- jos tuomari on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisellaan on asiassa osa,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan on asiasta erinomaista hyötyä tai vahinkoa odotettavana,
- jos tuomari toisessa oikeudessa on ollu samassa asiassa tuomarina tai
- jos tuomari jonkin oikeuden käskyläisenä on pättänyt jotakin siihen asiaan kuuluvaa.
Suomessa riippumattomat tuomioistuimet käyttävät perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa.
Tuomioistuinten riipumattomuus luo edelltykset perustuslain 21 §:n oikeudenmukaisen oikeudenkäynnille. Tuomistuimen puolueettomuus kuuluu oikeudenkäynnin perusedellytyksiin.
Lakivaliokunnan mietintö 6/2001 vp ja HE 78/2000 käsittelee tuomarin esteellisyyttä.
Esteellisyysperusteista säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä. Laki on vuodelta 1734. Tuomarin esteellisyyttä voidaan tulkita myös oikeudenkäymiskaaren ohella Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen sekä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteella. Myös Korkein oikeus on antanut useita ennakkoratkaisuja tuomarin esteellisyydestä.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan tuomari on esteellinen muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- jos tuomari on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisellaan on asiassa osa,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan on asiasta erinomaista hyötyä tai vahinkoa odotettavana,
- jos tuomari toisessa oikeudessa on ollu samassa asiassa tuomarina tai
- jos tuomari jonkin oikeuden käskyläisenä on pättänyt jotakin siihen asiaan kuuluvaa.
Rikostutkintapyyntö
Pyydän
poliisiylijohtaja Mikko Paateroa tutkituttamaan onko Raahen seudun
ulosottoviraston kihlakunnan ulosottomies Vesa Heikkinen ja
kihlakunnanvouti Outi Ranta-Halvari syyllistyneet rikokseen, kun
pyrkivät perimään rikoksella aikaansaatuja saatavia tietoisena
siitä, että ne on saatu aikaan rikoksella. Teon tahallisuus täyttää
rikoksen tunnusmerkistön.
Pyydän
tutkimaan on Intrum Justitia Oy syyllistynyt rikokseen, koska ko,
perintätoimisto on ollut tietoinen siitä, että ko. saatavat ovat
syntyneet rikosten avulla. Toiminnan tietoisuus ja tahallisuus tekee
asiasta rikoksen. Lisäksi asiat ovat riita-asioina käräjäoikeuden
käsittelyssä joten ne eivät missään tapauksessa ole
perintäkelpoisia.
Pyydän
tutkimaan onko Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden tuomari Jyrki Jylhä
syyllistynyt rikokseen, kun ei ole antanut oikeudenmukaista
oikeudenkäyntiä asioissa ja antanut yksipuolisen tuomion asiassa
17.5.2013 S12/8495. Käräjätuomari Jyrki Jylhä on
palauttanut asian todistusaineiston Erkki Aholle. Todistusaineisto
olisi pitänyt liittää alkuperäisen päätöksen
asiakirja-aineistoon, koska nyt Rovaniemen hovioikeuteen
valitettaessa sitä ei voi voida liittää alkuperäiseen päätökseen,
koska todistusaineisto on palautettu Erkki Aholle. Teko on
tahallinen, koska käräjätuomari Jyrki Jylhä teki asian
tietoisesti ja toimi esteellisenä tuomari sen johdosta, että oli
käsitellyt asioita ja ainakin kahdessa oikeudenkäynnissä
aikaisemmin. Oikeudenkäynti ei voinut olla oikeudenmukainen, koska
vastakanne jätettiin käsittelemättä ja todistusaineisto
palautettiin Erkki Aholle. Todistusaineisto olisi pitänyt liittää
oikeudenkäynnin asiakirjoihin, koska nyt käräjäoikeuden
päätöksestä valitettaessa hovioikeuteen ei voida esittää sitä
todistusaineistoa minkä perusteella käräjätuomari Jyrki Jylhä on
tehnyt ratkaisunsa, koska todistusaineisto on palautettu Erkki
Aholle. Lisäksi oikeudenkäynnistä on lähetetty 80 euron aiheeton
lasku Erkki Aho. Oikeudenkäynti ei ollut oikeudenmukainen, koska
käräjätuomari oli esteellinen ja todistusaineistoa ei käsitelty
asianmukaisesti.
Toimitin
täydellisen todistusaineiston poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle
8.7.2013 mennessä aikaisemman 07.06.2013 toimittamani aineiston
lisäksi suoraan poliisihallitukseen poliisiylijohtaja Mikko
Paaterolle.
Kalajoella
24.06.2013
Erkki
Aho
Kalajoen
kaupunginvaltuutettu ( 7.s kausi)
Lankilantie
25 B 5
85100
KALAJOKI
Tiedoksi
Raahenseudun kihlakunnanulosottomies Vesa Heikkinen, kihlakunnanvouti
Outi Ranta-Halvari ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden tuomari
Jyrki Jylhä
Lisäksi
totean,että olen vetänyt kanteeni ulosottomies Vesa Heikkistä
vastaan pois Ylivieska-Raahen käräjäoikeudesta. Siksi ihmettelen
miksi se on edelleen mukana vaikka olen sen vetänyt pois. Päätös
on siis siinäkin mielessä virheellinen.
Olen
pyytänyt lukuisia kertoja käräjätuomari Jyrki Jylhältä lupaa
oikeudenistunnon videokuvaukseen turvakseni oikeusturvani.
Käräjätuomari ei ole vastanut minulle, mikä osoittaa sen, että
hänellä on ollut ennakkoasenne asiaa ja toisuus siitä, etta
asiassa tehdään ( on tehty, mutta julkistetaan) 4.2.2016
kansliapäätös.
Kalajoella
03.02.2016
Erkki
Aho
LAUANTAI
9. MARRASKUUTA 2019
From: Erkki
Aho
Sent: Friday,
October 18, 2019 8:56 AM
To: embassy.helsinki@mfa.bg
; vera-jourova-contact@ec.europa.eu ; oulu.ko@oikeus.fi ;
kirjaamo@okv.fi
Subject: poliittinen
turvapaikka
Bulgarian
suurlähetystö , Euroopan Unionin oikeuskomissaari Vera Jourova,
Oulun käräjäoikeus käräjätuomari Sari Leppäluoto,
oikeuskansleri Tuomas Pöysti
Haluan
poliittisen turvapaikan Bulgariasta
Olen
nyt maanpaossa Bulgariassa Stara Zagorassa ja pyydän poliittista
turvapaikkaa Bulgarian valtiolta.
Perustelut
turvapaikan hakemiselle:
Suomessa
on tapahtunut valtiopetos 1990-luvun laman aikana. Valtiopetos ei
vanhene koskaan. Olen joutunut Suomen valtion vainon kohteeksi, koska
olen selvittänyt valtiopetoksen. En ole saanut esteetöntä
rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 24,5 vuoden
aikana Suomessa. Minulla on Bulgariassa mukana todistusaineisto
Suomen valtion valtiopetoksesta ja netissä olen blogeissani
esittänyt todistusaineistot asiasta.
The
extended 24-year right to the murder and torture in the entrepreneur
Erkki Aho
Pankkikriisi
Oikeuslaitos
ja poliisi
Tarvitsen
poliittisen turvapaikan niin kauaksi aikaa, että Suomen valtiopetos
ja Suomen 1990-luvun laman asiat selvitetään.
Seuraavat
asiakirjat paljastavat valtiopetoksen
- salaiseksi julistettu ns. Koiviston konklaavin asiakirjat 6.5.1992
- 100 vuodeksi salaiseksi julistettu SSP-sopimus 22.10.1992
- 25 vuodeksi salaiseksi julistettu Aktiv Hansa-kaupan asiakirjat 31.03.2000
Vera
Jourova, Commissioner for Legal Affairs, Bulgarian Embassy,
I
want a political asylum in Bulgaria
I
am now in exile in Bulgaria, Stara Zagora and ask for political
asylum in Bulgaria.
Reasons
for applying for asylum:
Finland's
political decision-makers have been deceiving the state during the
recession of the 1990s. Government fraud will never expire. I have
had the Finnish government persecution, as I have explained treason.
The police are not investigating and I am not getting a fair trial in
Finland. I have been in the legal battle against the Finnish State
24.5 years. In Bulgaria, I have evidence of Finnish treason. On the
internet, my blogs testify to government fraud.
The
extended 24-year right to the murder and torture in the entrepreneur
Erkki Aho
The
banking crisis
The
judiciary and the police
I
need political asylum so long that Finland's state fraud and
Finland's recession of the 1990s can be solved.
The
following documents reveal government fraud
1.
The so-called secret. Koivisto Conclave Documents May 6, 1992
2.
The SSP, proclaimed on October 22, 1992 one hundred years
- Documents of the Aktiv Hansa trade, declared secret for 25 years, 31.03.2000
Finland
does not have the rule of law and does not respect the European
Convention on Human Rights. Finland needs a constitutional
court. Finland needs a Truth Commission to
investigate the 1990s recession and the banking crisis. There has
been a major robbery of property and genocide. 60 000 companies were
withdrawn from the market. 500,000 people lost their jobs. Citizens
did not get justice when the bank always won in court. 14,500
entrepreneurs committed suicide in a difficult situation. The
decisions of the Finnish political leadership were declared secret.
Bank
crisis, I've lost my business, my property and my family. The State
of Finland to take employment pension every month a large part of the
punishment that I have been an entrepreneur in Finland. I do not get
justice in Finland. I have suffered huge economic losses and
horrendous psychological damage of criminal activity due to the State
of Finland. The legal battle against the Finnish state has been going
on for 24.5 years.
However,
I am still alive. I have been several times as a refugee in Finland
and abroad. I have exposed the criminal activity Finland's political
leadership.
Valtiopetos
ei vanhene koskaan
17.10.2019
Erkki
Aho
Teen
tämän turvapaikkahakemuksen Bulgarian Suomen suurlähetystön
kautta, koska tiedän, että Bulgarian Helsingin suurlähetystössä
osataan Suomen kieltä. Olen jo aikaisemmin ilmoittanut Euroopan
oikeuskomissaari Vera Jourovalle, että haen poliittista turvapaikkaa
ellen saa esteetöntä rikostutkintaa ja oikeudenmukaista
oikeudenkäyntiä Suomessa. Euroopan komissiossa virallisia kieliä
ovat Englanti ja Suomi.
Asioiden
kulku on ollut seuraava: Käräjätuomari Sarianne Ervasti ja
ulosottomies Evelinna Nssilä ovat tehneet minusta rikosilmoituksen
virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Ole kertonut totuuden
asiasta blogissani
Virkamiehen
väkivaltainen vastustaminen
Kuulusteluissa
en saanut esittää mitään todistusaineistoja asiassa eikä
todistajiani ole kuultu. Minulle ei annettu pyynnöstäni huolimatta
kopioa kuulutelukertomusesta omakseni. Kuulustelut tehtiin
esitutkintalain, poliisilain, perustuslain ja ihmisoikeussopimusten
vastaisesti. Kuulustelutodistaja todistaa asian kirjallisesti.
Kuulustelutodistajan
lausunto
Jos
en saa esteetöntä rikostutkintaa asiassa ja poliisi ei hanki
todistusaineistoksi
- salaiseksi julistettuja ns. Koiviston konklaavin asiakirjoja 6.5.1992
- 100 vuodeksi salaiseksi julistettua SSP-sopimusta 22.10.1992
- 25 vuodeksi salaiseksi julistettua Aktiv-Hansa-kaupan asiakirjoja 31.03.2000
ja jos
en saa esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista
oikeudenkäyntiä asiassani niin pyydän Euroopan Unioinilta
poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan ja
poliittisen ajojahdin johdosta. Kysymys on vainoamisesta ja
kidutuksesta.
En
saanut asiassa esteetöntä rikostutkintaa. Lisäksi esteellinen
poliisi Hannu Mensonen oli ilmoittanut asiastani eli
Kalajoella tehdystä kuulustelusta Oulun käräjäoikeuden
tuomarille Sari Leppilammelle ja vienyt asia
eteenpäin tarkoituksenaan suojella virheellisesti menetellyttä
käräjäoikeuden tuomaria Sarianne Ervastia ja
saadakseen Erkki Aholle vankeusrangaistuksen.
Poliisi Hannu
Mensosen esteellisyys johtuu siitä, että hän oli jättänyt
rikostutkintapyyntöni käräjätuomari Sarianne
Ervastin toiminnasta tutkimatta eikä estänyt
käräjätuomarin virheellistä menettelyä. Poliisi Hannu
Mensosen esteellisyys johtuu myös siitä, että hän ei ole
ryhtynyt toimiin väärän ulosottoni oikaisemiseksi, vaan hän
vähätteli asianajaja Asko Keräsen tunnustusta
rikoksesta, mikä on aiheuttanut kaikki minun väärät ulosotot.
Väärä ulosotto johtuu juuri entisen asianajajan, nykyisen
varatuomarin Asko Keräsen rikollisesta toiminnasta. Keränen jätti
valituksen tekemättä konkurssiasiassa, jossa oli haettu
yritykseni PR-Teollisuus Oy konkurssiin.
Yritys
haettiin konkurssiin väärillä tiedoilla ja prosessipetoksella.
Korkein oikeus ei ole myöhemminkään purkanut alioikeuksien vääriä
päätöksiä ja siitä johtuu, että minun kaikki ulosotossa olevat
saatavani ovat virheellisiä ja perintäkelvottomia. Siitä
huolimatta Suomen valtio perii niitä minulta ja pitää minua
ikuisessa velkahelvetissä.
Oulun
käräjäoikeuden tuomari Sari Leppäluoto ilmoitti
minulle, että käräjätuomari Sarianne Ervastin tekemässä
rikosilmoituksesta on tulossa käsittely Oulun käräjäoikeudessa
poliisi Hannu Mensosen ilmoituksen perusteella ja
asianajajakseni on valittu asianajaja Kari Eriksson.
Tässä käräjätuomari Sari Lepäluodon sähköpostiviesti.
From: Leppäluoto
Sari (KO)
Sent: Friday,
October 11, 2019 9:51 AM
To: e.ahoky@kotinet.com
Subject: Puolustajan
määräys
Hei
Minulla
on ratkaistavana puolustajan määräystä koskeva asia, jossa on
kyse puolustajan määräyksestä Erkki Aholle.
Pyyntö
on tullut rikoskomisario Mensoselta. Siinä ei oltu ehdotettu ketään
puolustajaa, joten käräjäoikeus on kysynyt suostumuksen AA Kari
Erikssonilta.
Kari
Eriksson on antanut suostumuksensa puolustajaksi.
Käräjäoikeus
tiedustelee Teiltä, käykö AA Kari Eriksson puolustajaksenne?
Pyydän
ystävällisesti ilmoittamaan kantanne tähän sähköpostiin
viimeistään 18.10.2016.
Mikäli
Teiltä ei tule vastausta, tulkitsemme sen siten, että AA Kari
Eriksson voidaan määrätä puolustajaksenne.
*************************************************************
Sari
Leppäluoto
Käräjätuomari
Käräjätuomari
Tingsdomare
District
Judge
Oulun käräjäoikeus
Oulun käräjäoikeus
Oulu
tingsrätt
District
Court of Oulu
Rata-aukio 2, PL 141
90100 Oulu
Rata-aukio 2, PL 141
90100 Oulu
Puh./Tel.
029564 9500
fax. 029564 9615
fax. 029564 9615
e-mail: oulu.ko@oikeus.fi
Koska
katsoin, että myös käräjätuomari Sari Leppäluotoa on
syytä epäillä esteelliseksi asiassani, sillä hän on aiheuttanut
minulle valtavia taloudellisia tappioita ja hirvittäviä henkisiä
kärsimyksiä suojelemalla erästä Suomen vaarallisimmista
“tekijöistä” eli varatuomari Mikko Kovalaista. Vastasin
käräjätuomarille seuraavasti:
TO
17.07.2019 Tiedoksi ja toimenpiteitä varten
Koska
katsoin, että yhteistyössä Suomen valtion viranomaiset pyrkivät
saamaan minulle ehdottoman vankeustuomion siten, että en saa
esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä,
enkä saanut esittää todistusaineistoja eikä todistajiani ole
kuultu, niin minulla ei ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin
paeta Suomessa ulkomaille kahden fb-kaverini rahoituksen avulla.
Pakenin Bulgariaan,
Minulla
on Kalajoella oleva bulgarialainen
todistaja, joka oli kanssani Ylivieska-Raahen
käräjäoikeudessa, kun kävin tarkistamassa siellä sähköpostitse
lähettämäni todistusaineiston. Todistusaineisto oli tulostettu
väärin ja käräjätuomari Sarianne Ervasti oli
paikalla yhdessä todistajani kanssa, kun totesimme asian.
Lisäksi
minulle on tärkeää, että kaksi bulgarialaista työntekijää
saavat oikeutta Suomessa, koska he ovat joutuneet törkeän
hyväksikäytön uhreiksi, erittäin merkittävän työsuojelurikoksen
kohteeksi sekä heidät on laittomasti irtisanottu työpaikoistaan.
Suomen poliisi on jättänyt asian tutkimatta ja oikeus ei ole
suostunut ottamaan asiaa käsiteltäväkseen.
Olen
nyt Bulgariassa ja
pyydän Bulgarian valtiolta
turvapaikkaa, koska katson, että Suomen valtion viranomaiset
haluavat saada rikollisella toiminnalla minulle väärän tuomion ja
suurena vaarana on, että tuomio olisi ehdoton vankeustuomio. Minä
olen pyrkinyt saamaan oikeutta, mutta mutta Suomen valtio estää
minulta oikeudensaamisen. Kysymys on erittäin suuresta minulle
aiheutetutsta taloudellisesta vahingoista ja hirvittävistä
henkisistä kärsimyksistä, jotka ovat myös ulosottoviranomaisten
ja Suomen vastuullisten poliitikkojen tiedossa.
Vastaus
ylitarkastaja Ylva Norrgårdille
Avoin
kirje pääministeri Antti Rinteelle
Katson,
että Suomen valtion toiminta on ollut tietoista ja tarkoituksellista
asiassani.
Katson,
että korkeimman oikeuden on purettava kaikki minua ja
yritystoimintaani koskevat alioikeuksien päätökset ja Suomen
valtion on korvattava minulle aiheuttamansa valtatavat taloudelliset
tappiot ja hirvittävät henkiset kärsimykset korkoineen.
Stara
Zagora 18.10.2019
Bulgaria
Erkki
Aho
turvapaikanhakijana
Bulgariassa
MAANANTAI
4. MARRASKUUTA 2019
04.11.2019
Suomi ei noudata EU:n perusperiaatteita eli oikeusvaltioperiaatetta
ja ihmisoikeussopimuksia
Roomalaisen
oikeuden jumalatar Justitia
Olen
käynyt Euroopan Unionin oikeuskomissaarin Vera
Jourovan kanssa sähköpostivaihtoa ja olemme käyneet läpi
Suomen oikeusvaltiotilannetta ja ihmisoikeussopimusten noudattamista.
Nyt asia on Euroopan Unionilla tiedossa ja odotan, että asia otetaan
Euroopan Uninoin komission käsittelyyn heti kun se on mahdollista.
Oikeuskomissaari on sama sekä vanhassa että uudessa
komissiossa.Euroopan oikeuskomissaarille oli yllätys se, että
Suomen tilanne on näin huono.
Olen
ollut yhteydessä myös Euroopan neuvostoon. Myös tämä elin on
varmasti tietoinen siitä mikä on Suomen oikeusvaltiotilanne, sillä
myös Velallisten Tukiryhmä on tehnyt asiassa arvosta työtä.
KIIREELLINEN
TOIMENPIDEPYYNTÖ EUROOPAN NEUVOSTOLLE
Suomessa
poliittiset päättäjät ja vastuulliset viranomaiset ovat kuin susi
kukassa.
Olen
pyytänyt Suomen eduskunnan puhemiehistöä ryhtymään asian
vaatimiin toimenpiteisiin asiassa, mutta en ole saanut heiltä
minkäänlaista vastausta. Siis puhemies Matti Vanhanen ,
varapuhemies Tuula Haatainen ja toinen
varapuhemies Juho Eerola eivät ole reagoineet
asiaan millään tavalla. Valtiopetosta pyritään salaamaan ja sekin
on jo rikokseksi epäiltävä teko.
Olen
ollut yhteydessä Suomen hallituksen avainministereihin
pääministeri Antti Rinteeseen,
oikeusministeri Anna-Maja Henrikssoniin ja
sisäministeri Maria Ohisaloon, mutta he eivät ole
reagoineet asiaan millään tavalla. Valtiopetosta, Suomen todellista
oikeusvaltiotilannetta sekä ihmisoikeussopimusten noudattamatta
jättämistä pyritään salaamaan. Minun oikeustajuni mukaan sekin
on rikokseksi epäiltävä teko.
Olen
ollut yhteydessä oikeuskansleriin,
valtakunnansyyttäjään ja Pohjanmaan ja Oulun
poliisiin, mutta he eivät ole reagoineet asiaan millään
tavalla. Heillä on kuitenkin vielä aikaa toimia ja he voivat
halutessaan ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin. Jos eivät
ryhdy, niin on syytä epäillä, että he laiminlyövät
virkavelvollisuutensa ja suojelevat Suomen poliittisten päättäjien
rikolliseksi epäiltäväät toimintaa. Minun oikeustajuni mukaan
sekin on rikolliseksi epäiltävä jos se totutuu.
Olen
ollut yhteydessä Kansainväliseen rikostuomioistuimeen ja
minulle on selvinnyt se ettei Kansainvälinen Rikostuomioistuin voi
ottaa Suomen asiaa käsiteltäväkseen.
Hyvä
Rouva / Herra,
Kiitos
viestistäsi. Huomaa, että Kansainvälisellä rikostuomioistuimella
(ICC) on erittäin rajoitettu toimivalta. Tuomioistuin voi käsitellä
vain vuoden 2002 jälkeen tapahtuneita Rooman perussäännön 6–8
bis artikloissa määriteltyjä kansanmurhia, ihmisyyttä
vastaantehtyjä rikoksia, sotarikoksia ja aggression rikoksia,
ja se voi käyttää lainkäyttövaltaa vain maissa, joissa on
ratifioinut sen.
Lisätietoja
tuomioistuimen lainkäyttövallasta ja Rooman perussäännön koko
tekstistä saat oheisen asiakirjan sivulta 2 ja verkkosivustoltamme
sekä osoitteestamme, www.icc-cpi.int. Kehotamme sinua tarkistamaan
nämä tiedot huolellisesti.
Jos
uskot edelleen huolellisen tarkastelun jälkeen, että ICC on oikea
paikka tapauksellesi, ja haluat lähettää kanteen tuomioistuimelle,
noudata ohjeita, jotka tehdään liitteenä olevan asiakirjan sivulla
1. Jos päätät toimittaa tietoja, käytä ystävällisesti vain
tätä sähköpostiosoitetta: otp.informationdesk@icc-cpi.int
Ystävällisin
terveisin,
OTP-tietopiste
Kansainvälinen
rikostuomioistuin
Asia
tulee nyt myös kansainvälisen poliisin tutkittavaksi.
Koiviston
konklaavi: suomalaisten ryöstäminen ja oikeusmurhat – Suomiko
oikeusvaltio?
Koiviston
konklaavi – SSP-sopimus ja muut salatut
sopimukset http://kalajokinen.blogspot.com/2017/06/koiviston-konklaavi-ssp-sopimus-ja-muut.html
Valtiopetos
on tosiasia
Virkamiehen
väkivaltainen vastustaminen
Vastaus
ylitarkastaja Ylva Norrgårdille
Kuulustelutodistajan
lausunto
PR-talojen
konkurssivyyhti todistusaineistoineen
PR-talojen
konkurssivyyhti todistusaineistoineen 2
PR-talojen
konkurssivyyhti todistusaineistoineen 3
Hätähuuto
Suomesta
Saattohoitajat
SSP-sopimus
Rikolliset
konkurssit
Rikoksia
ei tutkita
Ahojahti
Nimeni
on Erkki Aho
Koiviston
konklaavi
Todistusaineisto
asiassa - kaikki ulosottosaatavani ovat syntyneet rikosten avulla:
Kauppasopimukset
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipestä ja Euronio Oy ( 3 kpl)
Konkurssisääntö
50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi. Väliaikaiset pesänhoitajat eivät voi myydä kiinteää omaisuutta.
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi. Väliaikaiset pesänhoitajat eivät voi myydä kiinteää omaisuutta.
Kera
Oy käytti saattohoitajaa, jonka tehtävänä oli tuhota yritys.
Saattohoitaja teki muiden osakkaiden tietämättä Kera OY:n kanssa
kuvassa olevan sopimuksen. Kysymyksessä on törkeä petos, koska
myyjä Kera Oy oli päättänyt poistaa perustettavan yhtiön
markkinoilta. Siihen liittyy kuvassa oleva sopimus.
Väliaikaiset
pesänhoitajat eivät konkurssisäännön mukaan saa myydä kiinteää
omaisuutta. He kuitenkin myyjät kiinteää omasuutta maakaaren
vastaisesti. Heillä ei ollut valtakirjoja ja he myivät toisen
omaisuutta omanaan kauppakaaren vastaisesti.
Kaupanteossa
salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Kysymyksessä
oli törkeä petos.
Kaupanvahvistajaksi
on merkitty tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka ei kauppakirjan
allekirjoittajan mukaan ollut paikalla, kun kauppasopimus
allekirjoitettiin. Sulo Heiskari on toiminut syyttäjän
kauppasopimuksista käysydissä oikeudenkäynneissä. Syyttäjistä
annetun lain mukaan hän on toiminut esteellisenä syyttäjänä.
Kaupanvahvistajan
kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ollut
paikalla kun kauppakirjat allekirjoitettiin. Kauppasopimukset ovat
siis laittomia.
Kaupanvahvistajaksi
merkitty nimismies Sulo Heiskari toimi syyttäjänä kaikissa
kauppasopimuksista johtuvista oikeudenkäynneistä. Syyttäjistä
annetun lain mkaan hän ehdottomastai esteellinen toimimaan
syyttäjänä näissä asioissa.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kaupat. Kaupan purku on aina
lopullinen ja peruuttamaton. Kun pääsopimus puretaan niin
liitännäiset eli takaukset eivät voida voimaan. Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki konkurssituomion väärillä
tiedoilla, koska kaupat oli purettu. Konkurssi oli siis laiton.
Kysymyksessä on prosessipetos.
Todistusaineistona
kauppojen purkusopimukset
Todistusaineistona
virheellinen konkurssihakemus
Varatuomari
Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän
lausuman asiassa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Paavo M.
Petäjä tunnustaa asian KRP:lle
Silloiselle
asianajajalle Asko Keräselle annettiin valtakirjat asioiden
hoitamiseksi, koska hän pyysi niitä sillä perusteella, että
konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu ja konkurssi oli haettu
väärillä tiedoilla..
Entinen
asianajaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen tunnustaa, että hän
jätti valituksen tekemättä. Nyt ainoa mahdollisuus on saada purku
korkeimmalta oikeudelta, mutta korkein oikeus ei suostu purkamaan
vääriä tuomioita eikä Ylivieskan käräjäoikeus ota asiaa
käsiteltäväkseen. Poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä eikä
laillisuusvalvonta näe asioissa mitään laitonta rikoksista
puhumattakaan.
Juristi
Asko Keräsen talousrikosoikeudenkäynti yllätti syyttäjän ja
tuomarin – Keränen tunnusti kaiken heti kättelyssä
Tutkinnanjohtajana
ollut poliisi Raimo Ollila on jättänyt kaikki rikostutkintapyynnöt
tutkimatta. Ollilan esimiehet ovat olleet lestadiolaisia kuten
Ollilakin. On syytä epäillä, että lestadiolainen mafia on
suojellut omia aateveljiään rakennusalalla sekä poliisialalla.
Asianajaja
Hannu Maskonen teki asiassa oman lopullisen ratkaisunsa, ”putosi”
parvekkeelta ja kuoli.
Ennen
kuolemaansa asianajaja Hannu Maskonen haastoi Erkki ja Eila Ahon
oikeuteen velallisen epärehellisyydestä Merita-pankin nimissä
pankinjohtajan tietämättä asiasta. Tässä pankinjohtajan
todistus.
Erkki
Aho tuomittiin asiassa 75 päivän ehdottomaan vankeuteen sellaisen
velan perusteella jota ei todellisuussa edes ollut olemassa.
Koska
oli eduskuntavaalit tulossa niin kansanedustajaehdokas Kalajoen
kaupunginvaltuuston silloinen puheenjohtaja Raili Myllylä organisoi
asiat niin, että Erkki Ahon piti antaa valtuustolle selvitys
vankeustuomiosta otsikolla Luottamusmiehen rikollinen toiminta
luottamustoimen ulkopuolella. Valtuutettu Erkki Aho teki parissa
viikossa 1879-sivun selvityksen asioista. Valtuuston puheenjohtaja
Raili Myllylä apunaan Kalajoen kaupungin virkamiesjohto estivät
valtuutettu Erkki Ahoa esittämästä asioita valtuutetuille
valtuuston kokouksessa. Kysymyksessä oli törkeä luottamusaseman ja
virka-aseman väärin käyttö sekä rikollisten suojelu. Poliisi
kieltäytyi tutkimasta asiaa.
Odotan
kansainvälisiltä toimijoilta ratkaisuja 3-4 kuukauden kuluessa.
Tämän hetken käsitykseni on se, että Suomen asiat selvitetään
kansainvälisten toimijoiden toimesta. Suomessa hallitus joutuu
eroaamaan ja pidetään uudet eduskuntavaalit. Suomeen perustetaan
perustuslakituomioistuin sekä totuuskomissio selvittämään
1990-luvun pankkikriisin asioista ja valtiopetosta. Suomi palautetaan
takaisin oikeusvaltioiden joukkoon.
Erkki
Aho
MAANANTAI
21. LOKAKUUTA 2019
From: Erkki
Aho
Sent: Monday,
October 21, 2019 9:18 AM
To: oulu.ko@oikeus.fi
; kirjaamo@okv.fi ; hav@eduskunta.fi ; pev@eduskunta.fi ;
uav@eduskunta.fi
Subject: Vastaus
tiedoksiantoon
Oulun käräjäoikeus käräjätuomari Sari Leppäluoto , oikeuskansleri Tuomas Pöysti, eduskunnan hallintovaliokunta, eduskunnan perustuslakivaliokunta, eduskunnan ulkoasiainvaliokunta, kansainvälinen rikostuomioistuin
Kiitän
Oulun käräjäoikeutta päätöksen 19/27968 18.10.2019
tiedoksiannosta. Katson, että asiassa hakijana on poliisi Hannu
Mensonen ja lasku päätöksestä kuulu poliisi Mensoselle. Minä en
valita päätöksestä muuta kuin oikeuskanslerille. Katson, että
käräjätuomari Sari Leppäluoto on esteellinen asiassa.
Minä
katson, että rikostutkinnat asioissa 5770/R/53493/18 ja
5770/R/15736/19 on tehty esitutkintalain, poliisilain, perustuslain
ja ihmisoikeussopimusten vastaisesti, koska minä en ole saanut
esittää todistusaineistoja asiassa eikä minun todistajiani ole
kuultu. Tutkinnanjohtajana piti oli kuulustelija Niskasaaren mukaan
poliisi Pekka Niskakangas eikä esteellinen poliisi Hannu Mensonen.
Olemme yhdessä poliisi Hannu Mensosen kanssa todenneet hänen
esteellisyytensä asioissani. Tämä käy ilmi
sähköpostiviesteistämme.
Minä
katson, että rikostutkintaa ei todellisuudessa ole tehty eikä
syyteharkintaa suoritettu, mutta syyllinen on valittu etukäteen.
Rikostutkintapyynnön tekijät ovat valtion virkamiehiä eli
käräjätuomari Sarianne Ervasti ja ulosottomies Eveliina Nissilä.
Kun poliisi Niskasaari ilmoitti rikostutkintapyynnöistä minulle
niin hän kertoi, että kysymykset ja vastaukset on tehty etukäteen.
Ihmettelin hänelle jo silloin tilannetta. Mielestäni hän kertoi
kuitenkin totuuden. Tarkoituskaan ei ole ollut antaa esteetöntä
rikostutkintaa eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, koska
katson, käräjätuomari Sarianne Ervastin syyllistyneen todella
vakaviin rikoksiin, niin hän on ryhtynyt hädissään hyökkäämään
minua vastaan. Se on mahdollista kun esteellinen poliisi toimi
tutkinnanjohtajana ja esteellinen käräjätuomari käräjätuomarina
asiassa ja kun todistusaineistoja ei oteta missään vaiheessa
huomioon eikä todistajiani kuulla.
Asiat
ole selvittänyt näissä blogeissani:
Virkamiehen
väkivaltainen vastustaminen
Kuulusteluissa
en saanut esittää mitään todistusaineistoja asiassa eikä minulle
annettu pyynnöstäni huolimatta kopioa kuulustelukertomuksesta
omakseni. Minulla on loppulausuntovaatimus asiassa, mutta sillä ei
näytä olevan mitään merkitystä niin kuin ei ole ollut
aikaisemminkaan. Kuulustelut tehtiin esitutkintalain, poliisilain,
perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaisesti.
Kuulustelutodistaja todistaa asian kirjallisesti.
Kuulustelutodistajan
lausunto
Valtiopetos
ei vanhene koskaan
Tiedoksi
ja toimenpiteitä varten
Koska
on epäiltävissä , että käräjätuomari Sarianne Ervastin
pelastamiseksi ja muiden valtion asianosaisten virkamiesten
pelastamiseksi on organisoitu rikolliseksi epäiltävä toiminta,
niin syytön Erkki Aho yritetään lavastaa syylliseksi, kun hän
haluaa saada oikeutta asioissaan eli todistaa kaikki ulosottosaatavat
rikollisesti aikaansaaduiksi ja siten perintäkelvottomiksi.
Olen
varmasti oikeassa ja pystyn todistamaan omaan syyttömyyteni
asioissa. Olen joutunut Suomen valtion rikosten kohteeksi ja olen
kärsinyt valtavat taloudelliset tappiot ja hirvittävät henkiset
kärsimykset Suomen valtion toiminnan johdosta. Siksi olen tehnyt
oman ratkaisuni asioissani, Olen hakenut poliittista turvapaikkaa
ulkomailta ja olen viranomaisille ilmoittanut tarkan olinpaikkani.
Minulla on kaikki tarvittavat todistusaineistot mukanani.
Olen
joutunut kärsimään Kalajoella yli 30 vuotta poliittista syrjintää
ja yli 24 vuotta Suomen valtion viranomaisten kidutusta, koska olen
ERKKI AHO
Jos
Suomen viranomaiset jatkavat kidutustani ja tätä
oikeudenkäyntimenettelyä, niin ulkomaiset viranomaiset joutuvat
tekemään oman ratkaisunsa asiassa eli myöntämään minulle
poliittisen turvapaikan, koska vaarana on se, että vanha sairas
ihminen tuomitaan syyttömänä ehdottomaan vankeusrangaistukseen
Suomessa pitkän 24 vuotta jatkuneen kidutuksen jatkeeksi.
KIIREELLINEN
TOIMENPIDEPYYNTÖ EUROOPAN NEUVOSTOLLE
Yksilö
vailla perustuslain suojaa? (kustannettua ohjelmaa)
Oikeuskanslerin,
hallintovaliokunnan, perustuslakivaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan
on otettava asia pikaisesti käsittelyyn Suomen maineen
pelastamiseksi. Tämä merkinnee myös Antti Rinteen hallituksen eroa
ja uusia eduskuntavaaleja sekä perustuslakituomioistuimen ja
totuuskomission perustamista sekä oikeusjärjestelmän ja –
hallinnon uudistusta mukaan luettuna poliisin toiminta.
21.10.2019
Erkki
Aho
siellä
jossakin viranomaisten tietämässä paikassa
PERJANTAI
27. SYYSKUUTA 2019
Esitutkintalaki
1 luku 2 §
Esitutkinnassa
selvitettävät asiat
Esitutkinnassa
selvitetään:
1)
asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos, sen
teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty,
asianosaiset sekä muut syyteharkintaa ja rikoksen johdosta
määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat;
2)
mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja
rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai
asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöönpanemiseksi;
3)
asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän
oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)
3 luvun 9 §:n nojalla
on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan; ja
4)
suostuuko asianomistaja ja aikooko rikoksesta epäilty suostua asian
käsittelemiseen käräjäoikeudessa oikeudenkäynnistä
rikosasioissa annetun lain 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa
menettelyssä.
Esitutkinnassa
asia on valmisteltava siten, että syyteharkinta ja asianosaisten
etujen valvominen voidaan suorittaa asianmukaisesti ja että
todistelu voidaan pääkäsittelyssä ottaa vastaan yhdellä kertaa
tai asia voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä.
Persutslaki
21 §
Oikeusturva
Jokaisella
on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman
aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa
tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja
velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun
riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn
julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös
ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin
ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Euroopan
Ihmisoikeussopimus 6 artikla
6
artikla
Oikeus
oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
1.
Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja
julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa
riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun
päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä
vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava
julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää
pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen
yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen
turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten
yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin
kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi
erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.
2.
Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes
hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.
3.
Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:
a)
oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen
kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen
ymmärtämällään kielellä;
b)
oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella
puolustustaan;
c)
oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa
oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse
maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta
oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;
d)
oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan
todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät
todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin
häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;
e)
oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu
tuomioistuimessa käytettyä kieltä.
Poliisilaki
2 §
2
§
Perusoikeuksien
ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen
Poliisin
on kunnioitettava perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä
toimivaltuuksia käyttäessään valittava perusteltavissa olevista
vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien
toteutumista.
Koiviston
konklaavi: suomalaisten ryöstäminen ja oikeusmurhat – Suomiko
oikeusvaltio?https://mvlehti.net/2019/07/30/koiviston-konklaavi-ja-suomalaisten-joukko-oikeusmurha-siis-suomiko-oikeusvaltio/
Koiviston
konklaavi – lähihistoriamme suurimman tragedian salailun
loputtavahttps://www.jocka.fi/?p=4219
Koiviston konklaavi – SSP-sopimus ja muut salatut sopimuksethttp://kalajokinen.blogspot.com/2017/06/koiviston-konklaavi-ssp-sopimus-ja-muut.html
Valtiopetos on tosiasiahttp://valtuustoaloite.blogspot.com/
Virkamiehen
väkivaltainen
vastustaminenhttp://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2019/09/virkamiehen-vakivaltainen-vastustaminen.html
Vastaus
ylitarkastaja Ylva Norrgårdille
Pankkikriisi
Jukka
Davidsson Isänmaan ryöstäjät
25
vuodeksi salaiseksi julistettu ARSENAL-kauppa ja sen tuhoisat
seuraukset - Liisa Mariapori
PR-talojen
konkurssivyyhti todistusaineistoineen
PR-talojen
konkurssivyyhti todistusaineistoineen 2
PR-talojen
konkurssivyyhti todistusaineistoineen 3
Nimeni on Erkki Ahohttps://www.youtube.com/watch?v=sJN6sWVJ5C4
Ns.
Koiviston konklaavi
9.8.2019
Jatketun
24 vuoden oikeusmurhan ja kidutuksen kohteena yrittäjä Erkki Aho
YRITTÄJÄ
AHOON ON KOHDISTETTU JO YLI 24 VUODEN YHTÄJAKSOINEN KIDUTUS
1990-luvun
lama oli poliittisin päämäärin keinotekoisesti tehty. Presidentti
Urho Kekkosen voimien ehtyessä tapahtui vallanvaihto, jonka
seurauksena pk-yrittäjien päätettiin ryöstää pankkien
vakavaraisuuden nostamiseksi perustuslakia ja yrittäjien
ihmisoikeuksia rikkomalla.
VELKOJAN
RIKOS RANGAISTAVANA TEKONA POISTETTIIN SUOMEN LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ
–
Ihmisoikeustaistelija
ja veroasiantuntija Liisa Mariapori piti Eduskunnassa Ystävänpäivänä
14.12.2019 esityksen Suomessa 1990-luvun laman perusteella tehdyistä
lakimuutoksista, jonka seurauksena viranomaiskorruptiolle luotiin
ennennäkemättömät valtaoikeudet.
Rangaistavan
velkojan rikoksen lainsäädännön tilalle otettiin 1868
tsaarinaikainen lainsäädäntö, jonka seurauksena maasta tehtiin
pankkien, perintä- ja pikavippifirmojen “Euroopan Klondyke”
perustuslaista piittaamatta.
ISÄNMAAN
MIES JORMA JAAKKOLA
Isänmaan
Mies – Jorma
Jaakkola kertoo tässä tapahtuneista tosiasioista tarkemmin
VALTIOVALLAN
AIHEUTTAMAN KIDUTUKSEN KOHDE YRITTÄJÄ ERKKI AHO:
Olen
ollut usemman kerran yhteydessä Unkarin pääministerin Viktor
Orbánin puolueen Fideszin hallussa oleva Origo–lehteen.
Unkari pääministeri Viktor Orban on tarkasti tietoinen Suomen
oikeusvaltiotilanteesta. Suomi aloitti EU:n puheenjohtajamaana
01.07.2019 ja pääminsteri Antti Rinne ilmoitti, että yksi
merkittävimmistä asioista työlistalla on oikeusvaltioperiaate,
jota Suomi aikoo puheenjohtajuuskaudellaan korostaa. Yksi keinoista
on sitoa oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen pitkän aikavälin
rahoituskehysneuvotteluun, jota Suomi puheenjohtajuuskaudellaan
edistää. Tällöin periaatteita rikkovilta mailta voitaisiin evätä
EU-rahoitusta.
Unkari
pääministeri Viktor Orbanin mukaan on naurussa pitelemistä, kun
Suomi uhkaa Unkaria oikeusvaltioperiaatteen noudattamatta jättämisen
johdosta.
Suomella
ei ole edes perustuslakituomioistuinta. Unkarin pääministeri Viktor
Orban oikeassa, sillä Suomi ei ole oikeusvaltio. Poliisi ei tutki,
syyttäjä ei syytä, oikeuslaitos ei ota käsiteltäväkseen ja
laillisuusvalvonta ei näe asioissa mitään laitonta rikoksista
puhumattakaan. 1990-luvun laman asiat ja valtiopetos on
selvittämättä. Kysymyksessä omaisuuden ryöstö ja kansanmurha,
kun pankit pelastettiin ja yrittäjät ja heidän takaajansa ja
omaisuutensa laitettin maksumiehiksi. Vuoden 1997 loppuu mennessä 48
000 yritystä oli poistettu markkinoilta ja yli 500 000 ihmistä oli
joutunut työttömäksi sekä 280 000 ihmistä oli ylivelkaantunut ja
11 500 yrittäjää oli tehnyt itsemurhan. Myöhemmin luvut ovat
kasvaneet huomattavasti suuremmaksi vuoden 1997 tapahtumien jälkeen.
Suomessa
laillisuusvalvojille tehdyistä kanteluista vain kuusi promillea
aiheuttaa huomatuksen vastaisen varalle. Laillisuusvalvojien
rikolliseksi epäiltävää toimintaa valvoo kansanedustajat ja
kansanedustajien toimintaa valvoo laillisuusvalvojat. Pukki on siis
kaalimaan vartijana. Tälle Unkarin päministeri Viktor Orbankin
nauraa. Korkein oikeus ei noudata Suomen perustuslaki eikä
ihmisoikeussopimuksia. Korkein oikeus ei ota purettavakseen
alioikeuksen päätöksiä muuta kuin luvan perään ja silloin vain
yksi kymmenestä hakemuksesta otetaan käsiteltäväksi ja vielä
harvempi saa oikeutta. Korkein oikeus ei perustele virheellisiä
päätöksiään. Menettely on siis perustuslain ja
ihmisoikeusopimusten vastaista.
Entinen
Korkeimman oikeuden jäsen Jukka Kemppinen kirjoittaa kirjassaan
“Taistelu oikeudesta” sivulla 15 näin:“Korkein
Oikeus on tällä hetkellä todellisessa ahdingossa ja luottamus
tuomioistuimiin on rapautunut niin pahasti, että menetetyn maineen
korjaamiseen voi mennä kolmekymmentä vuotta.
Monet
kansalaiset eivät enää käytä sanoja “korkein oikeus”
naureskelematta, ja varmasti joku oikeusneuvos on ammattia
kysyttäessä häpeissään valehdellut soittavansa pianoa
pornobaarissa, koska se kuulostaa kunniallisemmalta kuin jäsenyys
Korkeimmassa Oikeudessa”.
Oikeusministeriön
alaisuudessa olevat ulosottomiehet saavat ns. tapporahaa eli
provisiopalkkaa kun perivät rikollisesti aikaansaatuja
ulosottosaatavia kansalaisilta ulosottokaaren vastaisesti.
Ulosottokaaressa on selkeä määräys siitä ettei ulosottomiehellä
saa olla omaa etua ulosotossa.
Myös
valtionvarainministeriön alaisilla verotarkastajilla on
provisiopalkka ja he tekevät tietoisesti virheellisiä
arvioveropäätöksiä ja aiheuttavat yrityksille suuria vaikeuksia
ja jopa konkursseja.
Valtion
virkamiesten rikolllisuus perustuu valtiopetokseen ja sen suojeluun.
Rikollisille on annettu syytesuoja. Valtiopetokseen sisältyy ns.
Koiviston konklaavi 6.5.1992 , jossa pankeille annettiin
susoituimmuusasema oikeuskäsiteelyssä eli pankit voittavat aina
ylemmissä oikeusasteissa ja rikollisille annetaan syytesuoja.
Valtiopetokseen kuuluu Esko Ahon hallituksen ja neljän ostajapankin
kanssa 22.10.1993 sopima sadaksi vuodeksi salaiseksi julistettu
SSP-sopimus, josta minulla on kopio. Siinä määritellään
lainvastainen toimialarationalisointi ja yritysten markkinoilta
poistamisperiaatteet. Lisäksi valtiopetokseen kuuluu 25 vuodeksi
salaiseksi julistettu Aktiv Hansa-kauppa mikä tehtiin 31.3.2000
Suomen valtion puolesta toisen valtionvarainministerin
allekirjoituksella vaikka Arsenal OY:llä oli oma toimiva johto ja
toimitusjohtaja.
Valtiopetos
ei vanhene koskaan.
Oulun
ja Lapin läänin alueella rikostutkinnat on estänyt
keskustalais-lestadiolainen mafia, mikä on syvälle juurtunut Oulun
poliisin ja oikeuslaitoksen toimintaan. Minulle oli yllätys ettei
entinen pääministeri Juha Sipilä, jonka tunnen hyvin ja joka
syntyperältään rautiolainen, kuten minäkin ja olemme samaa
sukujuurta, ei pystynyt auttamaan minua oikeuden saamisessa. Lisäksi
lestadiolaiseen mafiaan lasken kuuluvaksi eduskunnan
perustuslakivaliokunnan pitkäaikaisen varapuheenjohtaja ja
armeijakaverini Tapani Töllin. Hänkään ei pystynyt ja ei ehkä
halunnutkaan auttaa minua. Aikanaan teimme lukuisia tutkintapyyntöjä
asioissa Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle, joka jätti kaikkia
rikokset tutkimatta. Ollilan kerrotaan olleen lestadiolaisten
saarnamies. Ollilaan suojeli Oulun läänin poliisijohtaja
lestadiolainen Sauli Kuha ja hänen lestadiolaiset alaisensa.
Olen
taistellut oikeuksien puolesta 24 vuotta. Tässä
on selostettu rikokset joiden kohteeksi olen joutunut:
PR-Teollisuus
Oy:n konkurssi.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliakaiset pesänhoitajat myyjinä,
päämiehinään Arsenal Oy ja Kera Oy, myivät minulle ja muille
ostajille kiinteää omaisuutta konkurssisäännön vastaisesti.
Asianajaja Antti Latola ja asianajaja Hannu
Maskonen myivät toisen omaisuutta omanaan, koska heillä ei
ollut tarvittavia valtakirjoja kaupantekemiseen. He toimivat
maakaaren vastaisesti. He salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan
pantatut kiinnitykset ja ilmoittivat keskeneräisen tilauskannan 15
miljoonaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli.
Kysymyksessä
on törkeä petos.
He
olivat valinneet kaupanvahvistajaksi Kalajoen nimismiehen Sulo
Heiskarin tietoisena siitä, että hänet valitaan tulevaksi
syyttäjäksi. Kauppakirjan allekirjoittaja Heino
Virta todistaa, ettei kaupanvahvistaja Sulo
Heiskari ollut paikalla, kun kauppakirjat allekirjoitettiin,
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto
Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ollut paikalla kun
kauppakirjat allekirjoitettiin.
Lisäksi
törkeää petosta lisää se, että myyjä oli etukäteen päättänyt,
että ostajien perustama yritys poistetaan markkinoilta. Myyjä, Kera
Oy, oli ujuttanut ostajien joukkoon ns. ruumiinpesijän taloustieteen
maisterin Jouni Remeksen. Henkilön tehtävänä oli poistaa yritys
markkinoilta. Markkinoilta poistamisesta meille kertoi
kansanedustaja Markku Koski, jonka Kera Oy.n
varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut
pelastaa.
Suomen
valtio oli päättänyt poistaa ylikapasiteettia markkinoilta
ns. SSP-sopimuksessa, jossa toimijoina olivat Esko
Ahon hallitus ja neljä ostajapankkia. Sopimus
on allekirjoitettu 22.10.1993. Arsenal Oy ja Kera
Oy noudattivat sadaksi vuodeksi salaiseksi julistetussa
sopimuksessa sovittuja asioita eli
toimialarationalisointia. SSP-sopimus on jatkoa niin
sanotulle Koiviston konklaaville, jossa Tasavallan
Presidentti Mauno Koivistonjohdolla 6.5.1992 päätettiin
pelastaa pankit ja antaa pankkeille suosituimmuusasema
oikeuskäsittelyssä ja pankki voittaa aina ylemmissä
oikeusasteissa. Ns. Koiviston konklaavin asiakirjat on
julistettu salaisiksi. Kysymyksessä on valtiopetos, kun Tasavallan
presidentti puuttuu riippumattoman oikeuslaitoksen
toimintaan. Valtiopetos ei vanhene koskaan. SSP-sopimus on
osa valtiopetosta.
PR-Teollisuus
Oy ajettiin konkurssiin rikollisella tavalla. Alavieskan Puurakenne
Oy:n konkurssipesä purki tekemänsä kaupat PR-Teollisuus Oy:n
kanssa. Kaupanpurku on aina lopullinen ja peruuttamaton. Kaupat
purettaessa kaupansopimuksen liittännäiset eivät voi jäädä
voimaan. Kauppojen purkujen jälkeen Alavieskan Puurakenne
Oy:n konkurssipesä, toimijoina asianajaja Antti
Latola ja asianajaja Hannu
Maskonen, päämiehinään Arsenal Oy ja Kera
Oy, hakivat PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla
konkurssiin. Konkurssiasiassa Ylivieskan
käräjäoikeudelle antoi väärän lausuman
varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja
toimeksiantoja.
Käräjäoikeuden
tuomari Juha Nieminen hyväksyi varatuomari Paavo
M. Petäjän väärän lausuman tarkistamatta valtakirjoja.
Koska varatuomari Paavo M. Petäjä ei ole asiajaja,
niin käräjätuomari Juha Niemise olisi tullut
tarkistaa valtakirjat. Paavo M. Petäjä tunnustaa
Oulun KRP:n rikoskomisario Eero Klemetille, ettei hänellä
ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa. Oulun KRP jätti asian
tutkimisen kesken.
Konkurssipesän
valvontatilaisuudessa Ylivieskan käräjäoikeudessa,
jossa oli paikalla käräjätuomari (nuori nainen), syyttäjä Sulo
Heiskari ja konkurssipesän hoitaja sekä asianajaja Asko
Keränen, minä Erkki Aho, todistin, että konkurssi on laiton,
koska kaupat oli purettu ja konkurssi oli haettu väärillä
tiedoilla. Käräjätuomari, syyttäjä ja
konkurssipesänhoitaja eivät reagoineet asiaan, mutta
asianajaja Asko Keränen pyysi minulta tilaisuuden
jälkeen avoimia valtakirjoja jotta hän voi tehdä valituksen
konkurssiasiassa Vaasan Hovioikeuteen, koska konkurssi
oli laiton kauppojen purkamisen johdosta ja saatu aikaa väärillä
tiedoilla. Minä toimitin valtakirjat asianajaja Asko
Keräselle, joka jätti valitukset tekemättä. Näin menetimme
puheoikeutemme asiassa, sillä ainoastaan korkein oikeus voi purkaa
väärät päätökset.
Korkein
oikeus ei ole purkanut vääriä päätöksiä, vaikka
tuomioita on yritetty purkaa lukuisia kertoja. Silloinen korkeimman
oikeuden presidentti (Leif Sevon) soitti minulle kotiin ja kehotti
kääntymään EIT:n puoleen, koska korkein oikeus ei voi purkaa
vääriä tuomioita. Hän ei kuitenkaan kertonut miksi korkein oikeus
ei voi purkaa tuomioita.
Kun
yritys oli saatu konkurssiin, niin yrittäjistä piti tehdä
rikollisia. Siksi aloitettiin ”oikeus- ja asianajajamafian”
toimesta Ahojahti Erkki Ahoa kohtaan.
Väärää konkurssipäätöstä hyväksi käyttäen rikosliiga
tehtaili uusia vääriä päätöksiä syyttäjä Sulo
Heiskarin johdolla yli 20 vuoden ajan. Ylivieskan
poliisi, Oulun
KRP ja Valtakunnansyyttäjävirasto sekä laillisuusvalvojat ja Suomen
Asianajoliitto jättivät kaikki rikokset tutkimatta ja
selvittämättä. Ylivieskan Oikeusaputoimisto kieltäytyi
avustamasta Erkki Ahoa ja asianajajat kieltäytyivät
avustamasta Erkki Ahoa.
Tiedustusvälineet
ovat kieltäytyneet julkistamasta tosiasioita. Toimittajat,
esimerkiksi Helsingin Sanomissa, Iltalehdessää ja Iltasanomissa,
tekivät asiasta jutun, mutta päätöimittajat kielsivät juttujen
julkistamisen. Asianajaja Hannu Maskonen ei kestänyt
paineita vaan teki itse oman lopullisen ratkaisunsa hyppäämällä
parvekkeelta alas ja seurauksena oli kuolema.
Koska Erkki
Aho oli yrittäjä ja oli Kalajoen kunnan ylivoimainen
ääniharava kunnallisvaaleissa, niin ”keskustalais-lestadiolainen
hyvä-veli-verkosto” nousi Erkki Ahoa vastaan
yhdessä ”oikeus- ja asianajajamafian” kanssa.. Siitä
kerron 530-sivuisessa kirjassani Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN
952-91-4595-X muun muassa sivuilla 163-234. Yritykseni Leiribaari Ky
tuhottiin Kalajoen kunnan toimesta. Kirjassa on kopioituna
todistusaineisto selostuksineen ”ko.mafioiden” toiminnasta.
Lestadiolaisilla on ollut puolustettavanaan omiensa etuja
rakennusalalla. Lestadiolaisilla on ollut vahva edustus Oulun läänin
poliisissa ja valtion virkamiehissä.
Erkki
Aho joutui kärsimään PR-Teollisuus Oy:n konkurssin lisäksi kolme
muuta konkurssia sekä yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion
velallisen epärehellisyydestä, mikä tuli olemattomasta velasta.
Tuomio muutettiin ehdonalaiseksi. Lisäksi Erkki
Aho tuomittiin seitsemästä kunnianloukkauksesta. Kaikki
tuomiot on saatu aikaan syyttäjien ja poliisien tietoisen väärän
toiminnan sekä käräjäoikeuden väärien tuomioiden avulla.
Todistusaineistoja
ei otettu vastaan missään instanssissa eikä todistajia
kuultu. Erkki Aho ei ole saanut yhtään esteetöntä
rikostutkintaa asioissa eikä yhtään oikeudenmukaista
oikeudenkäyntiä asioissa. Erkki Aho on joutunut
olemaan useita kertoja maanpaossa rikollisen ”oikeus-ja
asianajajamafian” toiminnan johdosta. Erkki
Ahon vapaus on riistetty useita kertoja ja minut on uhattu
tapaa useita kertoja. Yksi tappouhkauksia esittänyt oli Oulun KRP:n
poliisi. KRP:n poliisin mukaan olin ollut jo useita kertoja
liipaisimella.
Erkki
Aho on ollut luottokelvoton jo 24 vuotta. Minulta on estetty
yritystoiminnan harjoittaminen. Minut on mustamaalattu ja häpäisty
tiedotusvälineissä (myös netissä) oikeuden väärillä
päätöksillä, valheellisia kirjoituksilla ja valokuvilla.
Ylivieskan käräjäoikeuden tiedottajana on toiminut syyttäjä Sulo
Heiskari, joka on toiminut lähes kaikissa oikeudenkäynneissä
esteellisenä syyttäjänä. Poliisi Raimo Ollila on
ilmoittanut, että Erkki Ahon tekemiä
rikostutkintapyyntöjä ei tutkita. Havaintojeni mukaan poliisin
toimintaa on johdettu poliisihallituksesta.
Valtakunnansyyttäjävirasto
on ilmoittanut, että Erkki Ahon tekemiä
tutkintapyyntöjä ei tutkita, eduskunnan oikeusasiamies on
ilmoittanut, että Erkki Ahon tekemiä kanteluja ei
käsitellä ja oikeuskanslerinvirasto on tehnyt jatkuvasti ei anna
aihetta päätöksiä ja on ilmoittanut, että Erkki
Ahon tekemiä kanteluita ei käsitellä. Oikeusistuimet
eivät ota käsiteltäväkseen Erkki Ahon tekemiä
haastehakemuksia tai tekevät asioissa huonosti perusteltuja
kielteisiä päätöksiä.
Kansanedustajien
pitää perustuslain mukaan noudattaa lakia ja ministereiden lisäksi
ministerin valaa. Kansanedustajat, mukaan luettuna
perustuslakivaliokunnan jäsenet, eivät noudata Suomen lakia eikä
myöskään ministerit ministerin valaa.
Terve
Juha
Erkki
Aholla on kiistattomat näytöt rikoksista
Olen
kiistattomasti osoittanut, että ulosottosaatavani ovat syntyneet
rikollisesti. Katso Kysymyksessä on kidutusrikos. Kidutus
on alkanut 11.5.1995 ja jatkunut keskeytyksettä tähän päivään
saakka kestäen jo 24 vuotta. Kidutus on ihmisoikeuksien
vastainen vakava rikos, joka kielletään niin Suomen rikoslaissa
kuin myös kansainvälisen oikeuden puolella. Kidutuksen olennainen
piirre on se, että tekijän on oltava virkamies, julkista
luottamustehtävää hoitava tai julkista valtaa käyttävä henkilö
tai julkisyhteisön työntekijä. Jotta teko lasketaan kidutukseksi,
rikoksentekijän on käytettävä väkivaltaa pyrkimyksenään
aiheuttaa tiettyjä laissa mainittuja seurauksia.
Kidutus
on rikoslain mukaan kyseessä, kun edellä mainitussa asemassa oleva
henkilö aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai henkistä
kärsimystä;
- saadakseen hänet tai muun henkilön tunnustamaan tai antamaan tietoja,
- rangaistakseen häntä jostakin hänen tai jonkun muun tekemästä tai tekemäksi epäillystä teosta,
- pelotellakseen tai pakottaakseen häntä tai muuta henkilöä tai
- rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, seksuaalisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella.
Kidutuksesta
tuomitaan myös virkamies, joka nimenomaisesti tai hiljaisesti
hyväksyy alaisensa tai muutoin tosiasiallisessa määräysvallassaan
ja valvonnassaan olevan henkilön tekemän, edellä mainitun teon.
Olen
edelleenkin luottokelvoton ja olen edelleenkin rikollisen ulosoton
kohteena, koska ulosottoviranomaiset tietävät ja heille on
todistettu, että ulosottosaatavat ovat rikollisesti syntyneet.
Poliisi
ei tutki asioita, syytäjä ei syytä, oikeuslaitos ei ota
käsiteltäväkseen ja laillisuusvalvonta ei näe asioissa mitään
laitonta rikoksista puhumattakaan.
Euroopan
ihmisoikeustuomioistuin EIT antoi 31.5.2018 tuomion jutussa Abu
Zubaydah v. Lithuania, jossa Liettuan katsottiin loukanneen Euroopan
ihmisoikeussopimuksen EIS 3 artiklaa (kidutuksen vastainen
artikla). Kidutusartiklan materiaalisen loukkaamisen osalta EIT
totesi: “Thus, Article 3 of the Convention does not refer
exclusively to the infliction of physical pain but also to that of
mental suffering, which is caused by creating a state of anguish and
stress by means other than bodily assault (see El-Masri, cited above,
§ 202; and Husayn (Abu Zubaydah) v. Poland, cited above, §§
509-510).
Kidutusartiklan
vastainen toiminta ei tarkoita yksin fyysistä kivun aiheuttamista,
vaan se voi täyttyä myös henkisen kärsimyksen perusteella. Tämä
tarkoittaa tilannetta, jossa valtio toimii tavalla, jolla murretaan
henkilön psyyke tavalla tai toisella. Katson, että valtion
toiminta tapauksesani loukkaa EIS 3 artiklan kidutuksenvastaista
artiklaa ottaen huomioon edellä kuvatussa Liettuaa koskevassa
tapauksessa esitetyt perusteet.
- Ulosoton peruste on virheellinen ja ulosotto jatkuu edelleen.
Tilanne
on ja oli tämä
Konkurssisääntö
50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.
Kera
Oy käytti saattohoitajaa, jonka tehtävänä oli tuhota yritys.
Saattohoitaja teki muiden osakkaiden tietämättä Kera OY:n kanssa
kuvassa olevan sopimuksen. Kysymyksessä on törkeä petos, koska
myyjä Kera Oy oli päättänyt poistaa perustettavan yhtiön
markkinoilta. Siihen liittyy kuvassa oleva sopimus.
Väliaikaiset
pesänhoitajat eivät konkurssisäännön mukaan saa myydä kiinteää
omaisuutta. He kuitenkin myyjät kiinteää omasuutta maakaaren
vastaisesti. Heillä ei ollut valtakirjoja ja he myivät toisen
omaisuutta omanaan.
Kaupanteossa
salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Kysymyksessä
oli törkeä petos.
Kaupanvahvistajaksi
on merkitty tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka ei kauppakirjan
allekirjoittajan mukaan ollut paikalla, kun kauppasopimus
allekirjoitettiin.
Kaupanvahvistajan
kutsuma todistaja todistaa, ettei hän ollut paikalla kun
kauppakirjat allekirjoitettiin.
Kaupanvahvistajaksi
merkitty nimismies Sulo Heiskari toimi syyttäjänä kaikissa
kauppasopimuksista johtuvista oikeudenkäynneistä. Syyttäjistä
annetun lain mkaan hän ehdottomastai esteellinen toimimaan
syyttäjänä näissä asioissa.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kaupat. Kaupan purku on aina
lopullinen ja peruuttamaton. Kun pääsopimus puretaan niin
liitännäiset eli takaukset eivät voida voimaan. Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki konkurssituomion väärillä
tiedoilla, koska kaupat oli purettu.
Varatuomari
Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän
lausuman asiassa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Paavo M.
Petäjä tunnustaa asian KRP:lle
Silloiselle
asianajajalle Asko Keräselle annettiin valtakirjat asioiden
hoitamiseksi, koska hän pyysi niitä sillä perusteella, että
konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu.
Entinen
asianajaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen tunnustaa, että hän
jätti valituksen tekemättä. Nyt ainoa mahdollisuus on saada purku
korkeimmalta oikeudelta, mutta korkein oikeus ei suostu purkamaan
vääriä tuomioita eikä Ylivieskan käräjäoikeus ota asiaa
käsiteltäväkseen. Poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä eikä
laillisuusvalvonta näe asioissa mitään laitonta rikoksista
puhumattakaan.
Tutkinnanjohtajana
ollut poliisi Raimo Ollila on jättänyt kaikki rikostutkintapyynnöt
tutkimatta.
Asianajaja
Hannu Maskonen teki asiassa oman lopullisen ratkaisunsa, putosi
parvekkeelta ja kuoli.
Ennen
kuolemaansa asianajaja Hannu Maskonen haastoi Erkki ja Eila Ahon
oikeuteen velallisen epärehellisyydestä Merita-pankin nimissä
pankinjohtajan tietämättä asiasta. Tässä pankinjohtajan
todistus.
Erkki
Aho tuomittiin asiassa 75 päivän ehdottomaan vankeuteen sellaisen
velan perusteella jota ei edes ollut olemassa.
Koska
oli eduskuntavaalit tulossa niin kansanedustajaehdokas Kalajoen
kaupunginvaltuuston silloinen puheenjohtaja organisoi asiat niin,
että Erkki Ahon piti antaa valtuustolle selvitys vankeustuomiosta
otsikolla Luottamusmiehen rikollinen toiminta luottamustoimen
ulkopuolella. Valtuutettu Erkki Aho teki parissa viikossa 1879-sivun
selvityksen asioista. Valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä apunaan
Kalajoen kaupungin virkamiesjohto estivät valtuutettu Erkki Ahoa
esittämästä asioita valtuutetuille. Kysymyksessä oli törkeä
luottamusaseman ja virka-aseman väärin käyttö sekä rikollisten
suojelu.
Tässä
selostus ja todistusaineistot
PR-talojen
konkurssivyyhti todistusaineistoineen
PR-talojen
konkurssivyyhti todistusaineistoineen 2
PR-talojen
konkurssivyyhti todistusaineistoineen 3
Videot
Erkki
Ahon videot ( 8 videoa)
Valtiopetos
on tosiasia
Tyytymättömyyden
ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden
esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun
oikeustoimi
ja poliisiblogi
Kaikki
valtion rikollinen toiminta minua kohtaan perustuu valtiopetokseen ja
valtiopetos ei vanhene koskaan. Kysymyksessä on 10.5.1995 alkanut
kidutusrikos, mikä on jatkunut tähän päivään saakka.
Koiviston
konklaavi – SSP-sopimus ja muut salatut sopimukset
Vakaan
markan politiikka ja Koiviston konklaavi
Koiviston
konklaavi
Terve
Juha
Tämän
päivän tilanne:
From: Erkki
Aho
Sent: Tuesday,
August 6, 2019 10:20 AM
To: kirjaamo@intermin.fi
; oulu.ko@oikeus.fi ; maria.ohisalo@eduskunta.fi ;
anna-maja.henriksson@eduskunta.fi ; VKSV@oikeus.fi ;
kirjaamo.ulu@poliisi.fi ; kirjaamo.lappi@poliisi.fi
Subject: Miksi
poliisi ei noudata esitutkintalakia, eikä poliisilakia, eikä
perustuslakia, eikä ihmissopimuksia
Sisäministeri
Maria Ohisalo, Oulun käräjäoikeus asia L19/14048
Oulun
poliisilaitos, Lapin poliisilaitos, valtakunnansyyttäjävirasto,
oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Soitin
tänään 06.8.2019 valtakunnansyyttäjävirastoon
kihlakunnansyyttäjä Heidi Savutinteelle. Häntä en tavoittanut
hänen päätöksessään olevalla numerolla 029 562 0873. Minulla
itselläni on salainen puhelinnumero, mikä ei näy kun soitan. Sain
puhelinkeskuksesta kihlakunnansyyttäjä Heidi Savurinteen
puhelinnumeron 029 562 0873. Soitin kihlakunnansyyttäjä Heidi
Savurinteelle ja kysyin hänen päätöksestään 15/19/936 31.7.2019
asianumero R 19/620. Kysyin syyttäjä Savurinteeltä että, onko hän
lukeunut SSP-sopimuksen. Syyttäjä Savurinne yritti kierrellä
vastausta. Kysyin toisenkin kerran samaa asiaa lisäten siihen ns.
Koiviston konklaavin asiakirjat. Syyttäjä Savurinne kierteli
edelleen asiaa. Kysyin kolmannen kerran asiaa ja lisäsin siihen
Aktiv Hansa-kaupan asiakirjat ja kysyin, että onko hän päätöstä
tehdessään perehtynyt näihin asiakirjoihin, koska hän on tehnyt
päätöksen valtiopetoksen tutkimatta jättämisestä. Syyttäjä
vetosi, että hän tehnyt päätökset asiakirjassa mainittujen
asiakirjojen perusteella. Päätös oli lähetetty tiedoksi Lapin
poliisilaitokselle Jukka Haatajalle ja Oulun poliisilaitokselle Antti
Räsäselle eli on todennäköistä, että näiden poliisilaitosten
henkilöt Jukka Haataja ja Anti Räsänen ovat tehneet asiassa
tutkinnan kuulematta minua ja käsittelemättä todistusaineistoa.
Soitin
Oulun poliisilaitokselle Antti Haatajalle. Haataja ei vastannut
keskuksen kautta yhdistettyyn puheluun. Sain keskukselta Haatajan
oman puhelinnumeron, mutta hän ei vastannut siihenkään. Soitin
Lapin poliisilaitokselle Jukka Haatajalle, mutta hänkään ei
vastannut puhelimeen. Minä olisin kysynyt, että miksi Oulun ja
Lapin poliisilaitoksen ko. poliisit eivät ole suorittaneet asiassa
asianomistajakuulusteluja. Miksi minua ei ole kuulusteltu ja lain
edellyttämiä kuulustelu pöytäkirjoja eikä ole näin ollen otettu
todistusaineistoja vastaan. Menettely on perustuslain ja
ihmisoikeussopimusten vastainen menettely.
Pyydän
sisäministeri Maria Ohisaloa vastuuministerinä vastaamaan minulle
miksi en ole saanut esteetöntä asianomistaja kuulustelua 24 vuoteen
ja miksi poliisit toimivat poliisilain, perustuslain ja
ihmisoikeussopimusten vastaisesti. Kysymys on näistä asioista,
jotka sisäministerillä on jo tiedossaan. Pyydän vastausta
kirjallisesti sähköpostilla ilman aiheetonta viivytystä eli
vastausaikaa on maksimissaan 14 vuorokautta.
Avoin
kirje pääministeri Antti Rinteelle
Vastaus
ylitarkastaja Ylva Norrgårdille
Erkki
Aho
PS:
Tiedoksi, että olen saattanut asian jo tasavallan presidentin ja
ao.ministereiden tietoon sekä kaikkien EU:n jäsenmaiden tietoon.
From: Erkki
Aho
Sent: Tuesday,
August 6, 2019 10:56 AM
To: kirjaamo@intermin.fi
; VKSV@oikeus.fi ;
oulu.ko@oikeus.fi ;
oikeusministero@om.fi
Subject: Lisätietoja
poliisien Räsänen ja Haataja laiminlyönneistä
sisäministeriö,
valtakunnansyyttäjävirasto, Oulun käräjäoikeus asia L19/14048 ,
sisäministeri Ohisalo, oikeusministeri Henriksson
Oulun
poliisi Antti Räsänen ei ole asialla ensimmäistä kertaa
Oulun
poliisi Antti Räsänen ei ole asialla toistakaan kertaa
Olen
pyytänyt asianomistajakuulustelua Oulun poliisilta, mutta poliisi
kieltäytyy kuulustelemasta minua.
Lapin
poliisin Jukka Haataja ei toimi asiassa ensimmäistä kertaa
Herää
kysymys, että toimivatko poliisit asiassani esteellisenä, koska
ovat käsitelleet tai jättäneet käsitelemättä asioita jo
aikaisemmin ja estäneet asianomistajakuulustelut asiassa jo 12
vuoden ajan. Poliisi on siis yrittänyt vanhentaa rikoksia, mutta ei
ole onnistunut asiassa.
Erkki
Aho
www.erkkiaho.com
Vuosina 1992-94 Suomen Taloteollisuus Oy teki 500 miljoonan liikevaihdon ja tappiota kertyi 160 miljoonaa markkaa. Suomen Taloteollisuuden omistivat Sonkajärven kunta 35 %, Enso Gutzeit Oy 19 %, YIT-yhtymä 15 %, toimitusjohtaja Juhani Pehkonen 8 % ja tehtaanjohtaja Jouko Heiskanen 8 %.
Pyhännän Rakennuskonserni muodostettiin Pyhännällä toimivasta Jukka-taloista, Pudasjärvellä toimivasta Kontiotuotteesta ja Torniosta toimivasta Lapplitaloista. Ilman näitä järjestelyjä Jukka-talot olsi mennyt konkurssiin. Ne tehtiin Kera Oy:n johdolla, yhdistävänä tekijänä tässä prosessissa näytti olevan Lars Leevi Lestadius. Lestadiolaisuuden lonkerot yltivät syvälle valtion hallintoon.
Alavieskan Puurakenne Oy ei saanut terminoitua ulkomaisia lainojaan, sillä Keski-Pohjan säästöpankki ei suostunut Tapani Käännän mukaan terminoitiin. Tappiot olivat useita miljoonia. Keski-Pohjan Säästöpankin isännistön pueenjohtaja rautiolainen Antti Ojala totesi 29.11.1999 MOT-ohjelmassa, että yrityksiä kaadettiin pankin vakavaraisuuden parantamiseksi. Asiakasyrityksiä siis uhrattiin pankin talouden parantamiseksi, koska epävarmat saatavat voitiin laittaa valtion avonaiseen pankkitukipiikkiin. Pankkikriisin hoitotapa mahdollisti talotehtaiden pudostuspelin talotehtaiden eloonjäämiskamppailussa. Yrityksiä ajettiin surutta konkurssiin, sillä valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Taloudellinen lama tuli pankeille yhtä yllättäen kuin yrittäjillekin.
Suomen valtio oli Kera Oy:n kautta sijoittanut valtavia summia Suomen Taloteollisuus Oy:öön. Alavieskan Puurakenne Oy:llä oli suurista talotehtaista ylivoimaisesti vähiten velkaa ja sen taustat olivat kapeat, koska se käytännössä oli perheyritys.
KEP:n pankinjohtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että "katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkein vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa, koska valtio maksaa pankkien luottotappiot. Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa".
Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä
Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen ns. ruuminpesuryhmä, jota johti talouspäällikkö Veikko Anttonen. Sen tehtävänä oli pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns. ongelmayritysket sekä minimoida tappiot. Ongelmayritysten pelastamisessa huomioitiin myös tärkeiden rahoittajien eli pankkien edut. Tappioiden minimointi tarkoitti sitä, että markkinoilta poistettiin pankkien kanssa Kera Oy:n etuja ja sijoituksia uhkaavat kilpailijat.
Alavieskan Puurakenne Oy:llä ei ollut mahtavia taustavoimia ja samalla paikkakunnalla toimi myös kilpailija Vieskan Elementti Oy lähes vierekkäisellä tontilla. Alavieskan kunto oli Vieskan Elementti Oy:n osakas. Alavieskan kunta ei ollut kiinnostunut Alavieskan Puurakenne Oy:n pelastamisesta, koska yritys miellettiin vasemmistolaiseksi yritykseksi. Helpompi oli neuvotella tapuliukon kanssa kuin Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa.
Kera Oy oli päättäänyt poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy:n. Se tuli sen jatkajan ja omistajien tietoon, kun PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Markku Koski ilmoitti, että häntä on moitittu erittäin voimakkaasti siitä, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus oy:öön, vaikka se kuului markkinoilta poistetavien listalle. Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli kuitenkin luvannut erään ravintolaillan jälkeen pelastaa Markku Kosken. Näin ilmoitti kansanedustaja Markku Koski. Näin myös tapahtui, että Markku Koski pelastettiin Kera Oy:n toimesta.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo Heiskari tietoisesti kaupanvahistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila.
Olen pitänyt ajan tasalla nykyiset ja edelliset oikeus- ja poliisiministerit. He eivät reagoi asioihin vaan toimivat ministerivalan vastaisesti. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että rikollisille on annettu syytesuoja asioissa, joissa toisena osapuolena on valtion "rikollisjärjestöt" Arsenal Oy ja Kera Oy. Rehelliset syyttömät kansalaiset pyritään oikeus- ja asianajajamafiaa hyväksikäyttämällä leimaamaan rikollisiksi. On syytä epäillä, että rikollisten suojelussa ovat mukana laillisuusvalvojat ja konkurssiasiamiehet, ylin poliisijohto ja oikeuslaitos. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että tiedostusvälineet on vaiennettu asioissa nettiä lukuunottamatta. Netti toimii vielä toistaiseksi vapaana, mutta ei häiriöttömänä tiedoitusvälineenä. Olen perehtynyt juridiikkaan niin paljon, että tiedän varmasti olevani oikeassa. Jos joku pystyy todistamaan, että olen väärässä, niin olen siitä erittäin kiitollinen. Oikeustieteen tohtori Petter Kavonius kirjoitti 05 02 2008, 20:59 palauttteessaan päiväkirjaani näin: Sanottakoon se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä havainnut.
Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Kauppasopimukset
Antti Räsäsen kuva löytyy tästä linkistä
Huomenna kerron lisää, koska olen saanut runsaasti uusia seuraajia blogeihini 6,5 miljoonan käyntikerran lisäksi.
Nimeni on Erkki Aho
Ahojahti
Blogini Erkki Aho
Nettikirja
PR-talojen
konkurssivyyhti todistusaineistoineen
Erkki
Johannes Aho , PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtaja ja ITC Finland Oy:n
toimitusjohtaja sekä ITC Russian pääjohtaja
PR-talojen
tuotantolaitokset
Alavieskan
Puurakenne Oy:n historia alkaa vuodesta 1973 jolloin tapahtuivat
ensimmäiset yhteydenotot tulevien osakkaiden ja Alavieskan kunnan
välillä. Toiminta aloitettiin ikkunatuotannolla. Vuonna 1975
aloitettiin elementtituotanto. Elementtien valmistus oli vielä
tuohon aikaan aika tuntematon käsite, sillä yleensä talot tehtiin
paikan päällä kappaletavarasta. Vuonna 1977 talopaketit olivat
edelleen pääosassa jolloin niitä toimitettiin 50 kappaletta.
Vuonna 1978 valmistettiin rivitalo- ja
hallielementtejä.
Kostamukseen ja Neuvostoliittoon sekä Norjaan alkanut vienti nosti koko vuoden valmistuksen 90 talopakettiin. Oman sahalaitoksen rakennustyöt käynnistyivät 1980. Toiminta laajeni jo 124 talopaketin toimitukseen ja silloin aloitettiin tuotantolinjan laajennusinvestoinnit. Vuonna 1983 saatettiin loppuun Alavieskan kunnan kanssa yhteistyössä toteutettu elementtihallin ja höyläämö-ristikkohallin rakentaminen. Tuotanto oli silloin 162 talopakettia.
Kostamukseen ja Neuvostoliittoon sekä Norjaan alkanut vienti nosti koko vuoden valmistuksen 90 talopakettiin. Oman sahalaitoksen rakennustyöt käynnistyivät 1980. Toiminta laajeni jo 124 talopaketin toimitukseen ja silloin aloitettiin tuotantolinjan laajennusinvestoinnit. Vuonna 1983 saatettiin loppuun Alavieskan kunnan kanssa yhteistyössä toteutettu elementtihallin ja höyläämö-ristikkohallin rakentaminen. Tuotanto oli silloin 162 talopakettia.
Vuoden
1986 alussa yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Tapani
Kääntä.
Uuden vetäjän myötä toimintaan tuli uusia idoita ja tuulia,
Alihankinta tehostui ja uusi tuotenimi PR-Talot syntyi. Tuotanto
kasvoi 178 talopakettiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n myyntitoimintoja
johdettiin tehokkaasti. Erillinen yhtiö markkinoi uutta
talomallistoa voimakkaasti ja PR-Talot tuotemerkkiä lanseeraattiin
läpi koko valtakunnan koko maan kattavan myyntiorganisaation avulla,
jota veti Hannu
Saksola.
Tuotanto kasvoi 220 talopakettiin. Vuonna 1988 PR-Talot tuotemerkki
löi itsensä läpi markkinoilla.
Vuonna 1989 PR-Talojen täyspaketit olivat suosiossa. Meneillään oli hyvä rakennusbuumi Uuden tuotantolaitoksen suunnittelu ja myöhemmin rakentaminen käynnistyi. Tuotettiin uskomattomat 483 talopakettia ja tulosta syntyi. Vuonna 1990 Alavieskan Puurakenne Oy tuotti uutta PR-runkoelementtiä uudella tuotantolinjalla hivenen yli 490 talopakettia. Alkuperäistä PR-Ikkuna kehitettiin käynnistämällä laatuprojekti. Tavoitteeksi asetettiin niin laadukas ikkuna, ettei takuuskorjauksia tule. Ikkunatuotanto sai sähköstaattisen maalauslinjan ensimmäisenä Suomessa.
Vuonna 1989 PR-Talojen täyspaketit olivat suosiossa. Meneillään oli hyvä rakennusbuumi Uuden tuotantolaitoksen suunnittelu ja myöhemmin rakentaminen käynnistyi. Tuotettiin uskomattomat 483 talopakettia ja tulosta syntyi. Vuonna 1990 Alavieskan Puurakenne Oy tuotti uutta PR-runkoelementtiä uudella tuotantolinjalla hivenen yli 490 talopakettia. Alkuperäistä PR-Ikkuna kehitettiin käynnistämällä laatuprojekti. Tavoitteeksi asetettiin niin laadukas ikkuna, ettei takuuskorjauksia tule. Ikkunatuotanto sai sähköstaattisen maalauslinjan ensimmäisenä Suomessa.
Vuonna
1991 tuotettiin edellisvuosien määrä talopaketteja. PR-Talojen
lisäksi tehtiin tunnetuksi käsitettä PR-Teollisuus, mikä käsitti
talopakettien lisäksi hallit, urheilutilat, liikerakennukset,
rivitalot, laitesuojat ja muut vastaavat rakennukset. Alavieskan
Puurakenne Oy:ssä tuotevalikoimaan kuluivat vuodesta 1992 myös
hirsiset omakotitalot ja vapaa-ajan asunnot. Päädyttiin
hirsiprofiiliin, mikä tuli olemaan tiivis, mutta hengittävä,
hyvännäköinen, helppo valmistaa ja teknisiltä ominaisuuksiltaan
paras mahdollinen. Syntyi uusi PR-lamellihirsi. Hirsitaloja vietiin
ennen kaikket Japaniin. Pitkän ja kovan työn jälkeen saattiin
elementtitaloille ja ikkunoille viennin edellytyksille tärkeä
Saksan laatustadardi ensimmäisenä talotehtaana Suomessa kesällä
1993.
Tuotanto oli vuonna 1994 kotimaahan 350 talopakettia ja vietiin 50 talopakettia. Työntekijäitä oli kaikkiaan n. 100 henkilöä. Tehdas toimi monipuolisesti antaen työtä myös monille ulkopuolisille alihankkijoille. Tehtaalle ostettiin vuosittain noin 14 000 kuutiota tukkeja. Sekin työllisti melkoisen määrän ihmisiä metsätöissä ja kuljetuksessa. Tehtaalla oli oma sahalaitos. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi suurin talotehdas. Alavieskan Puurakenne Oy:n rahoittajapankkina oli Keski-Pohjan Säästöpankki, mikä kuului ns. mustaan tusinaan eli 12 heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa.
Tuotanto oli vuonna 1994 kotimaahan 350 talopakettia ja vietiin 50 talopakettia. Työntekijäitä oli kaikkiaan n. 100 henkilöä. Tehdas toimi monipuolisesti antaen työtä myös monille ulkopuolisille alihankkijoille. Tehtaalle ostettiin vuosittain noin 14 000 kuutiota tukkeja. Sekin työllisti melkoisen määrän ihmisiä metsätöissä ja kuljetuksessa. Tehtaalla oli oma sahalaitos. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi suurin talotehdas. Alavieskan Puurakenne Oy:n rahoittajapankkina oli Keski-Pohjan Säästöpankki, mikä kuului ns. mustaan tusinaan eli 12 heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa.
Velkasaneeraukseen
Alavieskan Puurakenne Oy:n kilpailijoista Honkarakenne Oy järjesti Kouri Capital Oy:n avulla osakeannin ja keräsi markkinoilta kesällä 1987 kaikkiaan 36 miljoonaa markkaa. Seuraavana vuonna järjestettiin uusi osakeanti, jolloin kerättiin 29,6 miljoonaa markkaa. Honkarakenne oli lyhyessä ajassa kerännyt rahaa 66 miljoonaa markkaa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n kilpailijoista Honkarakenne Oy järjesti Kouri Capital Oy:n avulla osakeannin ja keräsi markkinoilta kesällä 1987 kaikkiaan 36 miljoonaa markkaa. Seuraavana vuonna järjestettiin uusi osakeanti, jolloin kerättiin 29,6 miljoonaa markkaa. Honkarakenne oli lyhyessä ajassa kerännyt rahaa 66 miljoonaa markkaa.
Vuosina 1992-94 Suomen Taloteollisuus Oy teki 500 miljoonan liikevaihdon ja tappiota kertyi 160 miljoonaa markkaa. Suomen Taloteollisuuden omistivat Sonkajärven kunta 35 %, Enso Gutzeit Oy 19 %, YIT-yhtymä 15 %, toimitusjohtaja Juhani Pehkonen 8 % ja tehtaanjohtaja Jouko Heiskanen 8 %.
Pyhännän Rakennuskonserni muodostettiin Pyhännällä toimivasta Jukka-taloista, Pudasjärvellä toimivasta Kontiotuotteesta ja Torniosta toimivasta Lapplitaloista. Ilman näitä järjestelyjä Jukka-talot olsi mennyt konkurssiin. Ne tehtiin Kera Oy:n johdolla, yhdistävänä tekijänä tässä prosessissa näytti olevan Lars Leevi Lestadius. Lestadiolaisuuden lonkerot yltivät syvälle valtion hallintoon.
Alavieskan Puurakenne Oy ei saanut terminoitua ulkomaisia lainojaan, sillä Keski-Pohjan säästöpankki ei suostunut Tapani Käännän mukaan terminoitiin. Tappiot olivat useita miljoonia. Keski-Pohjan Säästöpankin isännistön pueenjohtaja rautiolainen Antti Ojala totesi 29.11.1999 MOT-ohjelmassa, että yrityksiä kaadettiin pankin vakavaraisuuden parantamiseksi. Asiakasyrityksiä siis uhrattiin pankin talouden parantamiseksi, koska epävarmat saatavat voitiin laittaa valtion avonaiseen pankkitukipiikkiin. Pankkikriisin hoitotapa mahdollisti talotehtaiden pudostuspelin talotehtaiden eloonjäämiskamppailussa. Yrityksiä ajettiin surutta konkurssiin, sillä valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Taloudellinen lama tuli pankeille yhtä yllättäen kuin yrittäjillekin.
Suomen valtio oli Kera Oy:n kautta sijoittanut valtavia summia Suomen Taloteollisuus Oy:öön. Alavieskan Puurakenne Oy:llä oli suurista talotehtaista ylivoimaisesti vähiten velkaa ja sen taustat olivat kapeat, koska se käytännössä oli perheyritys.
KEP:n pankinjohtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että "katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkein vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa, koska valtio maksaa pankkien luottotappiot. Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa".
Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä
Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen ns. ruuminpesuryhmä, jota johti talouspäällikkö Veikko Anttonen. Sen tehtävänä oli pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns. ongelmayritysket sekä minimoida tappiot. Ongelmayritysten pelastamisessa huomioitiin myös tärkeiden rahoittajien eli pankkien edut. Tappioiden minimointi tarkoitti sitä, että markkinoilta poistettiin pankkien kanssa Kera Oy:n etuja ja sijoituksia uhkaavat kilpailijat.
Alavieskan Puurakenne Oy:llä ei ollut mahtavia taustavoimia ja samalla paikkakunnalla toimi myös kilpailija Vieskan Elementti Oy lähes vierekkäisellä tontilla. Alavieskan kunto oli Vieskan Elementti Oy:n osakas. Alavieskan kunta ei ollut kiinnostunut Alavieskan Puurakenne Oy:n pelastamisesta, koska yritys miellettiin vasemmistolaiseksi yritykseksi. Helpompi oli neuvotella tapuliukon kanssa kuin Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa.
Kera Oy oli päättäänyt poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy:n. Se tuli sen jatkajan ja omistajien tietoon, kun PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Markku Koski ilmoitti, että häntä on moitittu erittäin voimakkaasti siitä, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus oy:öön, vaikka se kuului markkinoilta poistetavien listalle. Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli kuitenkin luvannut erään ravintolaillan jälkeen pelastaa Markku Kosken. Näin ilmoitti kansanedustaja Markku Koski. Näin myös tapahtui, että Markku Koski pelastettiin Kera Oy:n toimesta.
Velkasaneerausmiehet
aloittivat likaisen työn
Alavieskan Puurakenne Oy:lle tehtiin velkasaneeraussuunnitelma, minkä Kera Oy ja Suomen Säästöpankki hyväksyivat velkasaneerauksen pohjaksi. Velkasaneerausmiehet Hannu Tuomaala ja Lauri Ylipukki laskuttivat varsin lyhyestä ajasta yli miljoona markkaa. Tuomaala kävi Saksassa tutustumassa Alavieskan Puurakenne Oy:n kohteisiin oikein "sihteerin" kanssa. Siitä ei ole selvyyttä millainen ammattitaito sihteerillä oli ja mihin asiaan.
Alavieskan Puurakenne Oy:lle tehtiin velkasaneeraussuunnitelma, minkä Kera Oy ja Suomen Säästöpankki hyväksyivat velkasaneerauksen pohjaksi. Velkasaneerausmiehet Hannu Tuomaala ja Lauri Ylipukki laskuttivat varsin lyhyestä ajasta yli miljoona markkaa. Tuomaala kävi Saksassa tutustumassa Alavieskan Puurakenne Oy:n kohteisiin oikein "sihteerin" kanssa. Siitä ei ole selvyyttä millainen ammattitaito sihteerillä oli ja mihin asiaan.
Velkasaneerausmies
nautti kaikista mahdollisista eduista työaikana aina
promillepitoisia juomia myöten tehtaan henkilökunnan nähden.
Asianajaja Timo
Nikula kertoi
minulle myöhemmin, että asianajajien keskuudessa pelättiin, että
velkasaneerausmiehet pilaavat koko asianajajakunnan
maineen.
Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen keskeytyksestä oli tehty Vaasan hovioikeudelle. Perusteluissa mainitaan, että Alavieskan Puurakenne Oy:n Vaasan käräjäoikeuden saneerausmenettelyn keskeyttämistä koskeva päätös on väärä. Käräjäoikeus on jättänyt täysin huomiomatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä sekä kaiken yrityksen saneeraukseen eteen tehdyn työn.
Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi on hyväksytty rahoituslaskelma, jonka ovat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että Kera Oy ja Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n edustajat. Yhtiö on hämmästyttävän hyvin pystynyt seuraamaan hyväksyttyä suunnitelmaa. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä se, että selvittäjät ja suurimmat velkojat Kera Oy ja Arsenal Oy muuttivat mieltään kesken saneerausmenettelyn. Edelleen maksukykyä arvioitaessa on otettava huomioon se, että yhtiö olisi halunnut myydä omistamansa Suomen Betonikattotiili Oy:n osakkeet. Kauppa olisi syntynyt 370 000 markan kauppahinnalla, mutta selvittäjät estivät kaupan.
Ottaen huomioon, että saneerauskulut ovat tässä vaiheessa olleet näinkin valtaisat ja kuitenkin lopputulos on saneerausmenettelyn keskeyttäminen, ei yhtiö voi välttyä vaikutelmalta, etteiko asiassa olisi jotakin outoa. Velkasaneerausmiesten yhtiöille oli maksettu jo yli miljoona markkaa. Huomioiden kättöpääomasta maksetut saneerauskulut voidaan todeta, että yhtiän käyttöpääomasta poisotettuna ne tekevät siihen aikamoisen loven. Vaikka yhtiä hyväksyykin kohtuulliset saneerauskulut, jotka sen käsityksen mukaan ovat noin puolet laskutetusta määrästä, voidaan todeta, ettei kysymyksessä ole yhtiän saneerauslaissa tarkoittama maksukyvyttömyys. Velkojien kannalta hallittu saneeraus on parempi vaihtoehto kuin konkurssi, kirjoitti asianajaja valituksessaan Vaasan hovioikeudelle.
Saneerausmenettelyn aikana Alkavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi otettiin Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kauppatieteen maisteri Jouni Remes, joka oli aikaisemmin toiminut alasajettujen yritysten talouspäällikkönä sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Mielestämme Jouni Remes täytti saattohoitajan kriteerit. Tämän havainnon teimme liian myöhään.
Uhtua Wood Oy:n edustajat olivat kiinnostuneita Alavieskan Puurakenne Oy:n sahaustoiminnasta syksyllä 1994, Kera Oy:n yritystutkija Huusko oli ilmoittanut heille, että Alavieskan Puurakenne Oy menee keväällä 1995 konkurssiin.
Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen keskeytyksestä oli tehty Vaasan hovioikeudelle. Perusteluissa mainitaan, että Alavieskan Puurakenne Oy:n Vaasan käräjäoikeuden saneerausmenettelyn keskeyttämistä koskeva päätös on väärä. Käräjäoikeus on jättänyt täysin huomiomatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä sekä kaiken yrityksen saneeraukseen eteen tehdyn työn.
Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi on hyväksytty rahoituslaskelma, jonka ovat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että Kera Oy ja Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n edustajat. Yhtiö on hämmästyttävän hyvin pystynyt seuraamaan hyväksyttyä suunnitelmaa. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä se, että selvittäjät ja suurimmat velkojat Kera Oy ja Arsenal Oy muuttivat mieltään kesken saneerausmenettelyn. Edelleen maksukykyä arvioitaessa on otettava huomioon se, että yhtiö olisi halunnut myydä omistamansa Suomen Betonikattotiili Oy:n osakkeet. Kauppa olisi syntynyt 370 000 markan kauppahinnalla, mutta selvittäjät estivät kaupan.
Ottaen huomioon, että saneerauskulut ovat tässä vaiheessa olleet näinkin valtaisat ja kuitenkin lopputulos on saneerausmenettelyn keskeyttäminen, ei yhtiö voi välttyä vaikutelmalta, etteiko asiassa olisi jotakin outoa. Velkasaneerausmiesten yhtiöille oli maksettu jo yli miljoona markkaa. Huomioiden kättöpääomasta maksetut saneerauskulut voidaan todeta, että yhtiän käyttöpääomasta poisotettuna ne tekevät siihen aikamoisen loven. Vaikka yhtiä hyväksyykin kohtuulliset saneerauskulut, jotka sen käsityksen mukaan ovat noin puolet laskutetusta määrästä, voidaan todeta, ettei kysymyksessä ole yhtiän saneerauslaissa tarkoittama maksukyvyttömyys. Velkojien kannalta hallittu saneeraus on parempi vaihtoehto kuin konkurssi, kirjoitti asianajaja valituksessaan Vaasan hovioikeudelle.
Saneerausmenettelyn aikana Alkavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi otettiin Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kauppatieteen maisteri Jouni Remes, joka oli aikaisemmin toiminut alasajettujen yritysten talouspäällikkönä sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Mielestämme Jouni Remes täytti saattohoitajan kriteerit. Tämän havainnon teimme liian myöhään.
Uhtua Wood Oy:n edustajat olivat kiinnostuneita Alavieskan Puurakenne Oy:n sahaustoiminnasta syksyllä 1994, Kera Oy:n yritystutkija Huusko oli ilmoittanut heille, että Alavieskan Puurakenne Oy menee keväällä 1995 konkurssiin.
Alavieskan
Puurakenne Oy oli aikanaan Suomen kolmanneksi suurin talotehdas,
jonka kotipaikka oli Alavieska. Taloudellisen laman alkaessa
1990-luvun alussa APR oli Keski-Pohjan Säästopankin asiakas. Pankki
kuului niin sanottuun mustaan tusinaan eli 12 taloudellisesti
heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa. 22.10.1993 Esko
Ahon hallitus
hyväksyi SSP-sopimuksen, jossa päätettiin säästöpankkien
pilkkomisesta ja toimialarationalisoinnista. Talonrakennusala kuului
sopimuksen mukaan toimialarationalaisoinnin piiriin. Kera Oy:ssä
perustettiin niin sanottu ruumiinpesuryhmä, jonka tarkoituksena oli
poistaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat
yritykset. Alavieskan Puurakenne Oy ajettiin konkurssiin erikoisella
tavalla vastoin tehtyjä sopimuksia. Konkurssipesän suurimmat
velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy. Konkurssipesänhoitajina
toimivat varatuomarit Antti
Latola ja Hannu
Maskonen.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo Heiskari tietoisesti kaupanvahistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila.
Olen pitänyt ajan tasalla nykyiset ja edelliset oikeus- ja poliisiministerit. He eivät reagoi asioihin vaan toimivat ministerivalan vastaisesti. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että rikollisille on annettu syytesuoja asioissa, joissa toisena osapuolena on valtion "rikollisjärjestöt" Arsenal Oy ja Kera Oy. Rehelliset syyttömät kansalaiset pyritään oikeus- ja asianajajamafiaa hyväksikäyttämällä leimaamaan rikollisiksi. On syytä epäillä, että rikollisten suojelussa ovat mukana laillisuusvalvojat ja konkurssiasiamiehet, ylin poliisijohto ja oikeuslaitos. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että tiedostusvälineet on vaiennettu asioissa nettiä lukuunottamatta. Netti toimii vielä toistaiseksi vapaana, mutta ei häiriöttömänä tiedoitusvälineenä. Olen perehtynyt juridiikkaan niin paljon, että tiedän varmasti olevani oikeassa. Jos joku pystyy todistamaan, että olen väärässä, niin olen siitä erittäin kiitollinen. Oikeustieteen tohtori Petter Kavonius kirjoitti 05 02 2008, 20:59 palauttteessaan päiväkirjaani näin: Sanottakoon se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä havainnut.
Tasavallan
Presidentti Mauno Koivisto päätti, että pankit pelastetaan. Siksi
hän kutsui tasavallan presidentin linnaan ylempien oikeusasteisen
edustajia 6.5.1992 ja ohjeisti heitä antamaan pankeille
suosituimmuusaseman ylemmissä oikeusasteissa. Tämä on valtiopetos,
koska tasavallan presidentillä ei ole oikeutta puuttua
riippumattoman tuomio-oikeuslaitoksen toimintaan.
Tämän
jatkona oli ns.SSP-sopimus, jossa valtiovalta eli Esko Ahon hallitus
ja neljä pankkia sopivat sästöpankkien jaosta ja
toimialarationalisoinnista. Markkinoilta poistettiin ylikapasiteetti
eli pankit tekivät luettelot markkinoilta poistettavista
yrityksistä. Markkinoilta poistettiin 48 000 yritystä, samalla
aiheutettiin 500 000 ihmisen työttömyys ja 280 000 henkilön
ylivelkaantuminen. 11 000 ihmistä päätti elämänsä oman käden
kautta. Kysymyksessä on kansan murha.
SSP-sopimus
SSP-sopimuksessa
22.10.1993 Esko Ahon hallitus ja neljä pankkia sopivat ns.
toimialarationalisoinnista. Sovittiin siitä, että ylikapasiteettia
poistetaan seuraavilta aloilta
- kiintistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verratava kiinteistötoiminta
- muu sijoittaminen
- rakentaminen
- vähittäiskauppa
- hotelli- ja ravintolatoiminta
- vapaa-aikatoiminta
Talontehtaiden
ylikapasiteetti näkyy RTS-toimialaraporteista selkeästi.
Kera
Oy:n ruumiinpesuryhmä ja ylikapasiteetin poistaminen
Pnnkkikriisin
hoitotapa mahdollisti yritysmaailmassa eloonjäävien valinnan. Kera
Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien uutisen mukaan
varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen ns. ruumiinpesuryhmä,
jota johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Sen tehtävänä oli
oli pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns. ongelmayritykset sekä
minimoida tappiot. Ongelmayritysten pelastamisessa huomioitiin myös
tärkeiden rahoittajien ja pankkien edut. Tappioiden minimointi
tarkoitti sitä, että markkinoilta poistettiin Kera Oy:n etuja ja
sijoituksia uhkaavat kilpailijat. Kera Oy teki tiivistä yhteistyötä
pankkien kanssa. Alavieskan Puurakenne Oy:llä oli suurena
talotehtaana suhteellisen vähän velkaa Kera Oy:lle. Myös pankkien
saatavat olivat suhteellisen pieniä ja ne voitiin laittaa pankkituen
piikkiin. Alavieskan Puurakenne Oy:llä ei ollut mahtavia
taustavoimia, mutta kadektijoita sitäkin enemmän. Siksi li
turvauduttava kovaan yrittämiseen ja oli pyrittävä taistelemaan
jopa ylivoimaisia esteitä vastaan. Alavieskan kunta oli omaksunut
passiivisen roolin Alavieskan Puurakenne Oy:n pelastamiseen, koska
kunta omisti klpailevasta talotehtaasta eli Vieskan Elementti Oy:sta
osakkeita. Alavieskan Puurakenne Oy miellettiin vasemmistolaiseksi
yritykseksi keskustalaisessa kunnassa. Ehkäpä siksi Alavieskan
kunta ei ollut kiinnostunut Alavieskan Puurakenne Oy:n
pelastamisesta. Helpomi oli neuvotella tapuliukon kanssa kuin
Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa. Näin kommentoi
Alavieskan Puurakenne Oy:n toimitusjohtaja tilannetta. Kera Oy oli
päättänyt poisstaa ylikapasitettia markkinoilta kuten
SSP-sopimuksessa oli sovittu. Alavieskan Puurakenne Oy kuului
poistettavien listalle, koska sillä oli vähän velkaa Kera Oy:lle
ja ruumiinpesuryhmän tehtävänä oli minimoida Kera Oy:n tappiot.
Siksi Alavieskan Puurakenne Oy pisti poistaa markkinoilta
Myöhemmin
kansanedustaja Markku Koski ilmoitti PR-Teollisuus Oy:n hallituksen
kokouksen yhteydessä, että Kera Oy:ssä on voimakkaasti moitittu
häntä siitä, kun hän meni mukaan PR-Teollisuus Oy:öön, vaikka
yritys oli markkinoilta poistettavien listalla. Koski kertoi, että
erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo
Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Hän oli sanonut: ”Kuule
Marku, kyllä minä Sinut vielä pelastan”. Markku oli yhtenä
takaajana Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja PR-Teollisuus
Oy:n tuoteoikeuksien kauppasopimuksessa, jonka arvo oli 1 530 000
markkaa. Kera Oy:llä oli paljon mahdollisuuksia täyttää
lupauksensa. Markku Kosken vaimolla oli kotileipomo. Markku Koski oli
ollut aktiivisesti mukana Incapin kylkäisenä tuleen pellettitehtaan
johtohahmona. Lehtitietojen mukaan pari viikkoa ennen tehtaan
tulipaloa Incapin johtohenkilöt ilmoittivat luopuvansa tehtaasta.
Velkasaneerausmiehet
aloittivat likaisen työn
Suuret
investoinnit, isot devalvaatiot ja korkea korkokanta aiheuttivat sen,
että Alavieskan Puurakenne Oy ajautui velkasaneeraukseen.
Devalvaatioiden lisäkulut olivat järkyttävän suuria. Alavieskan
Puurakenne Oy:lle tehtiin velkasaneeraussuunnitelma, minkä Kera Oy
ja Suomen Säästöpankki hyväksivät velkasaneerauksen pohjaksi.
Velkasaneerausmiehet Hannu Tuomaala ja Lauri Ylipukki laskuttivat
työstään varsin lyhyessä ajassa yli miljoona markkaa. Tuomaala
kävi Saksassa tutustumassa Alavieskan Puurakenne Oy:n kohteisiin
oikein ”sihteerin” kanssa. Siitää ei ole selvyyttä minkälainen
ammattitaito sihteerillä oli ja mihin asioihin ja kumpaa päätä
sihteeri käytti matkan aikana. Velkasaneerausmies nautti kaikista
mahdollisista eduista työaikana promillepitoisia juomia myöten
henkilökunnan nähden. Varatuomari Timo Nikula kertoi minulle
myöhemmin, että asianajajien keskuudessa pelättiin, että
velkasaneerausmiehet mustaavat toiminnallaan koko asianajajakunnan
maineen.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen keskeytyksestä oli tehty valitus
Vaasan hoivoikeudelle. Perusteluissa mainitaan, että Alavieskan
Puurakenne Oy:n Vaasan käräjäoikeuden saneerausmenettelyn
keskeyttämistä koskeva päätös oli väärä. Käräjäoikeus oli
jättänyt täysin huomioimatta kassavirtalaskelmat pidemmällä
tähtäyksellä sekä kaiken yrityksen saneerauksen eteen tekemän
työn. Tulopuolta ja ennusteita käräjäoikeus ei ollut huomioinut.
Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi on hyväksytty
rahoituslaskelma, jonka ovat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että
Kera Oy ja Suomen Säästöpankki – SSP Oy:n edustajat aikanaan.
Yhtiö oli hämmästyttävän hyvin pystynyt seuraamaan hyväksyttyä
suunnitelmaa. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä
se, että selvittäjät ja suurimmat velkojat muuttavatkin mieltään
kesken saneerausmenettelyn. Edelleen maksukykyä arvioitaessa on
otettava huomioon se, että yhtiö olisi halunnut saneerausmenettelyn
aikana myydä omistamansa Suomen Betonikattotiili Oy:n osakkeet.
Kauppa olisi syntynyt 370 000 mk:n kauppahinnalla, mutta selvittäjät
estivät kaupan. Ottaen huomioon, että saneuurauskulut ovat jo tässä
vaiheessa olleet näinkin valtaisat ja kuitenkin lopputulos on
saneerausmenettelyn keskeyttäminen, ei yhtiö ole voinut välttyä
ajatukselta, etteikö asiassa ole jotakin outuoa.
Velkasaneerausmiesten yhtiöille oli maksettu jo yli miljoona
markkaa. Huomioiden käyttöpääomasta maksetut saneerauskulut
voidaan todeta, että yhtiön käyttöpääomasta poistettuna ne
tekevät siihen aikamoisen loven. Vaikka yhtiö hyväksyykin
kohtuulliset saneerauskulut, jotka sen käsityksen mukaan olivat noin
puolet laskutetuista määrästä, voidaan todeta, ettei kysymyksessä
ole yhtiön saneerauslaissa tarkoittama maksukyvyttömyys. Vekojien
kannalta hallittu saneeraus on parempi vaihtoehto kuin konkurssi,
kirjoitti asianajaja valituksessaan Vaasan hovioikeudelle. Kun
PR-Teollisuus Oy:n saatiin käynnistettyä, niin valitus vedettiin
pois Vaasan hovioikeudesta.
Kuulustelupöytäkirjan
mukaan Jouni Altti Johannes Remes toteaa 1.8.1997: ”Alavieskan
Puurakenne Oy:n ollessa yrityssaneerauksessa vuonna 1994 hakivat
yhtiön päävelkojat Arsenal ja Kera talouspäällikköä hoitamaan
yntiön talousasioita. Olen ollut myös ennen PR-Teollisuus Oy:öön
tuloa kaksi vuotta erään talotehtaan talouspäällikkönä joten
tunnen alan kohtuullisen hyvin. Kera piti arvossa
liikkeenjohtajataintojani”. Remekselta unohtui mainita, että
talotehdas ajatui konkurssiin.
Jouni
Remes oli siis aikaisemmin toiminut Kesätunturi Oy:n
talouspäällikkönä ja yritys meni konkurssiin. Kera Oy arvosti
likaisen työn tekijää, sillä alalta piti saada ylikapasiteettia
pois. Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen Jouni Remes tuli Kera
Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella ja velkasaneerausmiesten
vaatimuksesta. Remes oli toiminut myös Sodankylän Osuuspankin
johtajana, josa tehtävästä hän eräiden tietojen mukaan joutui
lähtemään.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n entinen toimitusjohtaja Tapani Kääntä epäili,
että velkasaneerausmiehet esitävät 100 talon kaupan syntymisen.
Tästä kaupasta olisi Käännän mukaan ollut mahdollisuus saada
kaksi miljoonaa markkaa etumaksua, Kauppa jäi toteutumatta, koska
Alavieskan Puurakenne Oy piti saada konkurssiin velkasaneerausmiesten
sekä Arsenal Oy:n ja Kera Oy:n tahdon mukaisesti.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n erityistilintarkastuksessa ei kuitenkaan havaittu
mitään epäilyttävää, sillä tarkastus tehtiin Kera Oy:n ja
Arsenal Oy:n tilaustyönä ja siinä käytettiin heidän ”omaa
tilintarkastustoimistoa” jotta tulos olisi ollut halutun mukainen.
Tilanne näytti viranomaisten kannalta varsin fiksulta, Lisäksi oli
tehty kaikki voitava, jotta yrittäjästä Tapani Käännästä olisi
luotu mahdollisimman epäluotettava kuva, suorastaan rikollinen.
Villit mollaamishuhut kiersivät maailmaa. Alavieskan
kunnanjohtajakin antoi minun ymmärtää, että miljoonia olisi viety
Alavieskan Puurakenne Oy:stä Saksaan piiloon ennen konkurssia.
Tapasin
toimitusjohtaja Tappani Käännän ennen konkurssia, kun soittelin
hänelle muissa asioissa ja menin käymään tehtaalla. Olin oppinut
tuntemaan Tapanin energisenä ja aikaansaavana henkilönä. Kuljimme
aikanaan samaan aikaan Alavieskan-Raution kunnallista keskikoulua ja
urheilimme Alavieskan Virin riveissä. Nyt Tapani oli täysin murheen
murtama. Hän oli erityisen pettynyt velkasaneerausmiesten
käsittämättömään toimintaan sekä Alavieskan kunnanjohtaja
Aarne Karvosen toimintaan. Tilanne oli samanlainen kuin yrittäjä
Veikko Luode kuvaa kirjassaan ”Yrittäjän ajojahti”. Koska
valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut
yrittäjä niin elinkelpoisia yrityksiä kaadettiin surutta ja
yrityksiä suorastaan teurastettiin. Pankkien saatavat laitettiin
valtion avonaiseen piikkiin. Yrittäjien elämäntyö, omaisuus ja
tulevaisuus tuhottiin. Kun yritys saatiin kaadettua, kohdeltiin
mahdottomien esteiden ylittämisessä epäonnistunutta yrittäjää
talousrikollisena. Siinä auttoivat juristien hyvät suhteet
poliiseihin. Yrittäjä oli syyllinen kaikken, pankkiherrat ja
valtionpomot ei mihinkään. Talousrikollisuus ja hyvä-veli-periaate
kulkivat käsikädessä. Erona entiseen Neuvostoliittoon oli se, että
Suomessa yrittäjää ei saanut ampua. Hänet murhattiin muulla
tavalla aivan kuin olisi toteutettu mafian toimeksiantoa”.
Minusta
Tapani Käännän kestomus velkasaneerausmiesten toiminnasta oli
ihmeellinen ja värikä. Siksi päätin kutsua paikalle valtion
tilintarkastajien puheenjohtajan, kansanedustaja Kalevi Mattilan.
Kalevi tulikin pyynnöstäni tehtaalle sovittuna aikana ja pohdimme
yhdessä tilannetta. Kalevi Mattila oli jotenkin varautunut. Minä
puoelstani olin oppinut luottamaan Tapani Kääntään, vaikka
hänellä olikin erilainen tausta kuin minulla. Teimme Tapanin kanssa
yhteisstyötä lentopallopuolella, sillä olin toiminut Kalajoen
Junkkareiden jääkiekkojaoston puheenjohtajana ja sitä kautta
luonut suhteet Viron lentopalloliiton puheenjohtajaan,
kauppaministeri Ants Laosiin. Tämän yhteyden kautta saimme
Alavieskan Virin lentopallojoukkueeseen tasokkaita virolaisia
pelaajia. Tapani Kääntä oli joukkueen valmentaja.
Valtion
tilintarkastajien puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Mattila
On
todennnäköistä, että Kalevi Mattila tiesi, että Kera Oy oli
päättänyt poistaa Alavieskan Puurakenne Oy:n markkinoilta. Näin
olen jälkeenpäin päätellyt, koska Kalevi Mattila kieltäytyi
lähtemästä PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi
terteensä vedoten. On kuitenkin selvää, että Kera Oy:ssä oli
tehty ylikapasiteetin poistamista koskeva päätös, koska Kera Oy:n
yrtystutkija Kalevi Huusko oli kaupannut jo syksyllä 1994 Uhtua
Woodin edustajille Heino Virralle ja Pentti Arhippaiselle Alavieskan
Puurakenne Oy:n sahalaitosta ja kertonut, että Alavieskan Puurakenne
Oy menee keväällä 1995 konkurssiin.
Tapani
Kääntä kertoii, että yritykselle on olemassa jatkajataho
pääkaupunkseudulta ja tämä taho oli tarjonnut hänelle
kassakaappisopimusta tulevaisuutta varten. Hän ei kuitenkaan
suosutunut tällaiseen menettelyyn. Tapanin mukaan Jouni Remekselle
oli tehty samanlainen tarjous, mutta hän ei tiedä oliko Jouni Remes
allekirjoittanut tuon kassakaappisopimuksen.
Bisnessenkeli
Jouni Remes
Toimintaedellytysten
kartoitus ja Jouni Remeksen petos
Kysyin
Tapanilta, että eikö olisi parempi ja turvallisempi ratkaisu jos
manhdollien jatkajataho saataisiin kokoon paikallisista voimista.
Tapani innostui lievästi asiasta ja aikoi keskustella siitä muiden
mahdollisesti kiinnostuneiden kanssa. Kera Oy:n kirjallisen
suosituksen perusteella Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen
tullut taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka aikaisemmin oli
toiminut kaksi vuotta toisen talotehtaan talouspäällikkönä ja
Sodankylän Osuuspankin johtajana, ryhtyi tekemään laskelmia siitä,
mitä konkurssipesälle kannattaa tarjota kiinteistä, maa-alueista,
koneista, laitteista, tuoteoikeuksista ja keskeneräisestä
tilauskannasta. Kukaan ei osannut epäilä Jouni Remeksen
vilpittömyyttä. Hän kuitenkin teki laskelmia samanaikaisesti
kahdelle eri taholle: meille ja ns. haamukilpailijalle. Tällä
tavalla saatiin vedätettyä kauppahintaa mahdollisimman korkeaksi.
Saimme tietää Jouni Remeksen menettelystä vasta vuosien kuluttua.
Jouni Remes laski keskeneräisen tilauskannan määräksi 26
miljoonaa markkaa ja myyntikatteeksi 25 %.
Kansanedustaja
Markku Koski suostui PR-Teollisuuus Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi
Koska
itselläni on suhteellisen hyvä teoreettinen koulutus ja vahva
käytännön kokemus yritystoiminnasta, niin katsoin, että
PR-taloilla on erinomaiset toimintaedellytykset, sillä liikeidean
kaikki osa-alueet olivat kunnossa rahoitusta lukuunottamatta.Siis
ainoastaan taloudelliset resurssit eli rahoitus oli varmistettava.
Koska Jouni Remes oli rahoituksen ammattilainen, niin luotimme
häneen. Olihan hän Kera Oy:n luottohenkilö. Halusin kuitenkin
varmistaa, että tarvittava valtion rahoitus saadaan kuntoon. Siksi
pyysin yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Kalevi Mattilaa, joka oli
valtion tilintarkastajien puheenjohtaja ja jolla tiedettiin olevan
erinomaiset suhteet Kera Oy:ön. Kalevi Mattila kuitenkin kieltäytyi
mielestäni tekosyihin vedoten. Tästä syystä käännyin
kansanedustaja Markku Kosken puoleen, joka otti tehtävän vastaan
avoimin mielin ja ymmärsin, että hän tällä toimenpiteellä
haluaa varmistaa kansanedustajapaikkansa myös tulevaisuudessa.
Olihan odotettavissa, että Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin
puheenjohtaja Antti Rantakangas, joka oli aikaisemmin Markku Kosken
vaalipäällikkönä, asettuu seuraavissa vaaleissa
kansanedustajaehdokkaaksi ja tämä vaikuttaa Markku Kosken
äänimäärään heikentävästi.
Kävin
myös neuvottelut Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa ja
sovimme, että Alavieskan kunta tulee avustamaan perustettavaa
yhtiötä 950 000 markan investointiavustuksella. Mitään ehtoja
avustamiselle ei asetettu.
Kävin
neuvottelut myös Kalajoen Meritapankin johtajan Mauri Ylitalon
kanssa. Hän suhtautui asioihin varovaisen myönteisesti. Katsoin,
että kaikki edellytykset olivat olemassa, sillä Tapani Käännän
ansiosta saatiin kerättyä riittävä määrä sijoittajia uuteen
yhtiöön, kun myös Uhtua Wood Oy lähti mukaan perustettavaan
yhtiön suurimmalla panoksella.
Vaikka
kauppahinta muodostui vedätyksen johdosta kohtuuttoman korkeaksi
näissä olosuhteissa, niin luotimme maisteri Jouni Remeksen
laskelmiin 26 miljoonan tilauskannasta ja 25 prosentin
myyntikatteeseen. Sehän merkitisi 6,5 miljoonan markan tuloa. Kun
lisäksi olimme saaneet varmuuden, että Alavieskan kunta lähteen
mukaan 950 000 markan investointiavustuksella ilman ehtoja, niin
pidimme selviönä, että rahoituksen asiantuntija leipoo näistä
aineksista kunnon rahoituspaketin. Olihan sijoittajien panos 1,5
miljoonaa markkaa ja yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi oli
lupautunut kansanedustaja Markku Koski.
Myöhemmin
kuitenkin ilmeni, että Remeksen tekemät laskelmat olivat täysin
pielessä. Tilauskanta ei ollutkaan 26 miljoonaa vaan 11-12 miljoonaa
markkaa. Myyntikate ei ollutkaan 6,5 miljoonaa markkaa vaan 5000
markkaa. Kaiken lisäksi Jouni Remes oli eliminoinut keskeisimmän
rahoittajan rahoituskuvioista tekemällä tämän kanssa sopimuksen
muiden yhtiön osakkaiden tietämättä, että Kera Oy:tä ei käytetä
rahoittajana perustettavassa yhtiössä. Yhtiön tulevista osakkaista
kukaan ei osannut aavistaa, että Jouni Remeksen laskelmat olivat
täysin pielessä ja että Jouni Remes oli tehnyt laskelmia
samanaikaisesti kahdelle eri taholle: meille ja ns. haamukilpalijalle
jotta kauppahinta saatiin hinattua pilviin. Myöskään kukaan
perustettavan yhtiön osakkaista ei tiennyt, että Jouni Remes on
tehnyt Kera Oy:n kanssa perustettavan yhtiön puoelsta sopimuksen
että Kera Oy:tä ei tulla käyttämään rahoittajana
perustettavassa yhtiössä. Jos osakkaat olisivat tienneet
tällaisestä sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt
perustettavaan yhtiöön. Miksi Kera Oy:n piti tehdä tällainen
sopimus? On täysin selvää, että kauppasopimus on syntynyt
petollisella tavalla ja kauppasopimus on kohtuuton. Menettely täyttää
selkeästi petoksen tunnusmerkistön. Tietoja, jotka olivat
kauppasopimusta tehtäessä, olisi pitänyt olla osapuolten tiedossa
ja niitä salattiin tarkoituksellisesti.
Alavieskan
kunnan petollinen toiminta
Olin
neuvotellut Alavieskan kunnanjohtajan Aarne Karvosen kanssa
investointisopimuksen. Alavieskan kunnanhallitus piti kokous
10.5.1995 ja päätti kokouksessaan 74 § investointiavustuksen
möntämisestä PR-Teollisuus Oy:lle sovitun mukaisesti. Olimme
sopineet, että Jouni Remeksestä tulee toimitusjohtaja, mutta emme
silloin tienneet, että hän on Kera Oy:n saattohoitaja. Jouni Remes
oli yhtyedessä Alaviekan kunnanjohtajaan ja Alavieskan
kunnanhallitus piti yllättäen 15.5.1995 klo 21.00 kunnanhallituksen
kokouksen Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen. Kokous ei ollut
laillinen, vaikka kokous on niin päättänyt. Kokouksessa
käsiteltiin 77 § Investointiavustuksen myöntämistä Pr-Teollisuus
Oy:lle. Siihen oli lisätty ehtoja joita ei oltu sovittu yrityksen
osakkaiden kanssa. Minun oikeustajuni mukaan kysymys on petollisesta
toiminnasta ja sen oli aikaansaanut Kera Oy:n saattohoitaja, joka
toimi PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajana.
On
todennäköistä, että Kera Oy:n saattohoitaja Jouni Remes oli
ilmoittanut kunnanjohtaja Aarne Karvoselle, että hän on junaillut
asiat niin, että Kera Oy ei tule rahoittamaan perustettavaa yhtiötä.
Jouni Remes ja Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvonen olivat kuin
paita ja perse. Siksi on syytä epäillä, että Jouni Remes
organisoi Kera Oy:n pyynnöstä tämänkin operaation salaa
perustettavan yhtiön muilta osakkailta.
Alavieskan
kunnanvaltuuston päätöksestä valittivat Oulun lääninoikeuteen
Vieskan Elementti Oy:n hallituksen jäsenet kauppias Aarre
Antti-Roikon johdolla. Valituksen johdosta PR-Teollisuus Oy:n
avustuspäätös viivästyi lähes vuodella ja se vaikeutti
ratkaisevalla tavalla yrityksen käynnistämistä.
Alavieskan
kunnanhallituksen pöytäkirja 10.5.1995
Alavieskan
kunnanhallituksen pöytäkirja 15.5.1995 klo 21.00
Kera
Oy:n petos ja yhtiön perustaminen väärennetyillä pöytäkirjoilla
Kera
Oy oli perustanut ns. ruumiinpesuryhmän, jonka tavoitteena oli
pelastaa ns. ongelmayritykset, joita Kera Oy oli rahoittanut sekä
minimoida tappiot. Tappioiden minimoiseen kuului ns. ongelmayritysiä
uhkaavien kilpailijoiden poistaminen markkinoilta. Alavieskan
Puurakenne Oy oli poistettavien listalla. Kera Oy ei kuitenkaan
kertonut meille perustettavan yhtiön osakkaille, että Kera Oy oli
tehnyt päätöksen poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin
takia. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n suurin velkoja ja
vaikutti keskeisesti siihen, että Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä sai myydä maa-alueet, kiinteistöt, koneet ja
laitteet, keskeneräisen tilauskanna ja tuoteoikeudet perustettavalle
yhtiölle. Lisäksi Kera Oy ja Arsenal Oy, jotka olivat Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän päämiehet jättivät kertomatta,
että kauppasopimuksessa on jätetty ilmoittamatta 48 miljoonan
markan pantatut kiinnitykset. Tällainen toiminta täyttää
kiistatta petoksen tunnusmerkistön, sillä Kera Oy oli eräiden
tietojen mukaan jo vuonna 1993 tehnyt päätöksen poistaa Alavieskan
Puurakenne Oy markkinoilta.
Kukaan
meistä osakkaista ei tiennyt salaituista pantatuista kiinnityksistä.
Ne salattiin kaupanteissa eikä niistä ole mainintaa
kauppasopimuksissa. Kysymyksessä 48 miljoonan törkeä petos.
Kera
Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kuvioihin tullut Jouni Remes
esitti, että yhtiön nopean toiminnan käynnistämiseksi
hankittaisiiin valmis paperiyhtiö Euronio Oy ja hän hankkisi yhtiön
ja tekisi tarvittavat asiapaperit kaupparekisteriin ilmoittamista
varten. Näin jälkeenpäin ajateltuna tämäkin operaatio oli
selkeää huijausta meitä kohtaan. Jouni Remes hankki paperiyhtiön.
Pöytäkirjojen mukaan Euronio Oy:n hallituksen kokous on pidetty
8.5.1995 yhtiön toimitiloissa Helsingissä. Pöytäkirjan mukaan
paikalla ovat olleet Markku Koski, Heino Virta, Kari Konu ja Erkki
Aho sekä Jouni Remes. Pöytäkirjan mukaan yhtiön hallituksen
puheenjohtajaksi on valittu yksimielisesti Markku Koski ja yhtiön
toimitusjohtajaksi Jouni Remes. Totuus on se, että Heino Virta, Kari
Konu ja Erkki Aho eivät ole osallistuneet tuohon kokoukseen eivätkä
he ole olleet 8.5.1995 Helsingissä paperiyhtiön olemattomissa
toimitiloissa. Pöytäkirja on väärennetty. Siksi se on laiton ja
sen päätökset ovat juridisesti pätemättömiä. Pöytäkirja on
pitämättömän kokouksen pöytäkirja olemattomissa tiloissa.
Tuolla
pöytäkirjalla on haettu rekisteröintiä patentti- ja
rekisterihallituksesta. Tuon pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet
Jouni Remes ja Markku Koski, jotka valitsivat itse itsensä yhtiön
johtoon. Pöytäkirjan mukaan Euronio Oy.n ylimäääräinen
yhtiökokous on pidetty yhtion toimitiloissa Helsingissä 8.5.1995.
Pöytäkirjan liitteenä oleva osakasluettelo on päivätty
Helsingissä 4.1.1994. Totuus on se, ettei kukaan osakkeenomistajista
ole ollut Helsingissä 4.1.1994. Myös ylimäääräisen
yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty. Näillä
väärennetyillä pöytäkirjoilla on haettu yrityksen rekisteröinti.
Lisäksi
Jouni Remes teki osakkaiden tietämättä sopimuksen työntekijöiden
kanssa, että kaikki työntekijät otetaan uuteen yhtiöön vanhoina
tyäntekijöinä. Käytännössä tämä aiheutti yritykselle
valtavat taloudelliset rasitteet. Lisäksi Jouni Remes vaikutti
siihen, että myyntiedustajille tehtin yhtiön kannalta katsottuna
taloudellisesti erittäin huono edustusssopimus.
Kuulustelupöytäkirjojen mukaan Kera Oy piti arvosssa Jouni Remeksen
liikkeenjohtotaitoja. Ehkä ne olivat arvokkaita ns.
saattohoitajalle.
Pitämättömän
kokouksen pöytäkirja olemattomissa tiloissa. Väärennetty
pöytäkirja, jonka ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku
Koski
Ylimääräisen
yhtiökokouksen väärennetty pöytäkirja, jonka ovat
allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku Koski
Väärennetyillä
tiedoilla aikaansaatu kaupparekisteriote
Väliaikaiset
konkurssipesänhoitajat myyjinä, törkeä petos, tuleva syyttäjä
merkitty kaupanvahvistajaksi
Kauppakirjat
allekirjoitettiin Oulussa 11.5.1995 asianajaja Hannu Maskosen
toimistossa. Kauppakirjoja oli allekirjoittamassa Euronio Oy:n (
myöhemmin PR-Teollisuus Oy) puolesta Jouni Remes ja Heino Virta.
Minä en päässyt mukaan Ouluun kauppasopimusten
allekirjoitustilaisuuteen, koska olin opettajana Raahen Porvari- ja
kauppakoulussa ja siksi Heino Virta, joka asuu Haukiputaalla, meni
minun sijastani allekirjoittamaan kauppakirjat. Heino Virran mukaan
paikalla ei ollut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria, joka on kuitenkin
vahvistanut kauppakirjat nähtävästi etätyönä. Sulo Heiskari oli
siihen aikaan Kalajoen nimismies, joka oli tunnettu raisusta
elämästään ja runsaasta alkoholin käytöstään. Kalajoella on
virastotalon kohdalla kadun toisella puolella Pizzzeria Mamma Leone.
Virastotalon nimikyltti, jossa luki nimismies, oli jatkuvasti
käännettynä Pizzeria Mamma Leonea päin, koska sieltä
kansalaisten mielestä varmimmin nimismiehen löysi.
Väliaikaiset
pesänhoitajat, joilla ei konkurssisäännön 50 a §:n mukaan ole
oikeutta myydä kiinteää omaisuutta, myivät kiinteää omaisuutta.
Heillä ei ollut esittää valtakirjoja kauppasopimusten tekemiseen
ja he näinollen myivät toisen omaisuutta omanaan. He salasivat
kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja ilmoittivat
keskeneräisen tilauskannan 15 miljoonaa suuremmaksi kuin se
todellisuudessa oli. Rikoslain mukaan kysymyksessä on törkeä
petos. Kaupanvahvistajaksi on merkitty Kalajoen piirin nimismies Sulo
Heiskari, joka oli tuleva syyttäjä. Kauppakirjan allekirjoittaja
Heino Virta todistaa ettei hän ole koskaan nähnyt kaupanvahvistaja
Sulo Heiskaria. Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto
Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on
vahvistettu. Kauppa on siis laiton ja pätemätön.
Kauppakirjan
allekirjoittaja todistaa, ettei kaupanvahvistaja ollut paikalla kun
kauppakirjat allekirjoitettiin eikä hän ole koskaan
kaupanvahvistajaa nähnytkään.
Kaupanvahvistajan
kutsuma todistaja todistaa ettei hän ole ollut paikalla kun
kauppakirjat allekrjoitettiin.
Kaupanteossa
salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Tässä
esimerkkinä yksi sivu 32-sivuisesta luettelosta josta käy ilmi
pantatut kiinnitykset, mitkä kaupanteossa salattiin ostajalta.
Kaupanvahvistajaksi
on merkitty tuleva syyttäjä, nimismies Sulo Heiskari, joka on
toiminut syyttäjänä kaikissa oikeudenkäynneissä, joita ko.
kauppasopimuksista tai niistä johtuista asioista on käyty.
Syyttäjistä ennetulan lain mukaan syyttäjä Sulo Heiskari on ollut
esteellinen toimimaan syyttäjänä näissä asioissa.
Juridinen
argumentointi
Rikoslaki
40 luku
7 § (12.7.2002/604)
Virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
8 § (8.9.1989/792)
Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virka-aseman väärinkäyttämisessä1) tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai2) pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästija virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi.
9 § (12.7.2002/604)
Virkavelvollisuuden rikkominen
Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (4.12.2009/990)Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
10 § (12.7.2002/604)
Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen
Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.
Konkurssisääntä 50 a § ( 31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.
Rikoslaki 19.12. 1889/39 36 2 § (24.8.1990/769)
Törkeä petos
Jos petoksessatavoitellaan huomattavaa hyötyäaiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoarikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvartonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutensa arvostellen törkeä, rikoksen tekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Laki varallisuudesta oikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustooimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tienneen.37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta, Kohtuuttomuutta arvostellessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Kauppalaki 27.3.1987/355 koskee irtainta kauppaa. Tiedot tavarasta 18 §Tavarassa on virhe, jos ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanu sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä niistä tiedoista.Sellainen kuin se -ehto 19 § Jos tavara on myyty ”sellaisena kuin se on” tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksista tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan taitavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteluta aihetta edellyttää.
Selostus lainvastaisuuksista ja rikoksista
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei ollut oikeutta konkurssisäännön mukaan myydä kiinteään omaisuutta.Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lain vastaisesti toisen kiinteään omaisuutta omanaan ilman valtakirjoja. He salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset
48 miljoonan markan salatut pantatut kiinnitykset
Kaupanvahvistajan olisi tullut tarkistaa luovutettava kiinteistö sekä myyjä ja ostaja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupanvahvistajan olisi pitänyt tarkistaa se, että onko myyjällä valtakirjat myydä toisen omaisuutta ja onko ostajalla yhtiön valtakirjat tehdä kauppa. Lisäksi olisi tullut tarkistaa rasitteet. Nyt kaupanvahvistaja ei ole niitä tarkistanut. Myyjä on salannut 48 miljoonan markan kiinnitykset. Kysymys on tärkeästä petoksesta. Kaupanvahvistaja ole ollut paikalla kun kauppasopimukset on allekirjoitettu eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla.Menettely on ollut maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen vastainen ja täyttä törkeän petoksen tunnusmerkistön.
Lisäksi törkeää petosta lisää se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen talouspäällikkö oli mukana uudessa yrityksessä. Hän valmisteli kauppoja ja neuvotteli muun muassa Kera Oy:n edustajien kanssa ja teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä. Jouni Remeksen tekemän sopimuksen mukaan uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edelytä Kera Oy:n mukaan tuloa rahoittajana. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt perustettuun yritykseen eli PR-Teollisuus Oy:öön.
7 § (12.7.2002/604)
Virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
8 § (8.9.1989/792)
Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virka-aseman väärinkäyttämisessä1) tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai2) pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästija virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi.
9 § (12.7.2002/604)
Virkavelvollisuuden rikkominen
Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (4.12.2009/990)Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
10 § (12.7.2002/604)
Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen
Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.
Konkurssisääntä 50 a § ( 31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.
Rikoslaki 19.12. 1889/39 36 2 § (24.8.1990/769)
Törkeä petos
Jos petoksessatavoitellaan huomattavaa hyötyäaiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoarikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvartonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutensa arvostellen törkeä, rikoksen tekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Laki varallisuudesta oikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustooimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tienneen.37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta, Kohtuuttomuutta arvostellessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Kauppalaki 27.3.1987/355 koskee irtainta kauppaa. Tiedot tavarasta 18 §Tavarassa on virhe, jos ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanu sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä niistä tiedoista.Sellainen kuin se -ehto 19 § Jos tavara on myyty ”sellaisena kuin se on” tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksista tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan taitavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteluta aihetta edellyttää.
Selostus lainvastaisuuksista ja rikoksista
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei ollut oikeutta konkurssisäännön mukaan myydä kiinteään omaisuutta.Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lain vastaisesti toisen kiinteään omaisuutta omanaan ilman valtakirjoja. He salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset
48 miljoonan markan salatut pantatut kiinnitykset
Kaupanvahvistajan olisi tullut tarkistaa luovutettava kiinteistö sekä myyjä ja ostaja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupanvahvistajan olisi pitänyt tarkistaa se, että onko myyjällä valtakirjat myydä toisen omaisuutta ja onko ostajalla yhtiön valtakirjat tehdä kauppa. Lisäksi olisi tullut tarkistaa rasitteet. Nyt kaupanvahvistaja ei ole niitä tarkistanut. Myyjä on salannut 48 miljoonan markan kiinnitykset. Kysymys on tärkeästä petoksesta. Kaupanvahvistaja ole ollut paikalla kun kauppasopimukset on allekirjoitettu eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla.Menettely on ollut maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen vastainen ja täyttä törkeän petoksen tunnusmerkistön.
Lisäksi törkeää petosta lisää se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen talouspäällikkö oli mukana uudessa yrityksessä. Hän valmisteli kauppoja ja neuvotteli muun muassa Kera Oy:n edustajien kanssa ja teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä. Jouni Remeksen tekemän sopimuksen mukaan uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edelytä Kera Oy:n mukaan tuloa rahoittajana. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt perustettuun yritykseen eli PR-Teollisuus Oy:öön.
Maakaari
2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.
Kauppakaari
31.12.1734/3 9 §
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Maakaaren
2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Kauppasopimukset
Väliaikaiset
konkurssipesänhoitajat eivät saa lain mukaan myydä kiinteää
omaisuutta, mutta tässä tapauksessa niin tehtiin. Pantatuista
kiinnityksistä ei ole mainintaa. Tuleva syyttäjä on merkitty
kaupanvahvistajaksi.
Koski
kertoi totuuden ja saattohoitaja esti rahoituksen
PR-Teollisuus
Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Koski
Kansanedustaja Markku
Koski oli takaamassa tuoteoikeuksien kauppasopimusta yhdessä yhtiön
muiden hallituksen jäsenten kanssa. Muut hallituksen jäsenet olivat
Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Lisäksi yhtenä takaajana oli
hallituksen ulkopuolinen sihteeri Jouni Remes. Yhtiön hallituksen
kokouksen yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä
oli voimakkaasti moitittu Kera Oy:n taholta siitä, että hän lähti
PR-Teollisuus Oy:n ( entinen Euronio Oy) toimintaan mukaan ja vielä
hallituksen puheenjohtajaksi. Markku Koski kertoi, että Kera Oy:ssä
on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot
on poistettavien listalla. Erään ravintilaillan jälkeen Kera Oy:n
varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku
Kosken. Hän oli sanonut :”Kuule Markku, kyllä minä Sinut
pelastan.”
Tämän asian voivat
todistaa minun lisäkseni hallituksen jäsenet Heino Virta ja Kari
Konu sekä asiantuntijat Pentti Arhippainen ja Tapani Kääntä.
Markku Kosken käytöksessä
oli havaittavissa selvää muutosta, mikä merkitsi selkeää
takinkääntöä. Markku Koski piti yhdessä Jouni Remeksen kanssa
vastata yhtiön rahoituksesta. Tämä oli niin pyhä asia, ettei
kukaan muu hallituksen jäsen voinut olla mukana
rahotiusneuvotteluissa. Tämä tuntui meistä muista hallituksen
jäsenistä perin oudolta. Meni Markku Kosken ja Jouni Remeksen
kanssa Ouluun omalla autollani rahoitusneuvotteluun Kera Oy:öön.
Kun päästiin perille niin herrat ilmoittivat minulle, että en voi
tulla mukaan, koska he menevät rahoitusneuvotteluihin Kera Oy:öön.
Jälkeenpäin minulle selvisi, että Remes ja Koski eivät olleet
tehneet yhtään rahoitusanomusta Kera Oy:lle. Näin he minun
mielestäni käyttivät luottamusasemaansa väärin.
Uhtua Wood Oy oli
PR-Teollisuus Oy:n pääosakas. Uhtua Woodin miehet Heino Virta ja
Pentti Arhippainen alkoivat hermostua Jouni Remeksen toimintaan
heinäkuussa. Jouni Remes oli törkeällä toiminnallaan eliminoinut
PR-Teolliisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 mk:n
lainan. Pankinjohtaja Anja Kauppi oli pyytänyt Uhtua Wood Oy:n
miehiä kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen
erottamaan Jouni Remeksen. Itse olin kesällä kuukauden Joensuun
asuntomessuilla varmistamassa asuntomessuvoittoa, sillä
asuntomessuvoitolla tulisi olemaan erittäin suuri merkitys
PR-Teollisuus Oy:lle.
Kun messujen jälkeen
palasin tehtaalle niin huomasin, että Jouni Remeksen toiminta ja
mielenkiinto kohdistui aivar erilaisiin asiohin kuin mitä yhtiön
osakkaiden etu oli. Uhtua Wood Oy:n miehet vaativat Jouni Remeksen
erottamista. Minun oli helppo yhtyä heidän näkemyksiinsä. Jostain
syystä Tapani Kääntä ja Kari Konu luottivat Remekseen tai ainakin
siltä näytti. Tästä syystä Remeksen erottaminen viivästyi
kohtuuttoman kauan.
PR-Kuunlinna –
asuntomessuvoitto Joensuun asuntomessuilta
PR-Teollisuus Oy osti
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesältä keskeneräiset työt ja
tilauskannan, jonka arvoksi Kera Oy:n kirjallisella suosituksella
Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittu
taloustieteiden maisteri Jouni Remes oli laskenut tilauskannan
arvoksi 26 miljoonaa markkaa. Toteutunut arvo oli kuitenkin 11-12
miljoonaa markkaa ja tuotto 6,5 miljoonan markan sijasta 5000
markkaa. Keskeneräisiin kohteisiin kuuluivat mm. Joensuun
asuntomessujen kolme kohdetta. Huippuarkkitehti Jorma Hilliaho oli
tehnyt loistavaa työtä ja samoin messuprojektista markkinoinnin
osalta vastannut Markku Taanila. Myös Reijo Alakoski oli
järjestelyissä vahvasti mukana. Messuvoitto oli vahva näyttä
osaamisesta myyntimiehille, yhteistyökumppaneille ja tuleville
asiakkaille. Messuvoiton jälkeen eri tehtaiden myyntimiehet olivat
kiinnostuneita tulemaan PR-Talojen myyntiedustajiksi, Salvostalojen
myyntimiehet siirtyivät lähes kokonaisuudessaan PR:n leiriin ja
tämä vaikutti ratkaisevasti Salvostalojen konkurssiin. Jos ei ole
myyntiä niin ei ole tulojakaan.
Messuvoiton jälkeen
teimme myös radio-ohjelmia Radio Pookiin, jossa kerroimme ketä
olemme ja mitä teemme. Ohjelmat olivat varsin hyvin onnistuneita ja
lisäsivät talopakettien kysyntää. Ohjelma oli ärsyttänyt Kera
Oy:tä ja Jouni Remestä. PR-Teollisuus Oy ei saanut menestyä.
Niinpä sain kuulla asiasta hallituksen kokouksessa, jossa Jouni
Remes ja Markku Koski olivat huolissaan siitä, että
markkinointipuolella menee niin lujaa. Ohjelma kuulemma antoi väärän
kuvan yrityksestä. Arvostelu tuntui meistä markkinamiehistä
järkyttävältä.
Vihdoinkin Jouni
Remekselle lopputili
Heikko rahoituksen hoito
oli herättänyt PR-Teollisuus oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n
huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin
Jouni Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman
kerran ristiin. Minulle asia selvisi asuntomessujen jälkeen, kun
tulin tehtaalle, jossa ilmapiiri oli todella masentava ja kireä. En
kuitenkaan halunnut aktiivisesti puuttua toimitusjohtaja Jouni
Remeksen tekemisiin, sillä minulla oli vastuualueena kotimaan
myynti, mutta olin huolestunut tilanteesta. Heino Virta oli
keskustellut asioista Tapani Käännän ja Kari Konun kanssa, mutta
pojat olivat vielä elokuussakin olleet Remeksen takana.
Kääntä ja Remes
riitautuivat Saksan toimituksista. Jouni Remes halusi estää
toimituksen, jonka vientipäällikkö Tapani Kääntä oli sopinut.
Remes palautti toimituksen. Sitä vientipäällikkö Tapani Kääntä
ei kestänyt. Ilmassa oli tulta ja tappuraa tämän tapahtuman
jälkeen.
Usko Jouni Remeksen
kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti sanoen oli mennyt.
Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden
hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän
aikana ratkaisevasti. Hän kertoi neuovotelleensa paljon Kera Oy:n ja
Arsenal Oy:n Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.
Vähitellen Heino Virta
alkoi kysellä kuka on tuon Jouni Remeksen todellinen työnantaja,
koska tämä näytti työskentelevän kokonaan muiden itressitahojen
hyväksi. Ilmapiiri kiristyi syys-lokakuun aikana merkittävästi.
Tilanne johti siihen, että yhtiön hallitus päätti antaa Jouni
Remekselle lopputilin. Kokous oli aika kiivassanainen.
Tässä vaiheessa olimme
Tapani Käännän kanssa selvitelleet ulkomaisia rahoituskuvioita ja
mahdollisuuksia. Tilanne näytti varsin lupaavalta sveitsiläisen
Alfio Nicotran yhteyksien kautta. Yhtiön hallituksen kokoukseen
Markku Koski saapui yhdessä asianajajansa Olave Hertellin kanssa.
Koski määräili, että Hertell toimii hallituksen kokouksen
sihteerinä jne. Me muut hallituksen jäsenet emme hyväksyneet
asiaa, sillä meille ei ollut etukäteen ilmoitettu tällaisesta
mitään. Remeksen erottaminen venyi turhan pitkään Markku Kosken
vastustuksen takia. Lopulta Jouni Remekselle annettiin lopputili.
Markku Kosken kiristys
Markku Koskella oli Jouni
Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n
suosittelema ja vaatima hnekilö, konsultti Stig Weckström. Minun
piti mennä Heino Virran kanssa Helsinkiin tapaamaan ko. henkilöä.
Hän esitteli itsens Stig Weckströmiksi. Hän oli omasta mielestään
vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt, oli
suurta menestystä. Vain kerran elämässään hän oli
epäonnistunut. Tuntui siltä kuin hän olisi ollut Jumalasta
seuraava. Nyt alkoivat minulle ja Heino Virralla hälytyskello soida.
Menimme kuitenkn eduskuntaan tapaamme yhtiömme hallituksen
puheenjohtajaa kansanedustaja Markku Koskea yhdessä Stig Weckströmin
kanssa. Siellä tapasimme yllätykseksemme haapukilpailijamme Marcus
Riskan neuvottelemassa Markku Kosken kanssa. Riska oli joka välissä
toimimassa takapiruna tai haamukilpailijana. Suhtautumisemme häneen
oli vähintäänkin epäluuloinen. Koski kysyi, että voiko Marcus
Riska olla läsnä neuvotteluissa. Heino Virran kanssa torjuin Kosken
esityksen päättäväisesti ja niin Marcus Riska sai lähteä.
Koski uhkasi, että jos
emme suostu Stig Weckströmin palkkaamiseen toimitusjohtajaksi, niin
Kera Oy ja Arsenal Oy ajavat PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin. Koin
tilanteen Heino Virran kanssa selkeäksi kristykseksi. Olihan Stig
Weckströmin palkkavaatimus huikea 5000 mk päivä + aronlisävero
sekä juoksevat kulut kuten matkat, majoitus ja päivärahat päälle.
Ei voinut välttyä ajatukselta saattohoitajasta. Täytyy todella
olla vakavarainen yritys mikä kestää tuollaisia kulueriä. Kera
Oy:n ja Arsenal Oy:n tarkoitus oli selkeä – poistaa PR-talot
markkinoilta Stig Weckströmin toimesta. Totesin Heinon kanssa, että
meidän on harkittava asiaa ja saatava myös hallituksen jäsenen
Kari Konun mielipide asiaan. Kun tulimme Helsingistä tehtaalle, niin
keskustelimme Kari Konun kanssa asiasta. Ulkomainen rahoituskuvio oli
siinä vaiheessa niin epävarmalla pohjalla, ettemme uskaltaneet
toimia sen varassa. Meillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin
suostua Kosken kiristykseen.
Meistä tilanne on varsin
erikoinen. Siksi käännyin Heino Virran kanssa vielä kerran entisen
kansanedustajan Kalevi Mattilan puoleen ja kerroimme hänelle
avoimesti tilanteen. Valtion tilintarkastajien puheenjohtaja, jolla
oli erittäin hyvät suhteet Kera Oy:öön ja Arsenal Oy:öön
kummasteli tilannetta ja sanoi, että mitähän ne pojat (Kera Oy ja
Arsenal Oy) oikein meinaavat. Ovatko he palkkaamassa saattohoitajaa
PR-Teollisuus Oy:lle?
Neuvottelun jälkeen
lähetimme kansanedustaja Markku Koskelle eduskuntaan faksin, jossa
totesimme, että suostumme Weckströmin palkkaamiseen siten, että
Weckströmin palkkiot maksetaan vasta sitten kun yrityksen
kanssa-alijäämä on poistunut. Lisäksi Weckström ei saa yksin
osallistua rahoitusneuvotteluihin, vaan aina on oltava mukana joku
hallituksen jäsenistä. Wekströmille määrittelimme 500 000 markan
uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille,
Weckströmille ei annettu yksin nimenkirjoitusoikeutta. Sopimuksen
irtisanomisajaksi tuli yksi sekunti, kuten Weckström oli
esittänytkin. Koski ilmoitti, että Weckström tulee
toimitusjohtajaksi määräajaksi ja hän aloittaa työnsä joulukuun
alkupäivinä.
Oikeudenkäynti
tietämättämme
Olimme suunnitelleet, että
takausvastuut voidaan maksaa Alavieskan kunnan investointiavustuksen
ja osakepääoman turvin. Koska Alavieskan kunnan
investontipäätöksestä oli valitettu Oulun lääninoikeuteen niin
sen maksaminen viivästyi valituksen johdosta. Sen takia emme olleet
pystyneet maksamaan takaussummaa 1530 000 markkaa ajoissa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä oli haastanut PR-Teollisuus Oy.n ja takaajat
oikeuteen, koska olimme maksaneet vain 400 000 markkaa sovitussa
ajassa.
Tässä haastehakemus
Meille takaajille ei
ilmoitettu ollenkaan, että meidät oli haastattu oikeuteen. Tässä
Ylivieskan käräjäoikeuden merkinnät josta näkyy ettei haasteita
ole toimitettu asianosaisille.
Haasteiden toimittamisesta
asianosaisille vastaa syyttäjä oikeudenkäymiskaaren mukaan , siis
syyttäjä Sulo Heiskari. Menettelyn on hyväksynyt käräjätuomari
Juha Nieminen samoin kuin sen, että ao. henkilöitä on saanut
edustaa asianajaja Jouni Vihervalli ilman toimeksiantoja ja
valtakirjoja.
Meitä oli
oikeuskäsittelyssä edustanut meidän tietämättämme meille täysin
tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli. Vihervalli tunnustaa Suomen
Asianajajaliitolle vastineessaan tekemäämme kanteluun, ettei hän
ole koskaan edes puhelimessa keskustellut ao. henkilöiden kanssa
joiden asioita hän on hoitanut ilman valtakirjoja ja
toimeksiantoja.
Saattohoitaja paljastuu –
konkurssi tavoitteena
Pian vahvistui
käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ollut puhtaat jauhot
pussissa. Jo ensimmäisen työpäivän iltana, mikä oli yrityksen
pikujouluilta, Weckström oli kertonut pienessä maistissa yrityksen
vientisihteerille Ela Lillemaalle tanssilattialla, että hänen
tehtävänään on ajaa PR-Teollisuus Oy hallitusti alas. Olikohan
pikkujoulubooli herkistänyt herran avoimelle tuulelle? Lillemaa
tulikinn hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani
Käännältä, että eikö tämä merkitset konkurssia, jos yritys
ajetaan hallitusti alas. Ela Lillemaa oli virolainen henkilö ja
siksi joutui varmistamaan, että oli ymmärtänyt asian oikein.
Pian kuitenkin huomasimme,
että Weckström ei suunnitellut rahoitusta PR-Teollisuus Oy:lle vaan
tavoitteet olivat toisenlaiset. Alavieskan kunta oli aktiivisesti
mukana näissä PR-Teollisuus Oy:n alasajamiseen tähtäävissä
toimissa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996
Oulussa ja 17.2.1996 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa. Siellä
Weckströmin tekemän muistion mukaan Kera Oy:n kehtiyspäällikkö
ja ruuminpesuryhmän vetäjä oli antanut tietoja Alavieskan
Puurakenne Oy:n tilauskannasta. Anttosen mukaan tilauskanta oli vain
12 miljoonaa markkaa. PR-Teollisuus Oy:lle se oli myyty 26 miljoonan
markan tilauskantana. Ylivieskan kokouksessa oli mukana Oulun
Arsenalin johtaja Seppo Jääskeläinen, Ylivieskan Arsenalin johtaja
Juha Juntunen, Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitaja
Antti Latola, Kera Oy:n kehityspäällikkö ja ruumiinpesuryhmän
johtaja Veikko Anttonen. Paikalla oli myös Alavieskan kunnanjohtaja
Aarne Karvonen ja Alavieskan kunnan elinkeinoasiamies Terttu Korte.
Konsultti Weckström edusti kokouksessa Trio Leadership Oy:tä eli
saattohoitajaa ja myös PR-Teollisuus oy:tä, vaikka hänellä ei
olisi ollut yksin oikeutta edustaa PR-Teollisuus Oy:tä. Nähtävästi
Ylivieskan kokous ei ollut rahoitusneuvottelu vaan kokonaan
toisenlainen neuvottelu. Kesken edellä kerrotun kokouksen konsultti
Weckström soitti minulle kokouksesta ja pyysi kutsumaan yhtiön
hallituksen kokoon vielä samaksi illaksi. Weckström esitti että
yhtiö jättäisi konkurssihakemuksen. Heino Virta oli tuolloin
Venäjän Karjalassa puukauppa-asioilla ja Kari Konu on sovitulla
työkäynnillä. Kansanedustaja Markku Koksi oli eduskunnassa joten
halituksen kokoonkutumien oli täysi mahdottomuus. Weckström tuli
takasin tehtaalle työntekijöidemme Timo Viitamaan ja Tapio Ramuksen
kyydissä. Weckström oli kertonut pojille, että PR-Teollisuus
Oy:llä on yhteyksiä rahanpesijöihin. Tämän kuulin Timo
Viitamaalta itseltään ja tästä on myös Viitamaan kirjallinen
todistus.
Keskustelin hetken Stig
Weckströmin kanssa illalla tehtaalla ja lähdin viemään häntä
junalle Ylivieskaan. Seuraavana päivänä sain Heino Virtaan
yhteyden. Keskustelun perusteella laitoin Wekströmille faksin, jossa
kiitin häntä hänen palveluistaan ja katsoin hänen tehtävänsä
PR-Teollisuus Oy:ssä päättyneeksi. Weckström soitti minulle ja
halusi ehdottomasti, että maanantaiksi kutsutaan yhtiön hallitus
koolle, jossa hän voi jätää eronpyyntönsä. Sain samalla
muistion Ylivieskan palaverista. Weckströmin työsuhteen olisi
pitänyt loppua alkuperäisen suunnitelman mukaan jo tammikuun
lopussa. Hän ei kuitenkaan onnistunut saamaan yritystä konkurssiin
näin lyhyessä ajassa, sillä yrityksellä oli Japaniin niin paljon
tilauksia, että hirsitaloja tehtiin ympäri vuorokauden kolmessa
vuorossa. Kera Oy.n asettamaan tavoitteeseen Weckström ei päässyt.
Tässä vaiheessa meillä oli ulkomainen rahoituskuvio jo niin
varmalla pohjalla, että meillä oli rohkeutta antaa Weckströmille
lopputili. Wexkström oli saanut vihä, että meillä olli ulkomainen
rahoittaja tiedossa ja varmistumassa. Maanantaina pidettiin yhtiön
hallituksen kokous, jossa Weckström jäti ”eronpyyntönsä” ja
myös Markku Koski erosi hallituksen puheenjohtajan paikalta.
Meidät leimattiin
rahanpesijöiksi Kera Oy:n toimesta
Ulkomaisen rahoituksen
estämiseksi Kera Oy oli tehnyt PR-Teollisuus Oy:stä sekä Uhtua
Wood Oy:stä rikosilmoituksen Oulun KRP:lle kansainvälisestä
rahanpesusta. Asiasta saimme tietää vasta puolitoista vuotta
myöhemmin, kun Heino Virta sai todennäköisesti postitusvirheenä
Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arposen kirjeen KTM:n
hallitusneuvos Sakari Arkiolle. Heino soitti minulle ja naureskeli
tapahtumaa. Pyysin Heinoa faksaamaan kirjeen minulle. Ihmettelin
kirjeen sisältöä suuresti. Vasta siinä vaiheessa Heinokin näytti
tajuavan kirjeen todellisen sisällön. Kirje oli Kera Oy:n
varatoimitusjohtajan allekirjoittama ja se sisälsi kehityspäällikkö
Veikko Anttosen luottamuksellisen muistion, jossa kohdassa 3D on
teksti: ”Jatkovirityksiin liityi myös kansainvälistä rahanpesua,
josta taholtamme ajoissa ilmoitettiin Oulun KRP:lle.” Kun sain
Heino Virran lähettämän aineiston faksista ulos, soitin
välittömästi asianajaja Asko Keräselle, joka ei ollut uskoa
korviaan. Hän ei meinannut uskoa, että Kera Oy:n
varatoimitusjohtaja syyllistyy tuollaiseen tekoon.
Varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli lähettänyt tuon kirjeen KTM:n
hallitusneuvos Sakari Arkiolle puolitoista vuotta sen jälkeen, kun
KRP oli tehnt asiassa tutkimattajättämispäätöksen. Misi Kera
Oy:n piti leivittää edelleen perätöntä tietoa eteenpäin?
Myöhemmin saimme
oiikeuskanslerinviraston kautta haltuumme Kera Oy:n kehityspäälliköja
ruumiinpesuryhmän vetäjän Veikko Anttosen vastineen kanteluumme.
Anttosen lausunto oli luottamuksellinen ja tarkoitettu ainoastaan
kauppa- ja teollisuusministeriön käyttöön. Tuossa lausunnossa
Anttonen tunnustaa levittäneensä tietoa rahanpesusta. Suora
tekstilainaus Anttosen lausunnosta: ”Alavvieskan PR-Teollisuus Oy:n
tapauksessa oi juri talvella 1995/1996 voimakkaasti meditoituna
esille Alfio Nicotra-niminen uusi omistaja ja miljoonasijoittaja (
mainittu 5-6 milj.MK) Siksi otin yhteyden Oulun KRP:iin, joka tomi
liitteenä olevan Eero Leinosen lyhyen selvityksen mukaan. Ennätin
kuitenkin varoittaa tj. Remestä ja kunnanjohtaja Antti Karvosta
ennenkuin Leinosen muistiosa mainittu Interpol/Helsinki tarkistus
tuli minun tietooni. Muualta saamani tiedon mukaan poliisi kuitenkin
seurasi edelleen Nicotran puuhia niin kauan kuin hän oli Suomessa.”
PR-Teolliisuus Oy: tuotantopäällikkö Jukka Velloselle Weckström oli kertonut, että Alfio Nicotraa Interpol seuraa jatkuvasti. Suomessa KRP on hänen perässään koko ajan. KRP kuvaa kaikki, jotka ovat Suomessa hänen kanssaan tekemisissä ja muutenkin tutkivat hänen tekemisiään, Rahanpesijä Nicotra on etäispääte ja suuret tekijät ovat muualla. Nicotra saa olla vapaana jotta päätekijät saadaan kiinni.
Kävin
Oulun KRP:ssä tarkistamassa tämän Interpol/Helsinki tarkistuksen,
Siinä todettiin, että Alfio Nicotraa on epäilty rahanpesusta,
mutta näyttöä ei ole löytynyt, Tuo tarkistus oli saatu KRP:iin
muistaakseni 9.4.1996.
Kävin Oulun KRP:ssä
tarkistamassa tämän Interpol/Helsinki tarkistuksen, Siinä
todettiin, että Alfio Nicotraa on epäilty rahanpesusta, mutta
näyttöä ei ole löytynyt, Tuo tarkistus oli saatu KRP:iin
muistaakseni 9.4.1996.
Siis ennenkuin Anttonen
oli saanut tämän varmistuksen tietoonsa hän oli ilmoittanut
aisasta Jouni Remekselle, joka eii ollut enää PR-Teollisuus Oy:n
palveluksessa, koska olimme erottaneet hänet kuukausia sitten. Oli
täysin selvää, että Remes suhtautui meihin negatiivisesti ja
käytti kaikki mahdollisuudet mustata meitä. Tässä Kera Oy:n
taholta tarjottin erinomaista mahdollisuutta. Lisäksi Anttonen
ilmoitti vastineessaan levittäneensä tieto rahanpesusta myös
Alavieskan kunnanjohtaja Antti Karvoselle. Kunnanjohtajan nimi on
Aarne eikä Antti Karvonen. On käsittämätöntä, että Anttonen
ilmoitti asiasta kunnanjohtaja Karvoselle, joka oli täysin
ulkopuolinen henkilö asiassa ja joka suhtautui meidän mielestämme
negatiivisesti PR-Teollisuus Oy:n johtohenkilöihin. Tällä tavalla
perätön tieto sai hyvän kasvualustan.
On
hämmästyttävää, että Kera Oy näkee vaivaa PR-Teollisuus Oy:n
toiminnan seuraamiseen, vaikka sillä ei ollut tarkoituskaan
rahoittaa yhtiön toimintaa, vaan päinvastoin poistamaan yritys
markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi talonrakennusalalta.
Erikoista Kera Oy:n toimissa on se, että Kera Oy oli ollut
aikaisemmin yhteistyössä Alfio Nicotran kanssa Punkatalojen
alasajon yhteydessä. Alfio Nicotran yrityksen nimi oli PunkaHaus
A.G.S.A.
Tällä
aiheettomalla rahanpesuilmoituksella kansianvälisestä rahanpesusta
oli tuhoisat seuraukset.On toodennäköistä, että konsultti
Weckström levitti tietoa rahanpesusta PR-Teollisuus Oy:n kannalta
kaikkiin tärkeisiin kohteisin, kuten esim. Kera Oy:lle, Alavieskan
kunnalle, Arsenal Oy:lle, Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle
jne, Tässä Tapani Käännän kirjallinen todistus asiasta.
PR-Teolliisuus Oy: tuotantopäällikkö Jukka Velloselle Weckström oli kertonut, että Alfio Nicotraa Interpol seuraa jatkuvasti. Suomessa KRP on hänen perässään koko ajan. KRP kuvaa kaikki, jotka ovat Suomessa hänen kanssaan tekemisissä ja muutenkin tutkivat hänen tekemisiään, Rahanpesijä Nicotra on etäispääte ja suuret tekijät ovat muualla. Nicotra saa olla vapaana jotta päätekijät saadaan kiinni.
PR-Teollisuus
Oy:n myyntipäällikkö Reijo Alakoski kertoi kuulleensa samat asiat,
kun Weckström oli kertonut ne PR-Teollisuus Oy:n messuprojektin
vetäjälle Markku Taanilalle.
Itsekin
kuulin huhuja ja aloin huolestua Nicotran väitetyistä
rahanpesuasioista. Siksi pyysin Nicotran rikosrekisteriotteen tai
vastaavan paperin. Siinä Italian poliisi toteaa, että ei rikoksia.
Vein paperin syyttäjä Sulo Heiskarille, joka totesi että hän ei
ymmärrä tästä asiasta yhtään mitään.
Minusta
oli siis tehty rahanpesijä ilman minkäänlaista näyttöä. Kun
menin Oulun Työvoimapiiriin niin näin lakimies Laura Heinosen
papereiden välissä keltaisen muistilapun, jossa oli KTM:ltä tullut
tieto, että Alavieskan Puurakenne Oy:n synkkä tarina jatkuu,
ulkomaiset omistajatahot on epämääräisiä eikä Erkki Ahoon voi
luottaa. En tarkoituksellisesti kiinnittänyt asiaan mitään
huomiota, vaan olin kuin en olisi huomannutkaan tuota paperia.
Välittömästi käynnin jälkeen soitin asianajaja Asko Keräselle,
joka pyysi minua hankkimaan kopion tuosta paperista. Soitin samantien
työvoimapiirin esittelijälle Jorma Kukalle, joka totesi, että
”Voi, voi, Teidän ei olisi pitänyt nähdä tuota paperia.”
Epäilen, että tuon perättömän viestin oli työvoimapiirille
puhelimitse lähettänyt KTM:n piiripäällikkö Raimo Mäntyniemi,
Rahanpesutietoa minusta ja meistä levitettiin ympäri maailmaa aina
Japaniin ja Saksaan asti.
Väärä
tieto rahanpesusta oli levinnyt kulovalkean tavoin valtion
organisaatiossa ja kansan keskuudessa. Kalajokilaakson toimittjan
Juhani Rintakumpu kirjoitti asiasta Jaskan Pauhantaa-palstalla
vihjailevaan sävyyn. Kalajokilaakson toimittaja Kaisa Hietala oli
kertonut Tapion Tuvalla, että hän on saanut kuulla varmoista
lähteistä, että PR-Teollisuus Oy:ssä pestään rahaa. Kun
tällaisia tietoja levitellään niin silloin syytökset kohdistuvat
yrityksen johtoon eli minuun toimitusjohtajaan.
Perättömillä
rahanpesuväitteillä on ollut tuhoisat seuraukset yrityksellemme.
Myöhemmin Kalajoen Meritapankin konttorinjohtaja Mauri Ylitalo
kertoi minulle, että ylhäältäpäin oli tullut kielto rahoittaa
PR-Teollisuus Oy:tä.
Myös
Oulun KTM teki kielteiset rahoituspäätökset erikoisiin syihin
vedoten. Päätöksen mukaan KTM ei voi tukea konkurssiin meneen
yrityksen toimintaa jatkaavaa yritystä. Perusteluhan on täysin lain
vastainen. Mysö Osuuspankki, Postipankki ja Valtion Takuukeskus
suhtautuivat rahoitushakemuksiimme kielteisesti. Kukaan ei halunnut
olla rahanpesijöiden kanssa yhteistyössä.
Weckström toimi PR-Teollisuus Oy:n 32 miljoonan markan tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle
APR:n konkurssipesä purki
kaupat
Kera Oy pelkäsi, että
PR-Teollisuus Oy kykenee selviytymään ilman konkurssia. Siksi
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tekemänsä kaupat
19.3.1996 lähettämällään kirjeellään, jossa on
otsikko”Sopimuksen purkaminen ja loppuselvitys purkamisen
johdosta”. Kirjeessä on mainittu, että konkurssipesällä on
mainittujen maksuviivästysten vuoksi kiistaton oikeus purkaa
edellämainitut kaupat. ”Tämän vuoksi ilmoitamme, että ryhdymme
maanantaina 25.3.1996 klo 11.00 ottamaan omaisuuden takaisin
haltuumme ja tekemään välien selvittelyn kauppasopimuksen
purkamisen vuoksi.” Totean vielä, että syy purkamiseen on
PR-Teollisuus Oy, lukee kauppasopimuksen purkamisilmoituksessa.
Sopimuksen purkaminen koski kiinteistöjen ja maa-aluiden
kauppakirjaa. Allekirjoittajina olivat pesähoitajat Antti Latola ja
Hannu Maskonen.
Valitettavasti en ole
juristi enkä tuossa vaiheessa huomannut, että kiinteistökaupan
purkuun tarvitaan kaupanvahvistajan allekirjoitus. Sitä tuossa
paperissa ei ollut.
Menin Alfio Nicotran ja
Anne Sormusen kanssa Ouluun 18.4.1996 pesänhoitajien luokse
neuvotteluihin. Asianajaja Hannu Maskonen työnsi minulle paperin,
jossa konkurssipesä ilmoittaa, että otamme sopimusten tarkoittaman
omaisuuden haltuumme ja suoritamme sopimusten päättymisten johdosta
kanssanne taloudellisen loppusselvityksen. Omaisuuden haltuunotto
alkaa 19.4.1996. En heti niellyt purematta Maskosen paperia. Silloin
Hannu Maskonen kutsui viereisestä huoneesta kaksi tyttöä
todistamaan ja varmistamaan, että olen saanut varmasti tiedoksi
kaupan purkuilmoituksen. Kaupan purkuilmoitus koski tuote-oikeuksien,
käyttöomaisuuden ja vaihto-omaisuuden kauppasopimuksia.
Valitettavasti en
maallikkona heti oivaltanut mistä on kysymys. Kaupan purkamisesta on
säädetty kauppalain 54 §:ssä. Kaupan purkaminen merkitsee, että
sopijapuolten suoritusvelvoitteet lakkaavat ja että jo tehdyt
suoritukset on palautettava. Kysymyksessä on siten varsin pitkälle
menevä seuraamus. Myyjän purkuilmoitus on lopullinen ja
peruuttamaton. Kun kaupat purettiin, niin pääsopimus purettaessa ei
liitännäisetkään voi jäädä voimaan. Näin ollen
takaussitoukset raukesivat, kun kaupat purettiin. Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän olisi tullut palauttaa meille
tekemämme suoritukset, mutta siihen se ei olisi kyennyt ja olisi
joutunut hakeutumaan konkurssiin.
Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä aloitti omaisuuden luetteloinnin, merkitsemisen ja
kuvaamisen 19.4.1996. Henrik Rienstra ilmoitti tulevansa osakkaaksi
PR-Teollisuus Oy:öön. Hän ilmoitti ottavansa vastuut kaikista
maksuista, jotka ovat aiheutuneet ennen 6.5.1996.
Konkurssipesänhotajille tämä ei käynyt. Pesänhoitajien mielestä
(Latola) Rienstra saa koneet, laitteet ja kiinteistöt sekä
maa-alueet heiltä halvemmalla.
Koska en ole juristi enkä
osannut reagoida asiaan oikein, menin Paavo M. Petäjän luo
Haapajärvelle. Hän pyysi valtakirjaa asioiden hoitamiseksi ja
allekrjoitin valtakirjan tilanteen selventämiseksi kauppojen
purkujen osalta. Kerroin asiani hänelle. Hän sanoi ettei korpi
korpin silmää noki. Pian Maskonen ja Latola huomasivat omat mokansa
ja he ryhtyivät toimenpiteisiin PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin
hakemiseksi.
Koski ja Weckström
hämmentävät soppaa
PR-Teollisuus Oy:n
erotettu toimitusjohtaja Stig Weckström ja PR-Teollisuus Oy:n
hallituksen puheenjohtajan paikalta väistynyt kansanedustaja Markku
Koski touhusivat vielä ahkerasti PR-Teollisuus Oy:n kimpussa.
Weckström levitti rahanpesutietoja ja yritti saada selville meidän
mahdollisia rahottajia Markku Kosken toimeksiannosta.
Ulkomainen ostajataho
Marraskuussa 1995
ryhdyimme aktiivisesti etsimään ulkomaista rahoittajaa, koska
kotimaasta ei näyttänyt olevan mahdollista saada rahoittajaa. Kera
Oy ja Valtion Takuukeskus eivät rahoittaneet PR-Teollisuus Oy:tä.
Aluksi ulkomaisia
rahoitusvaihtoehtoja oli 5-6 kappaletta. Merkittävimmäksi näistä
osoittatui mielestämme sveitsiläinen Alfio Nicotra. Hän tuli
junalla Ylivieskaan rautatieasemalle Pekka Kilvion kanssa. Kävin
hakemassa heidät sieltä, koska Tapani Kääntä oli
lentopallokiireidensä kanssa naisten lentopalloharjoituksissa.
Tapani oli naisjoukkueen valmentaja. Alfi Nicotra halusi aluksi ostaa
talopaketteja, mutta vähitellen hän alkoi kiinnostua koko
tehtaasta, kun kerroimme avoimesti tilanteemme ja mahdollisuutemme.
Nicotra oli käynyt tutustumassa Vaajataloihin ja Lappitaloihin jne.
Hän oli kiinnostunut Suomesta, koska hänellä oli suomalainen
vaimo. Alfio Nicotra oli erittäin tyytyväinen palveluumme jota hän
vertasi muiden talotehtaiden palveluun.
4.3.1996 Alfio Nicotra
ilmoitti, että hän tulee Suomeen viikkojen 11 ja 12 välillä ja
aloittaa firman haltuunoton. Tapani Kääntä ja Jukka Vellonen
olivat talvella käyneet tutustumassa Sveitsissä Alfio Nicotran ja
PunkaHaus A.G.S.A:n toimintaan. Heille oli muodostunut varsin
positiivinen käsitys Nicotran toimista. Alfio Nicotra laittoi
pesänhoitajille kirjeen 20.3.1996 ja ilmoitti tulevana sopimaan
pesänhoitajien kanssa asioista ja me osakkaat olimme valmiita
myymään yrityksemme enemmistöosakkuuden Alfio Nicotralle tai hänen
edustamalleen taholle. Osakepääoma oli tarkoitus nostaa 1,5
miljoonasta markasta 6 miljoonaan markkaan. Alfio oli niinn varma
asioista ja rahoituksesta, että hän pyysi kutsumaan
lehdistötilaisuuden kokoon 27.3.1996. Paikalla oli myös televisio,
joka tek asiasta uutispätkän. Alfio Nicotran rahoittajataho oli
Henrik Rienstra, joka jo aiemmin oli käynyt tutustumassa
tehtaaseemme.
Rienstra ilmoitti
21.4.1996, että hän yhdessä Alfio Nicotran kanssa voi auttaa meitä
ja ilmoitti tulevansa tehtaallemme 26.4.1996. Konkurssipesänhoitaja
Antti Latola ilmoitti, että valitettavasti emme voi hyväksyä New
England yhtiön takausta. Rinstralla oli jälleenvakuutustoimintaa
kolmessa maassa Belgiassa, Sveitsissä ja Ranskassa. Hänellä oli
oli laivausalan yhtiö ja laivoja, työkalutehdas Ranskassa, öljyalan
yhtiö Bahrainissa, laajaa kiinteistöalan bisnesta Kanadassa, saha
Kongossa jne. Jostain syystä konkurssipesänhoitajat eivät ottaneet
maksua vastaan Henrik Rienstralta. Kera Oy:n tavoite oli
PR-Teollisuus Oy:n konkurssi ja markkinoilta poistaminen. Siksi Kera
Oy teki kaikkensa päästäkseen tavoitteesensa.
Väärillä
tiedoilla tehty konkurssihakemus
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin
25.4.1996 täysin väärillä tiedoilla. Koska kaupat oli purettu,
niin takaussaatavia ei enää ollut. Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesällä ei enää ollut saatavia, koska kaupat oli
purettu. Tilanne oli se, että APR:n konkurssipesän olisi pitänyt
palauttaa takaisin PR-Teollisuuden sille maksamat rahat, mutta
todennäköisesti tilanne oli se, että konkurssipesä ei olisi
pystynyt maksamaan rahoja takaisin ja lisäksi loppuselvityskin oli
kokonaan tekemättä. Saatava ei selvä ja riidaton.
Konkurssihakemus
väärillä tiedoilla
Lisäksi
1 130.000,00 markan takaussuma oli jo maksettu.
Tuoteoikeuksista
oli maksettu jo koko summa. Tässä 500 000 mk maksu kohdistettuna
tuoteoikeuksiin
tässä
401 444,45 markan maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin
tässä
100 000 markan maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin
Kun
velallisella on useampia velkoja niin velallinen voi lain mukaan
osoittaa mihin velkaa maksu kohdistuu. Näin on tehty ja
tuoteoikeuksien velka on maksettu ja silloin sitä ei voi
konkurssisaatavana periä ja kaiken lisäksi takaukset olivat
purkautuneet kauppojen purussa.
Todellinen
tilanne näkyy asianajaja Asko Keräsen kirjeestä
konkurssipesänhoitajalle.
Konkurssiasiassa
varatuomari Paavo M. Petäjä oli antanut lausuman, että kanne on
oikea. Todellisuudessa kanne oli väärä, koska kaupat oli purettu.
KRP:lle
antamassaan lausumassa hän tunnustaa, ettei hänellä ole ollut
valtakirjaa ja toimeksiantoa asiassa. Todellisuudessa Paavo M.
Petäjällä oli minun antama valtakirja hoitaa asioita, kun olin
kääntynyt hänen puoleensa kauppojen purun jälkeen.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut konkurssiasiassa lausuman
Ylivieskan käräjäoikeudelle PR-Teollisuus Oy:n puolesta
asianomaisten tietämättä ja ilman valtakirjoja. Käräjätuomari
Juha Nieminen on toiminut asiassa virheellisesti, koska on ei ole
tarkistanut Paavo M. Petäjältä valtakirjoja. Paavo M. Petäjä ei
ole asianajaja vaan varatuomari. Paavo M. Petäjällä ei ole ollut
muiden valtakirjoja kuin minun valtakirja. Käräjätuomari Juha
Niemisen olisi pitänyt tarkistaa myös Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesänhoitajien valtakirjat. Niitä ei ollut lainkaan.
Myöhemmin
otin yhteyttä varatuomari Jorma Herttuaiseen ja hän olis myös sitä
mieltä, että kauppojen purkamisesta johtuen konkurssi oli laiton.
Olin yhteydessä myös Helsingin Yliopiston siviilioikeuden
professori Erkki Aurejärveen. Hänen mielestään kysymys on
prosessipetoksesta kun yritys väärillä tiedoilla haetaan
konkurssiin. Olin yhteydessä myös juristikansanedustajiin Raimo
Vistbackaan, joka oli entinen Alajärven nimismies ja Risto Kuismaan,
joka on koulutukseltaan juristi. Heidän mielestän kysymyksessä on
prosessipetos. Konkurssivalvonnassa Alavieskan Puurakenne Oy valvoi
saatavansa kaupan purkamisesta johtuvina vahingonkorvauksina
9.413.000 mk ja sille korkoa 13 % 1.6.1996 lähtien. Kaupat oli siis
purettu, koska Maskonen on konkurssivalvonnassa valvonut saatavat
kaupan purkamisesta johtuvina saatavina.
Lakimies
Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle
Miksi
varatuomari Jorma Herttuainen on jättänyt asian hoitamisen kesken?
Muistaakseni hän ilmoitti häneen kohdistuneen painostuksen takia.
Asianajaja
Asko Keränen pyysi valtakirjat valituksen tekemistä varten Vaadan
Hovioikeudelle konkurssituomion purkamiseksi. Tässä Heino Virran
valtakirja.
Asianajaja
Asko Keränen jätti kuitenkin valituksen tekemättä. Tässä hän
tunnustaa asian. Näin asianomaiset menettivät puheoikeutensa
asiassa ja ainoastaan korkein oikeus voi purkaa väärän päätöksen.
Järkyttävää toimintaa.
Uusi
konkurssipesä ja konsultti Weckström – Alavieskan kunta maksoi
Uusi
konkurssipesä aloitti toimintansa. Pesänhoitajina olivat
näsävisasta näyttelevä Sampsa Teittinen ja asiallisempi Jyrki
Anttinen. Konkurssihetkella PR-Teollisuus Oy:n tilauskanta oli 32 269
671 mk. Tilauskanta jakaantui seuraavasti: kotimaan
elementtitoimitukset 16 987 650mk, vienti 13 163 735 mk, ikkunamyynti
kotimaahan 865 390 mk, vienti 1 482 896 mk. Tämä oli todella
arvokas omaisuus konkurssipesälle. Kaikista sopimuksista on minulle
valokopiot yhtenä niteenä.
Konkursssipesä
palkkasi konsultti Stig Weckströmin töihin. Tämä järjesteli
tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle ja Alavieskan kunta maksoi
operaatiosta Stig Weckströmin yhtiölle 88 495.00 euroa. Alavieskan
kunta suoritti asiassa peittelyoperaation. Alavieskan
elinkeinolautakunnassa tehtiin päätös, jonka mukaan konsultti Stig
Weckströmin yhtiöltä tilataan konsulttityö. Päättäjien
annettiin ymmärtää, että rahoitukseen osallistuu KTM
merkittävällä panostuksella. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan
kaikki tuli Alavieskan kunnan maksettavaksi. Kun pyysin kuitteja
nähtäväksi, niin virallisesti annetuista kuiteista oli peitetty
Vieskan Elementti Oy:n nimi ja siihen viittaavat tiedot. Paperiin oli
kuitenkin epähuomiossa jäänyt tilaajan nimi: Vesa Pirhonen. Hän
oli Vieskan Elementti Oy:n toimitusjohtaja. Alkuperäiskuitissa on
kaikki tiedot näkyvissä. Hämäysoperaatiossa elinkeinotoimikunta
tilasi konsultti Weckströmiltä työn nimeltä ”Uusi PR-Teollisuus
Oy”. Esittelijänä elinkeinotoimikunnassa toimi elinkeinoasiamies
Terttu Korte. Weckströmin aineistossa oli paljon aineisto, jota hän
oli vienyt ilman lupaa lähtiessään PR-Teollisuus Oy:n
palveluksesta. Aineisto käsitti liikesalaisuuksia eikä missään
tapauksessa ole julkista aineistoa. Aineistossa mollattiin oikein
olan takaa PR-Teollisuus Oy:n johtohenkilöitä ja arviotiin joitakin
myytimiehiä todella ikävällä tavalla. Tätä raporttia Alavieskan
kunta jakoi halukkaille.
Pesänluettelon
vannontatilaisuudessa jätin pesänluetteloon omat varaukseni
tilauskannan suhteen, Tilauskanta oli hävitetty erikoisella tavalla
pesänhoitajien toimesta velkojien etua loukaten. Syyttäjä Sulo
Heiskari oli pesänluettelon vannontatilaisuudessa paikalla. Minun
oikeustajuni mukaan hän oli esteellinen, koska kysymyksessä on
kysymys niiden kauppasopimusten toimista, joissa hän on ollut
kaupanvahvistajana.
Tilauskanta
Tilauskannan
luovutus
Lasku
Vieskan Elementti Oy:lle
Alavieskan
kunta maksoi
Kysymyksiä
ja vastauksia
Kysymys
1. Miksi tuleva syyttäjä oli valittu kaupanvahvistajaksi?
Vastaukseni:
Syyttäjä voi estää oikeusjuttujen nostamisen ja rikostutkinnat
asioissa. Syyttäjä Sulo Heiskari on PR-talojen konkurssivyyhden
yksi päätekijä.
Kysymys
2. Miksi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki
kiinteistöjen kaupat lainvastaisesti eli ilman kaupanvahvistajaa?
Vastaukseni:
Jos kaupat olisi purettu laillisesti, niin olisi paljastunut salatut
kiinnitykset ja törkeä petos kaupanteossa.
Kysymys
3. Miksi varatuomari Paavo M. Petäjä ei ryhtynyt toimenpiteisiin
saatuaan Erkki Aholta valtakirjan kaupan purkujen yhteydessä?
Vastaukseni:
Hän halusi suojella rikollisesti toimivia asianajajia Hannu Maskosta
ja Antti Latolaa. Korppi ei korpin silmää noki.
Kysymys
4. Miksi Heino Virta voi väittää, että näin moni asianajaja on
edustanut häntä oikeudessa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja?
Vastaukseni:
Syyttäjä Sulo Heiskari on jättänyt haastehakemukset toimittamatta
asianosaisile.
Kysymys
5. Miksi poliisi jätti Heino Virran rikostutkintapyynnön
varatuomari Paavo M. Petäjän toiminnasta tutkimatta?
Vasstaukseni:
Ylivieskan poliisi ja Oulun KRP on vahvasti mukana rikoksissa ja he
suojelevat rikollisesti toimivia henkilöitä. Mahdollisesti määräys
on tullut ylemmältä taholta.
Kysymys
6. Liittyykö PR-talojen konkurssivyyhtiin rahanpesua?
Vastukseni:
Liittyy. Rienstrojen yhtiön New England Surety jäi ulkomailla
kiinni rahanpesusta. Suomessa rahaa tältä yhtiöltä saivat
asianajaja Asko Keränen ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä
sekä PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä. Sain tämän luettelon
pankinjohtajalta, jonka perusteella pankki oli päättynyt epäilemään
rahanpesua. Lisäksi vahvistuksen asialle antoi eräs
myyntimiehistäni, joka soitti, että USA:ssa Hendrik ja Richard
Rienstra ovat jääneet rahanpesusta kiinni. Hendrikille vaaditaan
vankeutta 210 vuotta ja Richardille 190 vuotta. Tein asiasta
ilmoituksen KRP:lle, mutta poliisi jätti tutkimatta asian.
Kysymys
7. Miksi poliisi ei tutki asioita?
Vastaukseni:
Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on todistettavasti ilmoittanut, että
Virran ja Ahon tekemiä rikostutkintapyyntjä ei tulla tutkimaan ja
näin on myös käynyt. On syytä epäillä, että määräys on
tullut ylemmältä taholta.
Kahdeksan
kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta teki rikostutkintapyynnön
asiasta. Yksi kansanedustaja eli Antti Rantakangas veti nimensä pois
listalta, koska asiassa on syytä epäillä myös Markku Koskea.
KRP
jätti varatuomari Jorma Herttuaisen rikostutkintapyynnön
tutkimatta. Oliko näin määrätty ylemmalta taholta?
Kysymys
8. Uhattiinko Erkki Aho tappaa?
Vastaukseni:
Erkki Aho uhattiin tappaa kolme kertaa. Jouni Remeksen isä Pentti
Remes soitti Erkki Aholle ja uhkasi tappaa tämän. Alfio Nicotra
uhaksi tappaa Erkki Ahon kun Henrik Rienstra pudotti Alfio Nicotran
pois jatkokuvioista. Nicotra soitti Aholle ja esitti uhkauksensa.
KRP:n tutkija Tapio Makelä ilmoitti, että Aho on jo monta kertaa
ollut liipaisimelle. Laillisuusvalvojalle tehtyyn kanteluun
vastineessaa Mäkelä toteaa asiaa väärinkäistykseksi.
Hendrik Rienstra pudotti Alfio Nicotran pois jatkokuvioista sopimusten vastaisesti.
Hendrik Rienstra pudotti Alfio Nicotran pois jatkokuvioista sopimusten vastaisesti.
Kysymys
8. Valvoiko Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä saatavansa
kaupanpurkuina?
Vastaukseni:
Kyllä. Näin ollen konkurssi oli laiton, koska konkurssipesäkin
valvoo saatavansa kaupanpurkuina.
Kysymys
9. Miksi asianajaja Hannu Maskonen teki oman ratkaisunsa?
Vastaukseni:
Hän ei kestänyt rikostensa julkituloa.
Kysymys
10. Miksi syyttäjä Sulo Heiskarin rikoksia ei tutkita eikä häntä
saada vastuuseen teoistaan?
Vastaus:
Hän on toiminut apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen
suojeluksessa. Mahdollisesti hän kuuluu niihin rikoksista
epäiltyihin jolle on annettu syytesuoja.
Kaikissa
päätöksissä on toiminut syyttäjänä esteellinen syyttäjä Sulo
Heiskaei kuten todistusaineisto osoittaa.
Ylivieska-Raahen
käräjäoikeuden istuinnoissa on toiminut esteellinen syyttäjä
asioissani kymmeniä vuosia. Syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut
kaupanvahvistajana Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesän välisissä kiinteistökaupoissa ja myöhemmin hän
toiminut syyttäjänä kaikissa kauppasopimuksista ja niistä
johtuvissa oikeudenkäynneissä. Syyttäjistä annetun lain
perusteella syyttäjä Sulo Heiskari on ollut esteellinen.
Konkurssiasiat
K 96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomistaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri
K 96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomistaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri
Tapahtumarikas
kevät
Kevät
1996 oli erittäin mielenkiintoista aikaa PR-Teollisuus Oy:n
ympärillä. Tein kaikkeni ja vähän enemmänkin pelastaakseni
PR-Teollisuuden rikollisten ja rahanpeisjöiden kynsistä. Konsultti
Stig Weckström havaittiin saattohoijajaksi ja hänelle annettiin
lopputili. Kansanedustaja Markku Kosken Kera Oy:n varatoimitusjohtaja
Seppo Arponen oli luvannut pelastaa, koska tämä oli mennyt
markkinoilta poistettavan yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi.
Koski erosi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan paikalta.
Molemmat henkilöt työskentelivät sen jälkeen PR-Teollisuutta
vastaan. Weckström levitti perättömiä tietoja PR-Teollisuus Oy:n
rahanpesuta ja Markku Kosken hyvä ystävä asianajaja Olavi Hertell
teki meistä rikosilmoituksen osakeyhtiölain rikkomisesta. Syyttäjä
Sulo Heiskari käytti syyteharkinnan pohjana väärennettyä,
allekirjoittamatonta, paikkansa pitämätöntä, tarkastamatonta ja
hyväksymätöntä pöytäkirjaa. Päätöksessään syyttäjä Sulo
Heiskari toteaa, että ei rikosta. Perusteluissaan hän kirjoittaa,
että rikkomuksen vähäisyyden taki jätetään syyttämättä.
Päätös on erikoinen ja ristiriitainen: ei rikosta, mutta
rikkomuksen vähäisyyden takia jätetään syyttämättä. Asia,
josta oli kysymys, oli Tapani Käännä laina-asia. Tapani oli
ottanut PR-Teollisuus Oy:ltä lainaa yhtiön osakkeiden ostamista
varten. Heino Virta ja minä emme tieneet asiasta yhtään mitään.
Asiaa ei ole käsitelty yhtiön hallituksen kokouksissa.
Kuulusteluissa Jouni Remes ja Markku Koski tunnustivat asian.
Kuitenkin me kaikki saimme samanlaisen tuomion. Minuste menettly oli
väärä, koska me kaksi emme tienneet asiasta yhtään mitään.
Katsoin, että syyteharkinta oli tehty juridisesti väärin. Valitin
asiasta valtakunnan syyttäjäle. Valtakunnansyyttäjävirastossa
Jukka Rappe katsoi kirjallisessa päätöksessään, että syyttäjä
Sulo Heiskari on toiminut oikein. Minä sain tiedon siitä, ettei
Sulo Heiskari tule nostamaan meitä vastaan syytettä asianajaja Asko
Keräseltä, jolla syyttäjä Sulo Heiskari oli asiasta ilmoittanut.
Minusta
oli tehty myös rikosilmoitus petoksesta, mutta syyttäjä Sulo
Heiskari ei ollut kyennytkään löytämään näyttöjä syytteen
nostamiseksi. Tämänkin rikosilmoitus oli perätön.
Kalajoen
poliisin Harri Rahkolan mukaan oi pidetty yhteisiä palavereja
poliisipäällikkä Heikkisen ja syyttäjä Heiskarin johdolla,
joissa oli mietitty keinoja minun syyllistämiseksi. Ahosta pyrittiin
tekemään rikollinen keinoja kaihtamatta. Nyt tarvittiin
todistusaineistoa.
On
selvää, että syyttäjä Heiskarin motiivi asiassa oli omien
rikostensa peittely ja samalla Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesän hoitajien rikosten peittely ja Erkki Ahon
syyllistäminen asioissa.
Oli
myös muita tahoja, jotka olisivat halunneet mukaan PR-Teollisuus
Oy.n toimintaan. En tiedä kuinka vakavasti otettavia nuo tahot
olivat. Jouni Remeksen isä soitti minulle kännipäissään ja
ilmoitti tulevansa tappamaan minut omin käsin. Taustalla kuului
puhelimeen Pentti Remeksen vaimon ääni: ”Pentti älä, Pentti
älä.” Pentti Remes lopetti puhelun näin: ”Ruumishuone odottaa
Sinua Erkki, hyvästi!”
Rahoitus
tilanne on yhtiöllä oli erittäin kireä, sillä maksujen
maksaminen konkurssipesälle sekä 32 miljoonan markan tilauskanta
tarvisi laskelmieni mukaan 6.6 miljoonaa rahaa.
Suuri
virheeni oli se, että en ymmärtänyt kauppojen purkujen merkitystä.
Kaupat purettiin siksi, ettei törkeä petos kauppasopimuksissa
paljastuisi. Olihan saattohoitajat Jouni Remes ja Stig Weckströn
saatu erotettua ja Markku Koski ulkoistettua talobisneksestä.
Pyysin Suomen valtiota apuun. Ensin lähestyin ja neuvottelin ministereiden kanssa ja lopulta lähestyin asiassa tasavallan presidentti Martti Ahtisaarta.
Pyysin Suomen valtiota apuun. Ensin lähestyin ja neuvottelin ministereiden kanssa ja lopulta lähestyin asiassa tasavallan presidentti Martti Ahtisaarta.
Kävin
henkilökohtaisesti asianajaja Asko Keräsen kanssa neuvottelemassa
ministeri Antti Kalliomäen kanssa, mutta siitä ei ollut mitään
hyötyä.
Pyysin
apua pääministeri Paavo Lipposelta ja kävin hänen kanssaan
neuvottelut Nivalassa, mutta siitä ei ollut mitään apua.
Viimeisimmässä
hädässä käännyin tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren
puoleen. Tuolloin olin jo paniikissa tilanteen johdosta.
Myyntimiehillä
meni lujaa. Kauppoja syntyi. Toimintaan vaikutti kuitenkin myöhässä
olevat myyntipalkkioiden maksut.
Asuntomessut
oli 1996 Ylöjärvellä ja PR-Teollisuus oli mukana kahdella
talolla.
Tilauskanta
oli hyvä. Tässä esimerkkinä hirsitalotuotanto.
Alfio
Nicotra ja Hendrik Rienstra kävi kovaa kamppailua tehtaan saamisesta
omistukseensa. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat
Antti Latola ja Hannu Maskonen hämmensivät asioita sen kun
kerkesivät. Siksi päätin itse matkustaa Sveitsiin
neuvottelemaan Nicotran ja Rienstran kanssa.
Siltä
varalta, että PR-Teollisuus Oy ajetaan konkurssiin tein Hendrik
Rienstran ja Alfion Nicotran kanssa kuvassa olevan sopimuksen.
Törkeä
petos kauppasopimuksissa ja kohtuuton kauppasopimus estivät
yritystoiminnan
Kun
olimme saaneet erotettua saattohoitajat Jouni Remeksen ja Stig
Weckströmin sekä hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Markku
Kosken, niin ryhdyin kartoittamaan yritystoiminnan
toimintaedellytyksiä ja tein yritykselle BusinessPlan-asiakirjan.
Yritys
ei voinut käyttää vakuutena ostamiaan kiinteistöjä, koska ne
olivat pantattu muualle. Lisäksi saattohoitaja Jouni Remes oli
tehnyt osakkeenomistajien tietämättä Kera Oy:n kanssa sopimuksen,
että Kera Oy:tä ei tulla käyttämään rahoittajana. Tämän
törkeän petoksen johdosta yrityksellä oli todella vaikea ratkaista
rahoitusongelmaansa. Rahoitusratkaisu olisi kuitenkin voitu tehdä,
jos PR-Teollisuus oli saanut samanlaisen kohtelun viranomaisten
taholta kuin muutkin talotehtaat Suomessa.
Tässä
Business Plan
Johdon
ja organisaatio sekä henkilöstön osalta tehtyä suunnitelmaa en
julkista, mutta suunnitelmat oli tehty
Tässä
Pohjola-yhtiön rahoituspäätös
Rahoituspaketti
Tässä
Alavieskan kunnalle tehty takausesitys
Lainapyynto
Kera Oy:lle
Yritin
kaikkeni saadakseni Suomen Valtion tuen yritykselle neuvottelemalla
asiasta kauppa-ja teollisuusministeri Antti Kalliomäen ja
pääministeri Paavo Lipposen kanssa. Olin pyytänyt apua
työministeri Liisa Jaakonsaarelta sekä tasavallan presidentti
Martti Ahtisaarelta.
Ainoaksi
vaihtoehdoksi jäi ulkomainen rahoitusratkaisu pakkotilanteessa.
Kerron tästä asiasta kauppa-ja teollisuusministeri Antti
Kalliomäelle lähettämässäni kirjeessä.
Ministeri
Antti Kalliomäelle kerroin kirjeessäni epäilyistäni avoimesti.
Kalliomäki ei vastannut.
Weckströmin
toiminta erottamisensa jälkeen
Konsultti
Stig Weckström ei saanut yritystä konkurssiin tammikuun loppuun
menessä. PR-Teollisuus Oy:n hallituksen jäsenet huomasivat ajoissa,
ettei Stig Weckström toiminut yhtiön edun mukaisesti. Siksi hänet
erotettiin, mutta kun Weckström pyysi, että saa jättää
eroanomuksen, niin siihen suostuttiin. Käytännössä Wekcström
erotettiin PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajan paikalta. Hänelle
emme olleet myöntäneet yksin nimenkirjoitusoikeutta ja olimme
määritelleet hänelle 500 000 mk:n uhkasakon jos hän paljastaa
liikesalaisuuksiaulkopuolisille.
Weckström
oli neuvotellut Alavieskan kunnan, Arsenalin ja Keran kanssa yksin
ilman PR-Teollisuuden hallituksen jäsentä. Hän oli siis rikkonut
sopimuksen. Lisäksi hän oli myynyt Koivujärven tilan yksin. Jo
ensimmäisen työpäivänsä iltana hän oli kertonut yrityksen
vientisihteerille että hänen tehtävänään ajaa yritys hallitusti
alas. Ylivieskan kokouksesta Arsenalin tiloista hän soitti minulle
ja pyysi konkurssihakemuksen jättämistä. Siihen me emme suostuneet
vaan erotimme Weckströmin. Weckström levitti meistä perätöntä
tietoa rahanpesusta. Kävin Oulun KRP:llä tarkistamassa asian.
Erottamisensa
jälkeen hän lähetti perintätoimiston kautta 161 677,00 markan
laskun. Hän pyrki kaikin keinoin saamaan yrityksen konkurssiin. Minä
tyrmäsin tällaisen laskun konsulttisopimuksellamme. Siihen
perintätoimet loppuivatkin.
Kun
yritys ajettiin rikollisesti konkurssiin, niin Weckström tuli
konsultti PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesälle ja kauppasi 32
miljoonan markan tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle 88 495,00
markalla. Laskun maksoi Alavieskan kunta. Pystyäkseen maksamaan
Weckström laskun Alavieskan kunnan elinkeinolautakunnanlle
esiteltiin peitesuunnitelma, jossa kerrottiin, että KTM osallistuu
merkittävällä summalla laskun maksamiseen. Operaatio oli peitelty
konusulttityäksi nimellä ”Uusi PR-Teollisuus Oy”. Siinä oli
mielestämme käytetty hyväksi PR-Teollisuus Oy:n kannalta salaisia
tietoja, joista Weckströmille oli määritelty 500 000 mk:n
uhkasakko.
Wecktröm
levitti meistä väärää tietoa ja vahingoitti siten yritystä,
jonka toimitusjohtaja hän oli.
Weckström toimi PR-Teollisuus Oy:n 32 miljoonan markan tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle
Alavieskan
kunta maksoi laskun ja operaatio oli nimeltään "UUSI
PR-TEOLLLISUUS OY"
Tämä
"konsulttityö" ei saanut KTM:n avustusta ja tuskin sitä
edes haettiinkaan. Konsluttityön hinta on sama kuin Vieskan
Elementti Oy:n lasku, jonka Alavieskan kunta maksoi ja naamoitsi sen
Weckströmin konsulttityöksi.
Varatuomari
Paavo M. Petäjän ja hänen lakiasiaintoimiston toiminta
Olen
käynyt Alfio Nicotran kanssa varatuomari Paavo M. Petäjän
toimistossa heti kun Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli
purkanut Euronio Oy:n kanssa tekemät kaupat. Asia oli minulle uusi
tuntematon asia siinä mielessä, että en tiennyt kuinka tulee
toimia. Allakirjoitin avoimen valtakirjan Paavo M. Petäjän
toimistolle hoitaa asiaa. Näin jälkeenpäin ajatellen en ymmärrä
miksi Paavo M. Petäjä ei reagoinut kauppojen purkamiseen kuten laki
edellyttää. Konkurssin jälkeen kävi Paavo M. Petäjän luona
kysymyssä,että ryhtyykö hän hoitamaan asiaa, koska kaupat oli
purettu ennen kokurssia. Paavo M. Petäjä sanoi silloin, että ”
Saatana, konkurssihan on laiton, kun kaupat on purettu”. Hän
lupasi ilmoittaa minulle myöhemmin mitä tehdään. Hän ilmoitti
sitten että ei ryhdy hoitamaan asiaa.
Suomenselän
Lakiasiaintoimistossa (Paavo M. Petäjän toimisto) työskentelevä
varatuomari Matti Himanen ryhtyi hoitamaan asiaa, kun olin antanut
varatuomari Paavo M. Petäjälle avoimen valtakirjan käydessäni
hänen luonaan Alfio Nicotran kanssa.
Varatuomari
Matti Himanen ei hoitanut asiaa kauppojen purkuna vaan ryhtyi ehkä
kokemattomuuttaan hoitamaan asiaa velkasanerausasiana.
Konkurssipäätöksen
liitteenä on antamani valtakirja Suomenselän Lakiasaintoimistolle.
Ehkä siksi varatuomari Paavo m.Petäjä ei myöhemminkän ryhtynyt
hoitamaan asiaa. Petäjä on kuitenkin antanut asiassa väärän
lausuman korkeimmalle oikeudelle.
Paavo
M. Petäjä on antanut tässäkin asiassa väärän lausuman Oulun
KRP:lle, koska hän on väittänyt ettei hänellä ollut valtuustusta
asiassa. Hänellä on vuoren varmasti ollut minun toimeksianto ja
vatuutukseni, mutta ei muiden osakkaiden. Muut osakkaat eivät
todennköisesti tienneet asiasta mitään, koska asiasta ei ole
yhtiön hallituksen päätöstä.
Haasteet
käräjäoikeuteen olisit tullut laittaa kaikille vastuullisille
henkilöille
sekä
takauksessa mukana olleille henkilöille. Syyttäjä Sulo Heiskari on
vastannut lain mukaan haasteiden lähettämisestä. Haasteita ei ole
lähetetty asianomaisille.
Nicotran
ja Rienstran kilpailu PR-Teollisuus Oy:stä
Kävin
neuvottelemassa Alfio Nicotran ja Hendrik Rienstran kanssa
Sveitsissä. Neuvottelu Hendrik Rienstran kanssa kesti 14 tuntia
saksankielellä. Kerroin hänelle asiat mahdollisimman tarkasti
sikäli heikolla saksankielellä osasin. Kuitenkin hän ymmärssi
hyvin mitä kerroin. Silloin minulle ei tullut mieleenkään että
olisin neuvottelut rahanpesijän kanssa, mutta huomiotani herätti
se, että neuvotteluhuone oli ikkunaton ja huonessa oli ainoastaan
kaksi tuoli ja pöytä. Huoneessa oli valot. Neuvotteluhuone oli
todella karu, mutta kyllä se minulle kelpasi. Voitin Hendrik
Rienstran luottamuksen puolelleni. Seuraavaksi kävin Alfio Nicotran
kanssa pankissa. Huomasin, että Alfio Nicotra haluaa katsoa kaikki
mahdolliset keinoa saada PR-Teollisuus Oy haltuunsa ilman Hendrik
Rienstraa. Siksi lähdimme pankkiin. Minä kuitenkin odotin autossa,
kun Alfio Nicotra kävi neuvottelemassa pankissa rahoituksesta.
Pankki ei suoralta kädeltä luvannut rahoitusta. Alfio Nicotra sanoi
minulle, että seuraavaksi hän kääntyy Frankfurt am Mainin pankin
puoleen.
Rienstra
ilmoittaa faksilla 7.5.1996, että hän ottaa PR-Teolllisuus Oy:n
haltuunsa ydessä Alfio Nicotran ja minun kanssa aivan kuten olimme
sopineet Sveitsissä.
Nicotra
ilmoittaa asiasta konkurssipesälle.
Asianajaja
Antti Latola oli todennäköisesti tietoinen Rienstrojen
rahanpesukuvioista, koska hän ilmoittaa Alfio Nicotralle, että
konkurssipesä ei voi hyväksyä New England Suretyn takausta. Tässä
todiste asiasta.
Minua
häiritsi myös se, että konkurssipesänhoitaja kauppasi Nicotralle
koneita, laitteita sekä maa-alueita siten, että osta ne konkurssin
jälkeen niin saat ne meiltä halvemmalla. Tämä on todella härskiä
käyttäytymistä ja tämän kuuli minun Nicotran lisäksi myös
Tapani Kääntä.
Tässä
Alfio Nicotra ilmoittaa neuvottelleensa Frankfurt am Mainin
pankinjohtajan kanssa. Myöhemmin olen saanut selville, että juuri
tätä pankia käyttivät rahanpesijät. Suomalaisena
yhteistyökumppaiksi on syytä epäillä Merita-pankkia, minkä asian
myöhemmin todistan tosiasiaksi.
Hakijan
lausumasta konkurssiasiassa näkyy selvästi että velallinen on
Suomenselän lakiasiaintoimisto (Paavo M. Petäjän toimisto), jonka
olisi pitänyt antaa lausuma asiassa, koska heillä oli avoin
asianajovaltakirja minulta, Erkki Aholta, asiassa. Suomenselän
lakiasiaintoimiston olisi tullut ilmoittaa asiasta PR-Teolllisuus
Oy:n hallituselle, jotta se olisi voinut tehdä päätöksen asiassa.
Erikoista on se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on
antanut lausuman konkurssiasiassa PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman
valtakirjoja ja toimeksiantoja. Syyttäjä Sulo Heiskarin olisi
tullut laittaa haasteet käräjäoikeuteen niille, joita asia koskee
eli PR-Teollisuus Oy:n hallituksen jäsenille sekä ennenkaikkea
takaajille. Nyt haasteita ei ole lähtetty asianomaisille.
Suomenselän lakiasiaintoimistolla ei ollut muiden hallituksen
jäsenten valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Siitä huolimatta
Ylivieskan käräjäoikeus on tehnyt konkurssipäätöksen –
hankijan lausuman perusteella. JÄRKYTTÄVÄÄ TOIMINTAA.
Asianajaja
Hannu Maskosen kirje Alfio Nicotralle ja Hendrik Rienstralle
konkurssipäätöstä edeltäneenä päivänä.
Pesänluettelon
vannontatilaisuus ja asianajajan toiminta
Pesänluettelon
vannontatilaisuudessa pyysin jatkoaikaa asialle, koska en ole voinut
perehtyä pesänluetteloon riittävän tarkasti lyhyestä ajasta
johtuen. Olin havainnut luettelossa virheitä lyhyen perehtymisen
jälkeen enkä siksi ollut valmis hyväksymään pesänluetteloa.
Lisäksi toin esille sen, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli
purettu ja konkurssi oli haettu väärillä tiedoilla. Paikalla oli
käräjätuomari, jonka nimeä en muista, syyttäjä Sulo Heiskari ja
asianajaja Asko Keränen. Syyttäjä Sulo Heiskari ei suostunut
jatkoajan antamiseen jotta olisin voinut perehtyä pesänluetteloon.
Käräjätuomari oli samaa mieltä. Syyttäjä Sulo Heiskari esitti,
että minä voisin allekirjoittaa pesänluettelon ja esittää siihen
joitakin varaumia. Minulle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin
totella syyttäjä Sulo Heiskaria ja käräjätuomaria.
Tilaisuuden
jälkeen asianajaja Asko Keränen pyysi minua kahville ja sanoi, että
konkurssiahan on laiton, koska kaupat oli purettu. Kahvilla
keskustelimme asiasta ja sovittiin niin, että asianajaja Asko
Keräselle toimitetaan avoimet valtakirjat valituksen tekemistä
varten Vaasan Hovioikeudelle, koska konkurssi oli laiton, sillä
kaupat oli purettu ja konkurssi haettu väärillä tiedoilla.
Tosiasiallisesti Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli velkaa
PR-Teollisuus Oy:lle kaupan purkujen jälkeen. Valtakirjat
toimitettiin seuraavana päivänä asianajaja Asko Keräselle, mutta
hän jätti valituksen tekemättä ja näin meiltä meni puheoikeus
asiaissa. Tämä oli todella törkeä luottamusaseman väärinkäyttö
asianajaja Asko Keräseltä ja siitä on ollut meille järkyttävän
suuret taloudelliset vahingot ja henkiset kärsimykset.
Pesänluetteloon
on vaatimuksestani lisätty, että 32 269 671,00 markan tilauskanta
on pesänhoitajien toimesta hävitetty konsultti Stig Weckströmin
toimesta.
Nyt jälkeenpäin kun katselen tätä paperia niin ihmettelen, että miten siinä on myös Heino Virran nimi, joka ei ollut edes paikalla pesänluettelon vannontatilaisuudessa, koska hän ei ollut saanut sinne kutsua.
Nyt jälkeenpäin kun katselen tätä paperia niin ihmettelen, että miten siinä on myös Heino Virran nimi, joka ei ollut edes paikalla pesänluettelon vannontatilaisuudessa, koska hän ei ollut saanut sinne kutsua.
Asianajaja
Asko Keräsellä oli minulta yhtiön toiitusjohtajalta ja yhtiön
hallituksen puheenjohtajalta valtakirja valituksen tekemiseen
laittomasta konkurssista. Avoin valtakirja minulta koski myös muita
asioita.
Tässä
asianajaja Asko Keränen tunnustaa, että hän jätti valitukset
tekemättä. Syyttäjä Sulo Heiskarin rooli pesänluettelon
vannontatilaisuudessa on erikoinen, sillä hän oli esteellisenä
henkilönä harhaanjohtamassa pesänluettelon selvittämistä. Hänen
olisi pitänyt reagoida kun minä esitin, että konkurssi on laiton,
koska kaupat oli purettu, samoin pesänluettelon tekijän asianajaja
Hannu Maskosen ja Antti Latolan sekä käräjätuomarin. Ainoastaan
asianajaja Asko Keränen reagoi, mutta jätti asian hoitamisen
kesken.
Vakaan markan politiikka
Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.
Koivisto ei toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri Erkki Liikanen, jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen noususuhdanteessa.
Vahvan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua kansanmurhasta?
Koiviston konklaavi on valtiopetos?
Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa asioissa. Kokouskutsu oli Martti Mannisen allekirjoittama ja päivätty 16.04.1992.
Kokouksessa teemoina olivat
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu
Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Heinonen. Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno Koivisto, rouva Tellervo Koivisto, KKO:n presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, oikeusneuvos Per Lindholm, KHO:n hallintoneuvos Pekka Hallberg, kihlakunnantuomari Markku Arponen, ylituomari Olli Karikoski, pormestari Juha Kettunen, Itä-Suomen HO:n presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan HO:n presidentti Erkki Rintala, oikeusneuvos Mikko Tulokas, professori Aulis Aarnio, apulaisprofessori Jukka Kekkonen, erikoistutkija Jyrki Tala, professori Leena Kartio, professori Olli Mäenpää, dosentti Juha Pöyhönen, professori Kirsti Rissanen, professori Kaarlo Tuori, oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka Viljanen, Antti Kivivuori, professori Jaakko Uotila, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, erityisavustaja Martti Manninen ja Ratan johtaja Jorma Aranko.
Suomen perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi.
Toukokuun tuomarineuvoston kokous ei ollut ainoa laatuaan. Professori Kekkonen oli – Koivisto-kriittisyydestään huolimatta – erään kokouksen pääalustajana. Tuolloin käsiteltiin lähinnä talousrikoksia ja niiden tutkintaa. Presidentti ei kuitenkaan päässyt paikalle, vaan iltaa isännöi oikeusministeri Matti Louekoski. Lopulta hänellekin tuli kiire, ja emännäksi siirtyi Tarja Halonen.
Iltalehdessä 15.8.2005 Postipankin ex-pääjohtaja Seppo Lindblom tunnustaa syyllisyytensä pankkikriisiin.
Soitin europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäelle ja kysyi ns. Koiviston konklaavista. Jäätteenmäki sanoi ettei hän ole juuri tuohon palaveriin osallistunut, mutta hän on osallistunut vastaaviin palavereihin. Tästä voidaan päätellä, että pankkikriisin ja suuren laman totuuden salaaminen on poliittisesti yhteisesti sovittu salaisuus. Mukana asioiden salaamisessa on kaikki poliittiset puolueet. Oikeuslaitos on alistettu poliittisen valvonnan alaisuuteen. Tästä kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä 2/2002 käräjätuomari Jussi Nilsson.
Asiapaperit salaisiksi
Presidentti Mauno Koiviston presidentin linnassa 6.5.1992 järjestetyn ”tuomarineuvoston” asiakirjat on määrätty salaisiksi Koiviston pyynnöstä ja tasavallan presidentti Tarja Halosen määräyksestä.
- Selvästihän Koivisto halusi vaikuttaa siihen, että oikeuslaitos ei tekisi pankkien kannalta hankalia ratkaisuja, muistaa professori Jukka Kekkonen vuosikymmen takaisen keskustelutilaisuuden ilmapiiristä.
Myös professori Heikki Ylikankaan mukaan Linnan tilaisuuden tarkoituksena oli koolle kutsuttujen arvovallalla painostaa Korkein Oikeus tekemään Koivistolle mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa. Koiviston palaverissa linjattiin pankkikriisiin liittyvä oikeuskäytäntö pankkeja suosivaksi ja velallisia tainnuttavaksi. Terveetkin pienyritykset olivat pankeille lainsuojatonta riistaa. Luotot pantiin kerralla maksuun, vakuudet rosvottiin laillisesti pankeille, jotka realisoivat ne päivän hintaan ja kirjasivat voitot hyväkseen.
Jos Koiviston seminaari kestäisi päivänvalon niin miksi asiakirjat on pitänyt julistaa salaisiksi.
Salaiseksi julistettu SSP-Sopimus
Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro Viinanen ja kauppa- ja sisäministerinä Mauri Pekkarinen. Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 14 500 valitsi lopullisimman ratkaisun. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa sukupolvessa.
”Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa”
Keski-Pohjanmaan Säästöpankin johtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että ”katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa, koska valtio maksaa pankin luottotappiot”.
MOT-ohjelmassa 29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut toimitusjohtaja Antti Ojala sanoo näin: ”Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien, oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että ongelma-asiakkaat oli pankille riski, mutta tässä poistu kerralla riski ja oma vakavaraisuus parani”.
Pankit puhdistivat mahdolliset ja epävarmat saatavansa pankkituen avulla ja samalla poistettiin markkinoilta 60 000 elinkelpoista yritystä, jotka olisi voitu pelastaa kohdistamalla pankkituki suoraan yrityksille. Samalla aiheutettiin puolen miljoonan työttömän armada Suomeen. Suomen valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Siksi terveitäkin yrityksiä kaadettiin surutta. Konkursseissa kärsivät eniten yritysten omistajat, joilta katosi tällä tavalla heidän elämäntyönsä, ihmisarvonsa ja omaisuutensa. Luonnollisesti menettelystä kärsivät heidän läheisensä, sukulaisensa, tuttavansa, takaajansa, yrityksen työntekijät, toiset yritykset, tavarantoimittajat, yhteistyökumppanit sekä kunnat, jotka menettivät verotuloja. Kerrannaisvaikutukset olivat valtavat.
Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä
Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan ns. ruumiinpesuryhmä, jonka tehtävänä oli pelastaa ns. Kera Oy:n rahoittamat ongelmayritykset ja muuten minimoida tappiot. Tappioiden minimointiin liittyi kilpailevien yritysten markkinoilta poistaminen yhdessä pankkien kanssa. Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä toimi varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. On syytä epäillä, että asiasta olivat tietoisia KTM:n yrityskehitysosasto, johtaja Olavi Änkö ja hallitusneuvos Sakari Arkio sekä KTM:n kansliapäällikkö Matti Wuoria.
Talonrakennusalalla kysyntä romahti vuoden 1989 14 000 talopaketista vuoden1995 2900 talopakettiin. Ylikapasiteettia muodostui rajusti. Vuoden 1992 tilinpäätöksien mukaan Suomen Taloteollisuuden tulos oli 80 miljoonaa markkaa miinuksella ja vierasta pääomaa oli 214 miljoonaa markkaa, Honkarakenne Oy oli miinuksella 30 miljoonaa ja vierasta pääomaa oli 242 miljoonaa markkaa, Pyhännän Rakennustuote Oy oli miinuksella 20 miljoonaa markkaa ja vierasta pääomaa oli 100 miljoonaa markkaa. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi suurin talotehdas, jonka tappio oli vuonna 1992 vain miljoona markkaa tappiolla ja vierasta pääomaa oli 36 miljoonaa markkaa.
Kera Oy:ssä päätettiin poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy, koska sillä oli vähiten velkaa eikä sillä ollut vahvoja taustavoimia, koska se oli vasemmistotaustainen perheyritys. Alavieskan Puurakenne Oy joutui velkasaneeraukseen ja velkasaneeraus keskeytettiin vastoin tehtyjä sopimuksia.
Velkasaneerausmiehet asianajajat Juhani Tuomaala ja Lauri Ylipukki rahastivat muutaman kuukauden työstä reilusti yli miljoona markkaa. Sellaista rahastusta ei kestä hyvänkään talouden omaava yritys.
Alavieskan Puurakenne Oy piti Vaasan käräjäoikeuden velkasaneerauksen keskeyttämispäätöstä vääränä. Käräjäoikeus oli jättänyt täysin huomioimatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä sekä kaiken yrityksen saneerauksen eteen tehdyn työn. Tulopuolta ja ennusteita käräjäoikeus ei huomioinut.
Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi oli hyväksytty rahoituslaskelma, jonka olivat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että Kera Oy ja Säästöpankki- SSP Oy:n edustajat. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä, että velkasaneeraus keskeytettiin. Velkasaneerausmiehet olivat estäneet myymästä Alavieskan Puurakenne Oy:tä sen omistamia Suomen Betonikattotilli Oy:n osakkeita. Kauppa olisi syntynyt 370 000 markan hinnalla. Sen sijaan velkasaneerausmiehet lisäsivät kaikin keinoin yrityksen kuluja jotta yritys saataisiin mahdollisimman nopeasti konkurssiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen toimitusjohtaja Tapani Kääntä arvelee, että velkasaneerausmiehet estivät 100 talokaupan syntymisen. Tästä kaupasta olisi ollut mahdollisuus saada kaksi miljoonaa markkaa etumaksua. Alavieskan Puurakenne Oy piti saada konkurssiin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n tahdosta. Alavieskan Puurakenne Oy oli Keski-Pohjanmaan Säästöpankin asiakas. SSP-sopimuksessa ko. säästöpankin saatavat siirtyivät Arsenal Oy:lle.
Vakaan markan politiikka johti Suomen taloudelliseen katastrofiin. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 6.5.1992 oikeusjärjestelmän edustajia presidentinlinnaan kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niistä johtuvissa rikosasioissa. Kokouksessa puhetta johti silloinen Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen.
Pyysin tasavallan presidentti Tarja Haloselta tuon kokouksen pöytäkirjoja todistusaineistoksi oikeuskäsittelyyn. Vetosin EY:n tuomioistuimen päätökseen niin sanotussa Fortum asiassa 15.7.2003. Tasavallan Presidentti Tarja Halonen julisti asiakirjat salaisiksi minulle 24.10.2005 lähettämässään kirjeessä. Perusteluna oli presidentti Mauno Koiviston pyyntö.
Säästöpankkisopimus
Pankkikriisin varjossa Suomessa suoritettiin vallankaappaus, jossa pankeille annettiin valtuudet jakaa kansalaisten varallisuus haluamallaan tavalla. Poliittisen siunauksen ohjeistus sai Esko Ahon hallituksen ministerivaliokunnalta, johon kuului pääministerin lisäksi valtionvarainministeri Iiro Viinanen, ministerit Mauri Pekkarinen Keskusta, Jan-Erik Enestam Ruotsalainen kansanpuolue ja Toimi Kankaanniemi Kristilliset. Menettelyn osana solmittiin 14.10.1993 SSP:n pilkkomissopimus, mikä valtion puolesta allekirjoitettiin 22.10.1993. Sopimukseen sisältyi nimetyillä aloilla toimivien yritysten vapaa realisointioikeus. Tuomioistuinten tehtäväksi jäi tuomita pankkien vaatimusten mukaan. Laillisuusvalvojat ja valtakunnansyyttäjä varmistivat lainrikkojen syytesuojan. Säästöpankkisopimus julistettiin salaiseksi. Käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä n:o 2 vuonna 2002, että tuomarikunta on organisoitu poliittisten valtaelinten alaisuuteen.
Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa
KEP:n Säästöpankin johtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002 väliotsikossa mainitut sanat. Korpela jatkaa, että ”katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaiden kanssa, koska valtio maksaa pankin luottotappiot”.
MOT-ohjelmassa 29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut toimitusjohtaja Antti Ojala sanoi näin ” Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien, oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että ongelma-asiakkaat olivat pankille riski, mutta tässä poistui kerralla riski ja oma vakavaraisuus parani”.
Jälkien peittely
Säästöpankkien pilkkomissopimusta tehtäessä 22.10.1993 perustettiin ongelmaluottoja varten omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy. Perustamisvaiheessa yhtiöön siirrettiin n. 3600 lainaa ja kesäkuuhun 1994 mennessä n. 34 000 lisää. Kaikkiaan Arsenaliin siirrettiin lähes 80 000 ongelmaluottoa, joista luottotappiot korvattiin siirtäjäpankeille m. 50 miljardin pankkituella eli kansalaisten maksamilla verovaroilla. Arsenal sai salaiseksi valtiontalouden tarkastusviraston raportin sillä perusteella, että sille voi koitua vahinkoa raportin julkistamisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan korvauksiin 13 yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että raportissa oli vain jäävuoren huippu. Raportin salaamisesta vastasi ministeri ja silloinen Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi Anne Siimes.
Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi Anne Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla Arsenal omaisuudenhoitoyhtiöiden 12,2 miljardin markan saatavat 5 %:lla todellisesta arvosta eli 600 miljoonalla markalla. Ongelmaluottoja oli n. 60 000 kappaletta.
Nyt näitä saatavia ulkomainen perintäyhtiö perii täydestä arvosta korkealla korolla suomalaisilta kansalaisen kuolemaan saakka ja eduskunnan päätöksellä vielä senkin jälkeen eli kuolinpesältä.
Erikoista kauppakirjassa on se, että ministeri myi nämä ongelmaluotot vaikka Arsenal Oy:llä oli oma toimiva johto. Kauppasopimukseen sisältyy vielä ns. korvausklausuuli, jonka mukaan jos sopimus puretaan niin koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Tämä korvausklausuuli on perustuslain vastainen.
Velallisille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta selvitä veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Helsingin Sanomien 1.4.2000 uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siis perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta perittäväksi on säädetty rikoslain 35 luvun 1-3 %:ssä (petos). Jo maksettujen lainojen perimisestä on raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa v. 2000. Siinä todetaan, että n. 1000 tarkastetusta reklamaatiosta n. 100 todettiin aiheellisiksi. Lainaa ei ollut olemassa. Lisäksi noihin myytyihin saataviin liittyi valtava määrä yrittäjien velkoja, mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula.
Keskipohjan Aluesäästöpankin johtaja Veikko Korpela on antamassaan haastattelussa myöntänyt pankkien perineen velkoja kahteen kertaan. Samaan perintäongelmaan on kiinnitetty huomiota myös Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa vuodelta 2000 ja oikeusturva-asian neuvottelukunnan kertomuksessa vuosilta 2000-2001. Postipankin entinen pääjohtaja Seppo Lindblom tunnustaa syyllisyytensä Iltalehden haastattelussa 15.8.2005. Kristillisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi myöntää, että pankit toimivat rikollisesti. Pankit saattoivat vapaasti lähes ilman kontrollia laittaa ongelma-asiakkaidensa luottoja tuohon roskapankin (Arsenalin) piikkiin ja saada valtiolta täysimääräisen korvauksen noista ongelmaluotoista, jotka se laittoi tuohon roskapankin piikkiin. Lisäksi pankki tuhosi näiden ongelmaluottoja ottaneiden yrittäjien yritykset ja omaisuuden sekä takaajien omaisuuden. Roskapankin piikki oli auki ja rahalla ei ollut mitään takarajaa, sanoo kansanedustaja Kankaanniemi. Nyt on päästy lamasta ulos, pankit ovat rikkaita, mutta laman todelliset uhrit ovat hoitamatta, jatkaa Kankaanniemi. Se on Lipposen kahden hallituksen häpeä.
Antti-Pekka Pietilä on kirjoittanut kirjan Pankkikriisin peitellyt paperit.
Kirjan mukaan kansantaloustieteilijät Seppo Honkapohja ja Erkki Koskela ovat painokkaasti sitä mieltä, että huonon talous- ja rahapolitiikan seurauksena suomalaisen menestyksen kupla paisui kuin ilmapallo. Kun se lopulta puhkesi, markka devalvoitiin, valuutta pakeni maasta, valuuttaluottojen ottajat kaatuivat konkurssiin ja kansalaiset ajautuivat jättimäiseen työttömyyteen. Huonosta talouspolitiikasta kehittyi ensin valuuttakriisi ja sen jälkeen pankkikriisi.
Iiro Viinanen oli yksi päätoimijoista
"Hätä ei lukenut lakia, eikä kuolemanpelossa kaihdettu keinoja", sanoo Iiro Viinanen, joka oli valtionvarainministerinä suuren laman ja pankkikriisin aikana 1990-luvun alussa. Hän oli purkamassa pommia, joka oli viritetty vuosina 1986-1991 eli ennen hänen ministerikauttaan. Valuuttaluottojen vyöry kulki läpi kansantalouden ja yrityskentän. Halvaksi rahaksi luullut valuuttaluotot muuttuivat vääräksi rahaksi, kun markan arvo romahti ja velkapommi räjähti. Valuuttaveloista kehkeytyi Suomen taloushistorian suurin yksittäinen katastrofi, josta kehkeytyi pankkikriisi.
Pankkikriisin sumeisiin kohtiin kuuluu valuuttavelallisten taloudellinen ja oikeudellinen kohtalo. Sitä ei ole juurikaan selvitetty, koska devalvaatioista hyötyjien määrä on ollut lukumääräisesti paljon suurempi kuin tappioista kärsineiden määrä. Vähemmistöön jäävän kansanosan asema on aina kurja. Syrjäytyneet elävät hyvinvoinnin ja hyväksynnän marginaalissa. He ovat eläneet velkahelvetissä.
Valtionvarainministeriön, valtion vakuusrahaston ja Suomen Pankin virkamiehet sekä Esko Ahon hallituksen ministerit myöntävät yksityisissä keskusteluissa, ettei pankkien pelastaminen ja valuuttavelallisten kohtelu mennyt lain mukaisesti.
Björn Wahlroos pääkonna?
SYP kauppasi 1990-luvun vaihteessa asiakkailleen miljardeittain valuuttakoriluottoja. Valuuttaa tungettiin markkinoille. Samaan aikaan pankki kaatoi suurilla operaatioilla markkaa kohti devalvaatiota, jonka pankki tiesi aiheuttavan valuuttaluottoja ottaneille asiakkailleen kasapäin konkursseja.
Pankki itse suojasi oman valuutta-asemansa, koska ennusti markan taipuvan jossain vaiheessa. Sen sijaan asiakkailleen SYP:n johtajat vakuuttivat, että lainojen taustalla oleva valuuttakori antaa riittävän suojan.
Pankille itselleen devalvaatiosta ja asiakkaiden valuuttaluotoista ei siis tullut tappiota, vaan suuria voittoja. Asiakkaiden konkursseista tappioita tuli sitten sitäkin enemmän. Kun ongelmat muuttuivat kriisiksi juuri Björn Wahlroos perusteli arvovaltaisille päättäjille, miksi pankit pitäisi pelastaa. Presidentti Mauno Koivisto järjesti talousseminaarin presidentinlinnassa 2.3.1992. Mukana olivat Postipankin pääjohtaja Seppo Lindblom, SYP:n emopankin Unitaksen johtaja Vesa Vainio ja KOP:n pääjohtaja Pertti Voutilainen. Tilaisuudessa Bjorn Wahlroos avasi pankkikriisin syvimmän olemuksen arvovaltaiselle päättäjäjoukolle. Wahlroosilla oli ratkaiseva rooli, kun pankinjohtajista koostuvat ryhmä päätti, miten valtio pelastaisi pankit niiden itsensä aiheuttamista ongelmista.
Näin siis markan kaatumiseen keskeisesti vaikuttaneista miehistä tuli maan hallituksen tärkeitä neuvonantajia, kun piti korjata markan kaatumisen aiheuttamat tuhot. Wahlroosin perustelut hyväksyttiin laajasti ja nopeasti. Pääministeri Ahon hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätyi samaan lopputulokseen kuin Wahlroosin analyysi.
Eikä tässä vielä kaikki. Valtiovarainministeriössä heräsi ajatus, että valtion antama pankkituki voitaisiin vaihtaa osakkeiksi. Silloin SYP alkoi kiireellä suunnitella konsernirakenteen myllertämistä niin, että valtio ei pääsisi käsiksi yhtiön omaisuuteen. Tämän projektin vetäjä oli kirjan mukaan Wahlroos.
SYP pelastautui rukkaamalla rakennettaan, hinnoittelemalla uudelleen omaisuutensa ja muuttamalla nimensä niin taidokkaasti, että asiakkaat eivät sitä huomanneet. Suomen Yhdyspankin rakenneuudistus toteutettiin siten, että käyttöön otettiin pankin vanha nimi Pohjoismaiden Yhdyspankki. Sille siirrettiin Suomen Yhdyspankin koko pankkitoiminta. Tämän seurauksena Pohjoismaiden Yhdyspankista tuli Suomen Yhdyspankin tytäryhtiö ja emoyhtiönä toimineen Suomen yhdyspankin nimi vapautui ja Pohjoismaiden Yhdyspankki voitiin muuttaa takaisin Suomen Yhdyspankiksi. Voitot pantiin toiseen taskuun ja tappiot toiseen. Järjestelyn jälkeen pankkitoimintaa voitiin jatkaa perinteisenä Suomen Yhdyspankkina. Emoyhtiö Unitaksen palvelukseen jäi vain parikymmentä henkilöä hoitamaan konsernihallintoa ja arvokkaita omaisuusmassoja. Tytäryhtiönä toimiva Suomen Yhdyspankki harjoitti varsinaista pankkitoimintaa. Valtionvarainministeriössä jäi vahingossa tai tahallaan huomaamatta, että vaihtoon olisivat tulleet SYP:n eivätkä Unitaksen pörssissä noteeratut osakkeet.
SYP teki vekseleistä väkisin velkakirjoja. Rata hyväksyi SYP:n toimet. SYP oli lain yläpuolella. Suurpankki velkoi asiakkailtaan 8 miljardia markkaa kyseenalaisin perustein.
Seppo Konttisen kirja Salattu pankkituki ja sitä seuranneet ohjelmat Ajankohtainen kakkonen 13.2.2008 ja A-Zoom 15.2.2008 nostivat uudelleen esille niin sanotun Aktiv-Hansakaupan.
Ajankohtainen kakkonen kertoi 13.2.2008, että 1990-luvun laman aikana Suomessa velkaantui yli 120 000 ihmistä, joista kolmasosa oli yrittäjiä. Lopputuloksena oli henkilökohtaisia katastrofeja: ulosottoja, avioeroja, alkoholismia, jopa itsemurhia. Suurin osa ylivelkaantuneista on kuitenkin sinnitellyt velkataakkansa alla. Tänä vuonna asioiden piti muuttua. Vuodenvaihteessa astui voimaan säädös velkojen lopullisesta vanhenemisesta, jonka piti armahtaa lamavelalliset.
Mutta ihan niin ei taida käydä. Velkaneuvojien arvion mukaan mukaan laman vuoksi velkaantuneista vapautuu maaliskuussa korkeintaan joka kymmenes. Muilla pankkikriisin maksutalkoot jatkuvat vielä vuosia.
A-Zoom jatkoi perjantaina 15.2.2008 keskustelua: Pankkivangit. Joko lamavelallisten pankkivankeus vihdoin päättyy? Reportaasi jättivelkojen painamista kansalaisista ja päättäjistä, jotka katosivat.
Studiovieraana oli salaisesta pankkituesta pamfletin kirjoittanut taloustoimittaja Seppo Konttinen.
Mikä on Aktiv Hansa-kauppa?
Arsenal sai valtiontalouden tarkastusviraston raportin salaiseksi sillä perusteella, että sille voi koitua vahinkoa raportin julkistamisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan markan korvauksiin 13 yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että raportissa oli vain jäävuoren huippu. Raportin salaamisesta vastaa ministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes. Syyllistyikö ministeri Siimes rikollisten suojeluun suostuessaan asioiden julistamiseksi salaisiksi? Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi-Anne Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöiden saatavat. Nämä 12,2 miljardin saatavat (76 000 saatavaa) myytiin 5 %:lla todellisesta arvosta. Velallisille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta vapautua veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Luottojen myymisestä ei ole virallista päätöstä.
Helsingin Sanomien 1.4.2000 julkistaman uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siten perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta perittäväksi on säädetty rikoslain 36 luvun 1-3 §:ssä (petos). Kysymys on törkeästä petoksesta, jos asiaa tarkastellaan Suomen rikoslain pohjalta. Jo maksettujen lainojen perimisestä on raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa vuonna 2000: tuhannesta tarkastetusta reklamaatiosta noin kymmenesosa todettiin aiheellisiksi; lainaa ei enää ollut olemassa. Lisäksi noihin myytyihin saataviin sisältyi valtava määrä yrittäjien velkoja, mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula.
Kauppasopimukseen sisältyi myös klausuuli, jonka mukaan, jos kauppasummaa pienennetään Suomen valtion toimenpitein, koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Sidottiinko tällä klausuulilla jo lainsäädäntövaltaakin? Ylittikö sopimus laillisuuden rajat? Miksi asiakirjat on julistettu salaisiksi vuoteen 2025 saakka? Onko kysymyksessä rikosten peittely ja rikollisten suojelu ja törkeä petos?
Laittomuuden syyt
Sopimukset mahdollisitivat ihmisten yhdenvertaisuudesta poikkeamisen ja syrjinnän. Ne mahdollistivat ihmisten omaisuuden suojan yksipuolisen kumoamisen. Ne mahdollistivat valtion toimesta puuttumisen ihmisten vapauteen valita harjoittamansa elikeinon "sopeuttamalla" markkinoita. Ne mahdollistivat sen, ettei julkinen valta turvannut ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia. Valtio valtuutti pankit kaatamaan satunnaisesti yrityksiä ja antoi salaisilla sopimuksilla suoria pääomasuorituksia tukena valituille yrityksille. Valtio sopimuksensa valtuuttamana hyväksyi pankkien valtion pääomien ja maksujen turvin antaa tietyille valituille yrityksille ja ihmisille eritysiehtoja kuten nollakorkolainoja, lainajärjestelyjä ja omaisuuden ostoja kovilla hinnoilla asikkailta pankeille. Sopimus mahdollisti sen, että omaisuuden suoja eri henkilöitten välillä oli suosiva ja syrjivä. Sopimukset mahdollistivat niiden toimenpanoaikana ja valtuuttamana valtavan sarjan erilaisia ihmisten perus- ja ihmisoikeusloukkauksia. Sopimuksella pyrittiin tahallisesti peittelemään valtion itse aiheuttamaa valtavaa taloudellista vahinkoa suoraan noin 4-8 % koko väestöstä ja epäsuorasti noin 20-25 % väestöä. Valtio ei ottanut vastiketta antamalleen pääomalle vaan lahjoitti lakien vastaisesti kymmeniä tai satoja miljardeja markkoja yksityisten osakkeitten omaistajan omaisuudeksi.
Perus- ja ihmisoikeusloukkauksista voidaan todeta se, että kukin yksilö on joutunut alistumaan sarjaan loukkauksia eli jokainen henkilö on omassa asiassaan kohdannut useita eri nimikkeillä kuvattuja tekoja. Näistä keskeisimpiä ovat omaisuuden suojan kumoaminen, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjinnän kiellon kumoaminen, oikeuden työhön ja elinkeinovapauden kumoaminen, sosiaalisten oikeuksien kumoaminen, oikeusturvan loukkaukset, tehokkaitten oikeusturvakeinojen puuttuminen ja kiduttaminen ja muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu. Yksilötasolla ihmisoikeusloukkaukset koskevat, rippuen määrittelytavasta, suoraan satoja tuhansia ihmisiä ja epäsuoraan yli miljoonaa yksilöä.
Valtion kanssa tehdyn sopimuksen suojeluksessa pankit ovat voineet toimia mielensä mukaan,
Ekonomi Jukka Davidssonin kysymykset julkiselle vallalle
1. Suomen kansalaisista kymmenet tuhannet ovat menettäneet perus- ja ihmisoikeutensa julkisen vallan edustajien tekemien virhepäätösten seurauksena. Mitä aiotte tehdä näitten laittomuuksien oikaisemiksi?
2. Suomen kansalaisista on sadat tuhannet henkilöt ovat menettäneet omaisuutensa julkisen vallan tekemien virhepäätösten seurauksena. Mitä aiotte tehdä, jotta nämä ihmiset saavat omaisuutensa takaisin?
3. Suomessa on finanssikriisin seurauksena langetettu lukuisia tuomioita velallisen epärehellisyydestä tms. perusteella. Nämä tuomiot ovat laittomia, koska yksilöillä on mm. perusoikeutenaan oikeus puolustaa omaisuuttaan laitonta omaisuudensuojan menettämistä vastaan. Mitä aiotte tehdä, jotta nämä useat laittomasti langetetut tuomiot puretaan?
4. Suomessa on tapahtunut massalukuisesti ihmisoikeuksien loukkauksia. Näistä törkeimpia ovat teot, jotka täyttävät kidutuksen ja muun julman ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltävä sopimuksen määrittämiä tekoja. Näihin tekoihin syyllistyy virkamies tai muu virallisessa asemassa toimiva henkilö, kun hän aiheuttaa, yllyttää tai suostuu tai hiljaa hyväksyy tässä artiklassa määritellyt teonkuvaukset. Mitä aioitte tehdä, jotta kaikki epäillyt ihmisoikeusloukkaukset saatetaan tutkintaan, syylliset saatetaan tuomittaviksi ja loukkausten uhrit saavat korvaukset?
5. Julkinen valta ei ole velvoitteistaan huolimatta turvannut kansalaistensa perus- ja ihmisoikeuksia. Mitä aioitte tehdä, jotta vastaavaa ei enää koskaan tapahdu?
6. Ihmisoikeusloukkaukset tulisi kartoittaa riippumattoman kansainvälisen asiantuntijaryhmän, eräänlaisen totuuskomission toimesta. Mikä on suhtautumisenne kyseisen ryhmän nimittämiseen Suomeen?
7.Julkisen vallan edustajat ovat toimillaan aiheuttaneet tuottamuksellisesti tai tahallisesti taloudellista vahinkoa valtiolle ja veronmaksajille kymmenien tai satojen miljardien markkojen määräisenä. Mitä aiotte tehdä jotta kyseiset asiat selvitetään ja tekohin syyllistyneet henkilöt asetetaan syytteeseen tuomioistuimessa?
8. Suomessa lainsäädäntyö on suosinut selkeästi pankkeja ja näitten etua koko 1990 luvun. Varsin perusteltua on uskoa, että monet näistä lakimuutoksista (esimerkiksiluottotietojen käyttö) loukkaa ihmisoikeuksia sekä nykyistä perustuslakia. Mitä aiotte tehdä mainittujen asioiden korjaamiseksi?
Pohjaan asiakirjani aineiston Suomen perustuslakiin, Suomeen ratifioimiin ihmisoiekussopimuksiin, virallisiin asiakirjoihin, lukuisiin tutkimuksiin, kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön keskuksen keräämiin runsaslukuisiin tositapauksiin, minulle kerrottuiihn tapauksiin, lehdistössä esitettyihin tietoihin, lukuisiin tapahtumiin osallistuneiden henkilöiden kirjoittamiin kirjoihin sekä omakohtaisiin kokemuksiini.
Ekonomi Jukka Davidssonin kirjelmä
Ekonomi Jukka Davidssonin kirjelmä on 19-sivuinen. Sen sisällysluettelo on seuraava:
Ihmisoikeudet
1. Keskeiset asiat esityksessäni ja teille esittämäni kysymykset
2. Perus- ja ihmisoikeudet jurdisena oikeutena
2.1. Perusoikeusjärjestelmä - perusoikeuksien tarkoitus, merkitys ja suhde ihmisoikeuksiin
2.2. Perusoikeuksien tausta ja sisältö
2.3 Perusoikeuksien soveltamisala
2.4. Perusoikeuksien rajoittaminen
2.5. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset
2.6. Perustuslain soveltaminen esityksessäni
3. Valtion virkamiesten ja poliitikkojen aiheuttama lama
4. Valtion ja pankkien allekirjoittamat sopimukset finanssikriisin ratkaisemiseksi ovat laittomat
4.1. Omaisuuden suojan kumoaminen
4.2. Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto
4.3. Oikeus työhön ja elinkeinon vapaus
4.4. Massamääräiset ihmisoikeusloukkaukset
4.5. Valtion omaisuuden vastikkeeton luovuttaminen yksityisen tahon omaisuudeksi
5. Valtion tekemien päätösten ja allekirjoittamien sopimusten aiheuttamat perus- ja ihmisoikeusloukkaukset
5.1. Omaisuuden suoja: PL 15 §, EIS ensimmäinen lisäpöytäkirja I artikla, YK:n ihmisoikeuksien julistus 17 artikla
5.2. Kansalaisten yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto
5.3. Oikeusturva
5.4. Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon
5.5. Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
5.6. Oikeus sosiaaliturvaan
5.7 Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kielto
6. Tuottamuksellisesti ja tahallisesti aiheutettu vahinko valtiolle ja veronmaksajille
6.1. Talouspoliittiset päätökset 1980-luvulla
6.2. Pankkitukisopimukset ja markkinoitten sopeuttamiseen tähtäävät järjestelyt
6.2.1. Saako asiakassuhteen siirtää ja julkisen vallan rooli pankkijärjestelyissä
6.3. Skop - SSP - Arsenal väärinkäytökset
7. Lainsäädäntötoimet ja lausunnot
Ihmisoikeusloukkaukset, jukinen valta ja pankkikriisi
Pankkisyyllisyysoikeudenkäynti - rivimiehet kiikkiinhttp://www.yle.fi/mot/021198/kasis.htm
Alavieskan Puurakenne Oy oli aikanaan Suomen kolmanneksi suurin talotehdas, jonka kotipaikka oli Alavieska. Taloudellisen laman alkaessa 1990-luvun alussa APR oli Keski-Pohjan Säästopankin asiakas. Pankki kuului niin sanottuun mustaan tusinaan eli 12 taloudellisesti heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa. 22.10.1992 Esko Ahon hallitus hyväksyi SSP-sopimuksen, jossa päätettiin säästöpankkien pilkkomisesta ja toimialarationalisoinnista. Talonrakennusala kuului sopimuksen mukaan toimialarationalaisoinnin piiriin. Kera Oy:ssä perustettiin niin sanottu ruumiinpesuryhmä, jonka tarkoituksena oli poistaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat yritykset. Alavieskan Puurakenne Oy ajettiin konkurssiin erikoisella tavalla vastoin tehtyjä sopimuksia. Konkurssipesän suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy. Konkurssipesänhoitajina toimivat varatuomarit Antti Latola ja Hannu Maskonen.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo Heiskari tietoisesti kaupanvahistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila.
Olen pitänyt ajan tasalla nykyiset ja edelliset oikeus- ja poliisiministerit. He eivät reagoi asioihin vaan toimivat ministerivalan vastaisesti. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että rikollisille on annettu syytesuoja asioissa, joissa toisena osapuolena on valtion "rikollisjärjestöt" Arsenal Oy ja Kera Oy. Rehelliset syyttömät kansalaiset pyritään oikeus- ja asianajajamafiaa hyväksikäyttämällä leimaamaan rikollisiksi. On syytä epäillä, että rikollisten suojelussa ovat mukana laillisuusvalvojat ja konkurssiasiamiehet, ylin poliisijohto ja oikeuslaitos. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että tiedostusvälineet on vaiennettu asioissa nettiä lukuunottamatta. Netti toimii vielä toistaiseksi vapaana, mutta ei häiriöttömänä tiedoitusvälineenä. Olen perehtynyt juridiikkaan niin paljon, että tiedän varmasti olevani oikeassa. Jos joku pystyy todistamaan, että olen väärässä, niin olen siitä erittäin kiitollinen. Oikeustieteen tohtori Petter Kavonius kirjoitti 05 02 2008, 20:59 palauttteessaan päiväkirjaani näin: Sanottakoon se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä havainnut.
Erkki Ahon juridinen argumentointi:
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei ollut oikeutta lain mukaan myydä kiinteää omaisuutta. Heillä ei myöskään ollut kirjallista valtuutusta myynnille. He toimivat konkurssisäännön ja maakaaren vastaisesti. Siis vastoin lakia.
Katso konkurssiasiamiehen lausunto: "Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa"
http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm
Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten maksamiseksi.
Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.
Rikoslaki 19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista.
Kauppakaari 31.12.1734/3 9 §
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Myös laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen kohtuuttomuudelle.
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.
37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Kauppalaki 27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista.
Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.
Kaupanvahvistaja ja tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla asianajaja Hannu Maskosen toimistossa Oulussa 11.5.1995, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asiasta on toisen kauppakirjan allekirjoittajan Heino Virran kirjallinen todistus, jossa hän todistaa, ettei ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Hän voi todistaa asian myös suullisesti.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole ollut Oulussa Hannu Maskosen toimistossa, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto. Arto Ranta-Ylitalo oli myös esteellinen todistaja kauppakaaren 17 luvun 43 §:n mukaan, koska hänelle oli kaksinkertainen hyöty siitä, että kauppasopimus allekirjoitetaan. Arto Ranta-Ylitalo toimi talomyyjänä konkurssiin menneessä yrityksessä sekä myös ostajana toimivassa yrityksessä.
Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön. Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun lain perusteella. Kiinteistokauppa on maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä oikeudenkäymiskaaren vastainen.
Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Syyttäjän tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat oikeuteen. Ylivieskan kärjäoikeus ei toimittanut haasteita tiedoksi lainkaan takaajille ja takaajia edusti asiassa Ylivieskan käräjäoikeudessa takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Ylivieskan käräjäoikeus oli tietoinen siitä, että takaajat eivät ole saaneet haasteita tiedokseen ja että asianajaja Jouni Vihervallilla ei ollut valtakirjoja eikä toimeksiantoja hoitaa asiaa. Siitä huolimatta Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen. Ylivieskan käräjäoikeuden päätös on syntynyt vastoin lakia ja tehty tietoisesti. Siksi kysymys on tahallisesta rikoksesta. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta on ollut oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n ja 15 luvun 4 §:n vastaista ja samalla toimituus myös saman lain 1 luvun 12 §:n vastaisesti.
Oikeudenkäymiskaari 11 luku 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari 1 luku 12 §
Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat 19.3.1996 ja koneiden ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kaupat 18.4.1996. Kiinteistöjen kauppojen purkaminen tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut paikalla.
Maakaari 2 luku 5§ Sopimus kaupan purkamisesta
Sopimus, jolla kiinteistön kauppa puretaan tai kiinteistö palautetaan myyjälle, on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä tavalla.
Kauppalaki 10 luku 44 § Kaupan purku maksuviivästyksen vuoksi
Myyjä saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys merkitsee olennaista sopimusrikkomusta.
Jos myyjä on asettanut kauppahinnan maksamiselle määrätyn lisäajan, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja suorita maksua lisäajan kuluessa, myyjä saa niin ikään purkaa kaupan.
Lisäajan kuluessa myyjä saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän tule suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa.
Jos ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja torjuu tavaran.
Myyjän purkuoikeus on peruuttamaton, ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa on purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus on liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.
Alavieskan Puurakennen Oy haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin vaikka kaupat oli purettu. Muutoinkin konkurssihakemus oli totuuden vastainen eli oli tehty täysin väärillä tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja riidaton, koska kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu. Kauppojen purun johdosta saatava ei ollut lainmukainen eli selvä ja riidaton. Loppuselvitystä ei oltu tehty. Vanhan konkurssisäännön aikana velalliset haettiin konkurssiin nk 8 pv säännön nojalla. Tuolloin velalliselle annettiin konkurssiuhkainen maksukehotus, jossa velallista vaadittiin maksamaan selvä ja riidaton saatava kahdekasn (8) päivän kuluessa kehotuksen tiedoksisaannista.
Konkurssisäännön 5 § mukaan Velkoja, jolla on selvä ja maksettavaksi käynyt saatava.
Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja annettu vastoin lakia. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä ei ollut asiassa valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä. Kysymyksessä on selkeä rikos. Takaajia ei oltu haastettu oikeusteen lainkaan tässä konkurssiasiassa. Ylivieskan käräjäoikeuden menettely oli oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n vastaista. Takaajille ei toimitettu tiedoksisaanteja. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta oli oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n ja 3 §:n vastaista. Sama tuomari eli Juha Nieminen oli tehnyt ratkaisun asiassa, jossa takaajat eivät olleet saaneet tiedoksi haasteita ja heitä oli edustanut heille täysintin tuntematon asianajaja ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja, teki päätöksen myös konkurssiasiassa, jossa konkurssihakemus oli tehty vastoin lakia, sillä saatava ei ollut selvä ja riidaton ja lisäksi asiassa väärn lausuman antoi varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomarin olisi tullut tarkistaa varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjat ja toimeksiannot. Menettely on ollut oikeudenkäymsikaaren 15 luvun 4 §:n vastaista. Käräjätuomari Juha Nieminen laiminlöi virkavelvollisuutensa. Käräjätuomari Juha Nieminen oli esteellinen toimimaan asiassa käräjätuomarina, koska oli syytä epäillä hänen puolueettomuuttaan. Katso oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §.Oikeudenkäymiskaari 10 luku 1 § Laillisesta tuomioistuimesta (12.8.1960/362) Kun joku velasta tahi muusta henkilöä koskevasta riita-asiasta aikoo tehdä kanteen toista vastaan, haastettakoon hänet siihen oikeuteen, jonka piirissä haastettavan koti ja asuinpaikka on.
Oikeudenkäymiskaari 11 luku 1 § (22.7.1991/1056) Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä
Tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta, jollei jäljempänä toisin säädetä. 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 § (1.6.2001/441)
Tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Asianajaja Asko Keränen jätti PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan hovioikeuteen, vaikka hän itse oli tehnyt aloitteen asian hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet asianajovaltakirjat asian hoitamiseen Erkki Aholta ja Heino Virralta. Jokainen asianajaja on velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa vaatii, ja asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää asianajajatapaa noudatetaan. Suomen Asianajajaliitto suojeli jäseniään ja laiminlöi valvontavelvoitteensa. Hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden 16 §:n mukaan
päämiehen luvatta asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä. Asianajaja Asko Keränen toimi vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä vastoin asianajajalakia.
Asianajajalain 5 §:n 1 momentin mukaan asianajajan tulee rehellisesti ja tun-
nollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa
Valtiopetos
on tosiasia
Suomen taloudellinen lama 1990-luvun alussa
Vakaan markan politiikka
Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.
Koivisto ei toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri Erkki Liikanen, jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen noususuhdanteessa.
Vahvan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua kansanmurhasta?
Koiviston konklaavi on valtiopetos?
Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa asioissa. Kokouskutsu oli Martti Mannisen allekirjoittama ja päivätty 16.04.1992.
Kokouksessa teemoina olivat
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu
Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Heinonen. Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno Koivisto, rouva Tellervo Koivisto, KKO:n presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, oikeusneuvos Per Lindholm, KHO:n hallintoneuvos Pekka Hallberg, kihlakunnantuomari Markku Arponen, ylituomari Olli Karikoski, pormestari Juha Kettunen, Itä-Suomen HO:n presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan HO:n presidentti Erkki Rintala, oikeusneuvos Mikko Tulokas, professori Aulis Aarnio, apulaisprofessori Jukka Kekkonen, erikoistutkija Jyrki Tala, professori Leena Kartio, professori Olli Mäenpää, dosentti Juha Pöyhönen, professori Kirsti Rissanen, professori Kaarlo Tuori, oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka Viljanen, Antti Kivivuori, professori Jaakko Uotila, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, erityisavustaja Martti Manninen ja Ratan johtaja Jorma Aranko.
Suomen perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi.
Toukokuun tuomarineuvoston kokous ei ollut ainoa laatuaan. Professori Kekkonen oli – Koivisto-kriittisyydestään huolimatta – erään kokouksen pääalustajana. Tuolloin käsiteltiin lähinnä talousrikoksia ja niiden tutkintaa. Presidentti ei kuitenkaan päässyt paikalle, vaan iltaa isännöi oikeusministeri Matti Louekoski. Lopulta hänellekin tuli kiire, ja emännäksi siirtyi Tarja Halonen.
Iltalehdessä 15.8.2005 Postipankin ex-pääjohtaja Seppo Lindblom tunnustaa syyllisyytensä pankkikriisiin.
Soitin europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäelle ja kysyi ns. Koiviston konklaavista. Jäätteenmäki sanoi ettei hän ole juuri tuohon palaveriin osallistunut, mutta hän on osallistunut vastaaviin palavereihin. Tästä voidaan päätellä, että pankkikriisin ja suuren laman totuuden salaaminen on poliittisesti yhteisesti sovittu salaisuus. Mukana asioiden salaamisessa on kaikki poliittiset puolueet. Oikeuslaitos on alistettu poliittisen valvonnan alaisuuteen. Tästä kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä 2/2002 käräjätuomari Jussi Nilsson.
Asiapaperit salaisiksi
Presidentti Mauno Koiviston presidentin linnassa 6.5.1992 järjestetyn ”tuomarineuvoston” asiakirjat on määrätty salaisiksi Koiviston pyynnöstä ja tasavallan presidentti Tarja Halosen määräyksestä.
- Selvästihän Koivisto halusi vaikuttaa siihen, että oikeuslaitos ei tekisi pankkien kannalta hankalia ratkaisuja, muistaa professori Jukka Kekkonen vuosikymmen takaisen keskustelutilaisuuden ilmapiiristä.
Myös professori Heikki Ylikankaan mukaan Linnan tilaisuuden tarkoituksena oli koolle kutsuttujen arvovallalla painostaa Korkein Oikeus tekemään Koivistolle mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa. Koiviston palaverissa linjattiin pankkikriisiin liittyvä oikeuskäytäntö pankkeja suosivaksi ja velallisia tainnuttavaksi. Terveetkin pienyritykset olivat pankeille lainsuojatonta riistaa. Luotot pantiin kerralla maksuun, vakuudet rosvottiin laillisesti pankeille, jotka realisoivat ne päivän hintaan ja kirjasivat voitot hyväkseen.
Jos Koiviston seminaari kestäisi päivänvalon niin miksi asiakirjat on pitänyt julistaa salaisiksi.
Salaiseksi julistettu SSP-Sopimus
Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro Viinanen ja kauppa- ja sisäministerinä Mauri Pekkarinen. Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 14 500 valitsi lopullisimman ratkaisun. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa sukupolvessa.
”Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa”
Keski-Pohjanmaan Säästöpankin johtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että ”katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa, koska valtio maksaa pankin luottotappiot”.
MOT-ohjelmassa 29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut toimitusjohtaja Antti Ojala sanoo näin: ”Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien, oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että ongelma-asiakkaat oli pankille riski, mutta tässä poistu kerralla riski ja oma vakavaraisuus parani”.
Pankit puhdistivat mahdolliset ja epävarmat saatavansa pankkituen avulla ja samalla poistettiin markkinoilta 60 000 elinkelpoista yritystä, jotka olisi voitu pelastaa kohdistamalla pankkituki suoraan yrityksille. Samalla aiheutettiin puolen miljoonan työttömän armada Suomeen. Suomen valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Siksi terveitäkin yrityksiä kaadettiin surutta. Konkursseissa kärsivät eniten yritysten omistajat, joilta katosi tällä tavalla heidän elämäntyönsä, ihmisarvonsa ja omaisuutensa. Luonnollisesti menettelystä kärsivät heidän läheisensä, sukulaisensa, tuttavansa, takaajansa, yrityksen työntekijät, toiset yritykset, tavarantoimittajat, yhteistyökumppanit sekä kunnat, jotka menettivät verotuloja. Kerrannaisvaikutukset olivat valtavat.
Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä
Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan ns. ruumiinpesuryhmä, jonka tehtävänä oli pelastaa ns. Kera Oy:n rahoittamat ongelmayritykset ja muuten minimoida tappiot. Tappioiden minimointiin liittyi kilpailevien yritysten markkinoilta poistaminen yhdessä pankkien kanssa. Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä toimi varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. On syytä epäillä, että asiasta olivat tietoisia KTM:n yrityskehitysosasto, johtaja Olavi Änkö ja hallitusneuvos Sakari Arkio sekä KTM:n kansliapäällikkö Matti Wuoria.
Talonrakennusalalla kysyntä romahti vuoden 1989 14 000 talopaketista vuoden1995 2900 talopakettiin. Ylikapasiteettia muodostui rajusti. Vuoden 1992 tilinpäätöksien mukaan Suomen Taloteollisuuden tulos oli 80 miljoonaa markkaa miinuksella ja vierasta pääomaa oli 214 miljoonaa markkaa, Honkarakenne Oy oli miinuksella 30 miljoonaa ja vierasta pääomaa oli 242 miljoonaa markkaa, Pyhännän Rakennustuote Oy oli miinuksella 20 miljoonaa markkaa ja vierasta pääomaa oli 100 miljoonaa markkaa. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi suurin talotehdas, jonka tappio oli vuonna 1992 vain miljoona markkaa tappiolla ja vierasta pääomaa oli 36 miljoonaa markkaa.
Kera Oy:ssä päätettiin poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy, koska sillä oli vähiten velkaa eikä sillä ollut vahvoja taustavoimia, koska se oli vasemmistotaustainen perheyritys. Alavieskan Puurakenne Oy joutui velkasaneeraukseen ja velkasaneeraus keskeytettiin vastoin tehtyjä sopimuksia.
Velkasaneerausmiehet asianajajat Juhani Tuomaala ja Lauri Ylipukki rahastivat muutaman kuukauden työstä reilusti yli miljoona markkaa. Sellaista rahastusta ei kestä hyvänkään talouden omaava yritys.
Alavieskan Puurakenne Oy piti Vaasan käräjäoikeuden velkasaneerauksen keskeyttämispäätöstä vääränä. Käräjäoikeus oli jättänyt täysin huomioimatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä sekä kaiken yrityksen saneerauksen eteen tehdyn työn. Tulopuolta ja ennusteita käräjäoikeus ei huomioinut.
Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi oli hyväksytty rahoituslaskelma, jonka olivat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että Kera Oy ja Säästöpankki- SSP Oy:n edustajat. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä, että velkasaneeraus keskeytettiin. Velkasaneerausmiehet olivat estäneet myymästä Alavieskan Puurakenne Oy:tä sen omistamia Suomen Betonikattotilli Oy:n osakkeita. Kauppa olisi syntynyt 370 000 markan hinnalla. Sen sijaan velkasaneerausmiehet lisäsivät kaikin keinoin yrityksen kuluja jotta yritys saataisiin mahdollisimman nopeasti konkurssiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen toimitusjohtaja Tapani Kääntä arvelee, että velkasaneerausmiehet estivät 100 talokaupan syntymisen. Tästä kaupasta olisi ollut mahdollisuus saada kaksi miljoonaa markkaa etumaksua. Alavieskan Puurakenne Oy piti saada konkurssiin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n tahdosta. Alavieskan Puurakenne Oy oli Keski-Pohjanmaan Säästöpankin asiakas. SSP-sopimuksessa ko. säästöpankin saatavat siirtyivät Arsenal Oy:lle.
Koiviston konklaavi – salatut sopimukset
Vakaan markan politiikka johti Suomen taloudelliseen katastrofiin. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 6.5.1992 oikeusjärjestelmän edustajia presidentinlinnaan kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niistä johtuvissa rikosasioissa. Kokouksessa puhetta johti silloinen Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen.
Pyysin tasavallan presidentti Tarja Haloselta tuon kokouksen pöytäkirjoja todistusaineistoksi oikeuskäsittelyyn. Vetosin EY:n tuomioistuimen päätökseen niin sanotussa Fortum asiassa 15.7.2003. Tasavallan Presidentti Tarja Halonen julisti asiakirjat salaisiksi minulle 24.10.2005 lähettämässään kirjeessä. Perusteluna oli presidentti Mauno Koiviston pyyntö.
Säästöpankkisopimus
Pankkikriisin varjossa Suomessa suoritettiin vallankaappaus, jossa pankeille annettiin valtuudet jakaa kansalaisten varallisuus haluamallaan tavalla. Poliittisen siunauksen ohjeistus sai Esko Ahon hallituksen ministerivaliokunnalta, johon kuului pääministerin lisäksi valtionvarainministeri Iiro Viinanen, ministerit Mauri Pekkarinen Keskusta, Jan-Erik Enestam Ruotsalainen kansanpuolue ja Toimi Kankaanniemi Kristilliset. Menettelyn osana solmittiin 14.10.1993 SSP:n pilkkomissopimus, mikä valtion puolesta allekirjoitettiin 22.10.1993. Sopimukseen sisältyi nimetyillä aloilla toimivien yritysten vapaa realisointioikeus. Tuomioistuinten tehtäväksi jäi tuomita pankkien vaatimusten mukaan. Laillisuusvalvojat ja valtakunnansyyttäjä varmistivat lainrikkojen syytesuojan. Säästöpankkisopimus julistettiin salaiseksi. Käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä n:o 2 vuonna 2002, että tuomarikunta on organisoitu poliittisten valtaelinten alaisuuteen.
Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa
KEP:n Säästöpankin johtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002 väliotsikossa mainitut sanat. Korpela jatkaa, että ”katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaiden kanssa, koska valtio maksaa pankin luottotappiot”.
MOT-ohjelmassa 29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut toimitusjohtaja Antti Ojala sanoi näin ” Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien, oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että ongelma-asiakkaat olivat pankille riski, mutta tässä poistui kerralla riski ja oma vakavaraisuus parani”.
Jälkien peittely
Säästöpankkien pilkkomissopimusta tehtäessä 22.10.1993 perustettiin ongelmaluottoja varten omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy. Perustamisvaiheessa yhtiöön siirrettiin n. 3600 lainaa ja kesäkuuhun 1994 mennessä n. 34 000 lisää. Kaikkiaan Arsenaliin siirrettiin lähes 80 000 ongelmaluottoa, joista luottotappiot korvattiin siirtäjäpankeille m. 50 miljardin pankkituella eli kansalaisten maksamilla verovaroilla. Arsenal sai salaiseksi valtiontalouden tarkastusviraston raportin sillä perusteella, että sille voi koitua vahinkoa raportin julkistamisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan korvauksiin 13 yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että raportissa oli vain jäävuoren huippu. Raportin salaamisesta vastasi ministeri ja silloinen Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi Anne Siimes.
Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi Anne Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla Arsenal omaisuudenhoitoyhtiöiden 12,2 miljardin markan saatavat 5 %:lla todellisesta arvosta eli 600 miljoonalla markalla. Ongelmaluottoja oli n. 60 000 kappaletta.
Nyt näitä saatavia ulkomainen perintäyhtiö perii täydestä arvosta korkealla korolla suomalaisilta kansalaisen kuolemaan saakka ja eduskunnan päätöksellä vielä senkin jälkeen eli kuolinpesältä.
Erikoista kauppakirjassa on se, että ministeri myi nämä ongelmaluotot vaikka Arsenal Oy:llä oli oma toimiva johto. Kauppasopimukseen sisältyy vielä ns. korvausklausuuli, jonka mukaan jos sopimus puretaan niin koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Tämä korvausklausuuli on perustuslain vastainen.
Velallisille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta selvitä veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Helsingin Sanomien 1.4.2000 uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siis perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta perittäväksi on säädetty rikoslain 35 luvun 1-3 %:ssä (petos). Jo maksettujen lainojen perimisestä on raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa v. 2000. Siinä todetaan, että n. 1000 tarkastetusta reklamaatiosta n. 100 todettiin aiheellisiksi. Lainaa ei ollut olemassa. Lisäksi noihin myytyihin saataviin liittyi valtava määrä yrittäjien velkoja, mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula.
Keskipohjan Aluesäästöpankin johtaja Veikko Korpela on antamassaan haastattelussa myöntänyt pankkien perineen velkoja kahteen kertaan. Samaan perintäongelmaan on kiinnitetty huomiota myös Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa vuodelta 2000 ja oikeusturva-asian neuvottelukunnan kertomuksessa vuosilta 2000-2001. Postipankin entinen pääjohtaja Seppo Lindblom tunnustaa syyllisyytensä Iltalehden haastattelussa 15.8.2005. Kristillisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi myöntää, että pankit toimivat rikollisesti. Pankit saattoivat vapaasti lähes ilman kontrollia laittaa ongelma-asiakkaidensa luottoja tuohon roskapankin (Arsenalin) piikkiin ja saada valtiolta täysimääräisen korvauksen noista ongelmaluotoista, jotka se laittoi tuohon roskapankin piikkiin. Lisäksi pankki tuhosi näiden ongelmaluottoja ottaneiden yrittäjien yritykset ja omaisuuden sekä takaajien omaisuuden. Roskapankin piikki oli auki ja rahalla ei ollut mitään takarajaa, sanoo kansanedustaja Kankaanniemi. Nyt on päästy lamasta ulos, pankit ovat rikkaita, mutta laman todelliset uhrit ovat hoitamatta, jatkaa Kankaanniemi. Se on Lipposen kahden hallituksen häpeä.
Johtopäätökset
Suomessa pankkikriisi kosketti noin miljoonaa ihmistä, jotka joutuivat kärsimään Suomen talouden ja poliittisten päättäjien virhearvioinneista. Hinta on monen osalta äärettömän korkea. Pankkikriisi jätettiin selvittämättä. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että asiasta on poliittinen sopimus suurimpien puolueiden sekä Kristillisten, Vasemmistoliiton sekä Ruotsalaisen kansanpuolueen kesken. Menettely on törkeä kansalaisten perusoikeuksien ja oikeusturvan loukkaus. Se on ihmisoikeussopimusten vastainen menettely.
Suomessa pankkikriisi kosketti noin miljoonaa ihmistä, jotka joutuivat kärsimään Suomen talouden ja poliittisten päättäjien virhearvioinneista. Hinta on monen osalta äärettömän korkea. Pankkikriisi jätettiin selvittämättä. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että asiasta on poliittinen sopimus suurimpien puolueiden sekä Kristillisten, Vasemmistoliiton sekä Ruotsalaisen kansanpuolueen kesken. Menettely on törkeä kansalaisten perusoikeuksien ja oikeusturvan loukkaus. Se on ihmisoikeussopimusten vastainen menettely.
Pankkikriisin
peitellyt paperit
Antti-Pekka Pietilä on kirjoittanut kirjan Pankkikriisin peitellyt paperit.
Kirjan mukaan kansantaloustieteilijät Seppo Honkapohja ja Erkki Koskela ovat painokkaasti sitä mieltä, että huonon talous- ja rahapolitiikan seurauksena suomalaisen menestyksen kupla paisui kuin ilmapallo. Kun se lopulta puhkesi, markka devalvoitiin, valuutta pakeni maasta, valuuttaluottojen ottajat kaatuivat konkurssiin ja kansalaiset ajautuivat jättimäiseen työttömyyteen. Huonosta talouspolitiikasta kehittyi ensin valuuttakriisi ja sen jälkeen pankkikriisi.
Iiro Viinanen oli yksi päätoimijoista
"Hätä ei lukenut lakia, eikä kuolemanpelossa kaihdettu keinoja", sanoo Iiro Viinanen, joka oli valtionvarainministerinä suuren laman ja pankkikriisin aikana 1990-luvun alussa. Hän oli purkamassa pommia, joka oli viritetty vuosina 1986-1991 eli ennen hänen ministerikauttaan. Valuuttaluottojen vyöry kulki läpi kansantalouden ja yrityskentän. Halvaksi rahaksi luullut valuuttaluotot muuttuivat vääräksi rahaksi, kun markan arvo romahti ja velkapommi räjähti. Valuuttaveloista kehkeytyi Suomen taloushistorian suurin yksittäinen katastrofi, josta kehkeytyi pankkikriisi.
Pankkikriisin sumeisiin kohtiin kuuluu valuuttavelallisten taloudellinen ja oikeudellinen kohtalo. Sitä ei ole juurikaan selvitetty, koska devalvaatioista hyötyjien määrä on ollut lukumääräisesti paljon suurempi kuin tappioista kärsineiden määrä. Vähemmistöön jäävän kansanosan asema on aina kurja. Syrjäytyneet elävät hyvinvoinnin ja hyväksynnän marginaalissa. He ovat eläneet velkahelvetissä.
Valtionvarainministeriön, valtion vakuusrahaston ja Suomen Pankin virkamiehet sekä Esko Ahon hallituksen ministerit myöntävät yksityisissä keskusteluissa, ettei pankkien pelastaminen ja valuuttavelallisten kohtelu mennyt lain mukaisesti.
Björn Wahlroos pääkonna?
SYP kauppasi 1990-luvun vaihteessa asiakkailleen miljardeittain valuuttakoriluottoja. Valuuttaa tungettiin markkinoille. Samaan aikaan pankki kaatoi suurilla operaatioilla markkaa kohti devalvaatiota, jonka pankki tiesi aiheuttavan valuuttaluottoja ottaneille asiakkailleen kasapäin konkursseja.
Pankki itse suojasi oman valuutta-asemansa, koska ennusti markan taipuvan jossain vaiheessa. Sen sijaan asiakkailleen SYP:n johtajat vakuuttivat, että lainojen taustalla oleva valuuttakori antaa riittävän suojan.
Pankille itselleen devalvaatiosta ja asiakkaiden valuuttaluotoista ei siis tullut tappiota, vaan suuria voittoja. Asiakkaiden konkursseista tappioita tuli sitten sitäkin enemmän. Kun ongelmat muuttuivat kriisiksi juuri Björn Wahlroos perusteli arvovaltaisille päättäjille, miksi pankit pitäisi pelastaa. Presidentti Mauno Koivisto järjesti talousseminaarin presidentinlinnassa 2.3.1992. Mukana olivat Postipankin pääjohtaja Seppo Lindblom, SYP:n emopankin Unitaksen johtaja Vesa Vainio ja KOP:n pääjohtaja Pertti Voutilainen. Tilaisuudessa Bjorn Wahlroos avasi pankkikriisin syvimmän olemuksen arvovaltaiselle päättäjäjoukolle. Wahlroosilla oli ratkaiseva rooli, kun pankinjohtajista koostuvat ryhmä päätti, miten valtio pelastaisi pankit niiden itsensä aiheuttamista ongelmista.
Näin siis markan kaatumiseen keskeisesti vaikuttaneista miehistä tuli maan hallituksen tärkeitä neuvonantajia, kun piti korjata markan kaatumisen aiheuttamat tuhot. Wahlroosin perustelut hyväksyttiin laajasti ja nopeasti. Pääministeri Ahon hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätyi samaan lopputulokseen kuin Wahlroosin analyysi.
Eikä tässä vielä kaikki. Valtiovarainministeriössä heräsi ajatus, että valtion antama pankkituki voitaisiin vaihtaa osakkeiksi. Silloin SYP alkoi kiireellä suunnitella konsernirakenteen myllertämistä niin, että valtio ei pääsisi käsiksi yhtiön omaisuuteen. Tämän projektin vetäjä oli kirjan mukaan Wahlroos.
SYP pelastautui rukkaamalla rakennettaan, hinnoittelemalla uudelleen omaisuutensa ja muuttamalla nimensä niin taidokkaasti, että asiakkaat eivät sitä huomanneet. Suomen Yhdyspankin rakenneuudistus toteutettiin siten, että käyttöön otettiin pankin vanha nimi Pohjoismaiden Yhdyspankki. Sille siirrettiin Suomen Yhdyspankin koko pankkitoiminta. Tämän seurauksena Pohjoismaiden Yhdyspankista tuli Suomen Yhdyspankin tytäryhtiö ja emoyhtiönä toimineen Suomen yhdyspankin nimi vapautui ja Pohjoismaiden Yhdyspankki voitiin muuttaa takaisin Suomen Yhdyspankiksi. Voitot pantiin toiseen taskuun ja tappiot toiseen. Järjestelyn jälkeen pankkitoimintaa voitiin jatkaa perinteisenä Suomen Yhdyspankkina. Emoyhtiö Unitaksen palvelukseen jäi vain parikymmentä henkilöä hoitamaan konsernihallintoa ja arvokkaita omaisuusmassoja. Tytäryhtiönä toimiva Suomen Yhdyspankki harjoitti varsinaista pankkitoimintaa. Valtionvarainministeriössä jäi vahingossa tai tahallaan huomaamatta, että vaihtoon olisivat tulleet SYP:n eivätkä Unitaksen pörssissä noteeratut osakkeet.
SYP teki vekseleistä väkisin velkakirjoja. Rata hyväksyi SYP:n toimet. SYP oli lain yläpuolella. Suurpankki velkoi asiakkailtaan 8 miljardia markkaa kyseenalaisin perustein.
Kymmenen
miljardia tukea vahingossa
A-P Pietilän kirja antaa raadollisen kuvan siitä, miten poliitikot, pankkivalvojat ja oikeuslaitoskin olivat pankkien juoksutettavissa pankkikriisin aikaan. Uskomaton esimerkki tästä on pankkien saama anteeksianto maksamattomista veroista. Verottajan mukaan pankit olivat jättäneet maksamatta leimaverot liikkeelle laskemistaan sijoitustodistuksista.
Tuolloinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen sai 4.2.1993 Verohallituksen laskelmat, että kymmeneltä vuodelta maksamatta jääneiden leimaverojen yhteissumma oli jopa 10 miljardia markkaa eli yli 1,5 miljardia euroa.
Viinanen ymmärsi, että pelkästään tieto tuosta voisi kaataa suurissa vaikeuksissa olevia pankkeja ja aiheuttaa hätätilan. Yksikään pankki ei olisi pystynyt maksamaan laiminlyöntejään.
Viinanen ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri Eino Keinänen päättivät, että leimaverot on pakko antaa anteeksi.
Anteeksiannosta laadittiin pikaisesti lakiesitys, joka eteni keväällä eduskuntaan. Pietilän mukaan kansanedustajat olivat tietämättömiä (kuten tänäänkin asioista) ongelman laajuudesta. On todennäköistä, että kansanedustajat eivät ymmärtäneet mitä päättivät. Hallituksen lakiesityksessä todettiin, että lainmuutoksella ei ollut taloudellisia vaikutuksia.
Eduskunta hyväksyi lain juhannuksen alla kansanedustajien loman edellä ilman sen suurempaa huomiota.
Presidentti Koivisto käskytti tuomareita ja painosti oikeuslaitosta
Miksi tuomarit taipuivat, kun Koivisto vaati pankeille oikeutta ja velallisille tuomioita? Presidentti ei halunnut helpottaa kansalaisten ahdinkoa kuin oikeusministerin painostuksesta. Tuomioistuinten ja tuomareiden toiminnassa on nähtävissä selviä muutoksia vuoden 1992 jälkeen, kun tarkastellaan tehtyjen ratkaisujen sisältöjä ja perusteluja.
Valuuttavelallisten näkökulmasta mielenkiintoiseksi ajankohdaksi muodostuu kevät 1992, jolloin presidentti Mauno Koiviston aktiivinen rooli pankkikriisin hoidossa tuli esille erikoisella tavalla. Presidentti ei ollut tyytynyt pohtimaan vain pankkikriisin taloudellisia vaikutuksia ja seurauksia, vaan hän myös vaikutti muiden tahojen päätöksentekoon. Koiviston näkökulmasta tuomioistuimista oli kehittymässä liian keskeinen tekijä pankkikriisin selvittelyssä.
Presidentinlinnaan kokoontui 6. toukokuuta tuomioistuinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia sekä presidentin kanslian henkilökuntaa. Mukana oli myös korkeimman oikeuden täysivaltainen kokoonpano: presidentti Olavi Heinonen ja oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Per Lindholm ja Mikko Tulokas, joka oli juuri nimitetty korkeimman oikeuden jäseneksi.
Paikalle saapui myös korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) hallitusneuvos Pekka Hallberg, josta myöhemmin tuli KHO:n presidentti. Lisäksi mukana oli viisi muuta alempien oikeusistuinten jäsentä: Itä-Suomen hovioikeuden presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan hovioikeuden presidentti Erkki Rintala, Oulun lääninoikeuden ylituomari Olli Karikoski, Kuopion raastuvanoikeuden pormestari Juha Kettunen ja Rovaniemen tuomiokunnan kihlakunnantuomari Markku Arponen. Kaikkiaan osanottajia oli kolmisenkymmentä.
Tilaisuudessa käsiteltiin tuomioistuinten yhteiskunnallista vallankäyttöä ja riippumattomuutta sekä arvioitiin tuomioistuinten toimintaa yleensä. Työjärjestyksestä huolimatta tilaisuuteen ei ollut kutsuttu oikeusministeriön edustajia, hallituksen ministereitä tai muitakaan poliitikkoja.
Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Heikki Ylikangas oli yksi osanottajista. Hän on selostanut tilaisuuden tarkoitusta ja luonnetta seuraavasti: "Tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja - mikäli mahdollista - mukaan kutsuttujen henkilöiden arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa." Tällä Ylikangas viittaa Koiviston aikaisemmin esittämään näkemykseen, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoja. KKO oli tehnyt vain kuukautta ennen Koiviston järjestämää tilaisuutta päätöksen, joka tuki lainanottajien oikeuksia.
Koiviston puhuttelu muutti tuomioiden linjaa
Koivisto oli Pietilän mukaan hyvin vihainen tuomareille, jotka olivat ottaneet päätöksissään kuluttaja-asiamiehen roolin. Koiviston mukaan tuomioistuinten olisi pitänyt huomioida lain lisäksi pankkien taloudellinen asema ja kansantaloudelliset näkökulmat.
Olavi Heinonen oli kirjan mukaan äärimmäisen kiusaantunut keskustelusta. Pietilän mukaan Koiviston nuhtelu johti siihen, että tuomioistuimet alkoivat tulkita lakia pankkien eduuksia ja velallisten vahingoksi yhtä tapausta lukuun ottamatta.
Koiviston keskustelut on tallennettu Koiviston omaan arkistoon, jossa on nauhoitukset ja kirjoitetut muistiot. Tasavallan presidentti Tarja Halonen päätti heinäkuussa 2002, että asiakirjoja ei luovuteta ulkopuolisille.
Myöhemmin Koivisto on kirjan mukaan muistuttanut, että oikeuslaitoksen pitää ottaa kantaa heikomman puolesta vahvempaa vastaan. Koiviston ajatuksissa tuomioistuimen olisi pitänyt ottaa huomioon, että pankkikriisin aikaan pankeista oli tullut heikompi osapuoli.
Oikeuslaitos päätti pankin tarpeen mukaan
Oikeuslaitoksen juoksuttamisesta kirja antaa herkullinen esimerkin, joka liittyy pankkien asiakkailleen myymiin valuuttakoriluottoihin. Suuri osa noista luotoista oli vekseleitä. Korkein oikeus oli jo kuitenkin vuonna 1989 päättänyt, että vaihtuvaan pääomaan perustuva korivaluuttavekseli on pätemätön. Pietilän kirjan mukaan kymmenet tuhannet lainasopimukset perustuivat pätemättömiin papereihin.
Siitä huolimatta pankit kauppasivat vastaavia tuotteita kiihtyvällä tahdilla. Yksi vekselimuodon suosion syy oli, että niistä ei pitänyt maksaa leimaveroa. Kun devalvaatio räjäytti asiakkaiden valuuttavelan markka-arvon pilviin, alkoi erikoinen kiista. Osa asiakkaista huomasi, että lain mukaan vekselivelan määrä pitää olla tiedossa jo sopimusta tehtäessä. Devalvaatio ei siis voi nostaa vekselivelkaa sovittua suuremmaksi, vaan asiakkaan pitäisi selvitä velasta maksamalla vain vekselissä sovittu markkasumma.
Tällainen kanta jäi voimaan eräässä kiistassa Kemin raastuvanoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeudessa. Korkein oikeus ei antanut pankille valituslupaa. Tuosta päätöksestä välittämättä pankit vaativat kaikilta muilta asiakkailtaan devalvaatiolisän. Myöhemmässä vaiheessa pankit kuitenkin väittivät, että vekseli ei olekaan enää vekseli, vaan normaali luotto. Pankit saivat oikeuslaitoksen puolelleen.
Kun verottaja puolestaan vaati luotoista maksamattomia veroja, pankki onnistui todistamaan oikeudessa, että kyseessä on vekseli. Näin siis SYP onnistui Pietilän mukaan vakuuttamaan Korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että kyseessä olivat vekselit ja Korkeimmalle oikeudelle, että kyseessä ovat luotot. Suomen korkeimmat tuomioistuimet pitivät papereita erilaisina aina sen mukaan, mikä oli pankille edullisinta.
Valuuttavelalliset elävänä hirressä rikosten uhreina
Valuuttavelallisten kohtaloksi koitui Suomen markan devalvaatio, jota ei koskaan pitänyt tulla. Suomen Pankki ja pääministeri Esko Ahon hallitus vakuuttivat yhdessä presidentti Mauno Koiviston kanssa, että vahvan ja vakaan markan politiikka on kansantalouden ja hyvinvoinnin ankkuri.
Pohja kuitenkin petti, ankkuri irtosi, markka devalvoitiin ja päästettiin kellumaan. Tapahtumien virta alkoi viedä valuuttavelallisia. Tulvan paisuessa mukaan tempaantui satojatuhansia suomalaisia, joiden velat kasvoivat ylivoimaisen suuriksi. Lopulta pankki pani heidän omaisuutensa pakkomyyntiin. Vuonna 1994 ulosotossa oli yli 500 000 suomalaista, kun "normaalina" voidaan pitää vuoden 2006 tasoa, noin 200 000.
Valuuttaluottojen perintä on ollut poikkeuksellinen tapahtuma, ja sen yhteydessä on myös koeteltu Suomen kansainvälisten valtiosopimusten pitävyyttä. Tuomioistuinten tuomarit eivät ole tutkineet tai ymmärtäneet, minkälaisista asiakirjoista korivaluuttavekseleissä oli kyse. Valtionvarainministeriö ja pankkitarkistajat ovat edesauttaneet epäselvyyksien luomisessa. Tarkoitus ja tavoite ovat ohittaneet Suomen lain. Kun otetaan huomioon pankkien, pankkiviranomaisten ja poliittisen vallan yhteistyö lainsäädäntötyössä, niin tästä paljastuu suuren luokan operaatio. Valuuttavelkojen jälkien seuraaminen vie lukijan Suomen taloushistorian synkimpään ajanjaksoon, suureen lamaan ja pankkikriisiin, jonka selvittelyyn osallistuivat maamme silloiset huippupolitiikot. Heidän tekonsa ja kommenttinsa vaikuttivat valuuttavelallisten järkyttävään kohtaloon.
1980-luvun talouspoliittisen kokeilun, vakaan markan ylläpidon kustannukset toteutuivat satojen miljoonien markkojen tappiopottina. Se kaatui lyhentämättömänä ensin valuuttavelallisten ja sen jälkeen veronmaksajien syliin. Ihmettelyn määrä lisääntyi, kun 1990-luvun puolivälissä käynnistettiin useita lainsäädäntöhankkeita, joilla tehtiin hyväksyttäviksi pankkikriisin aikana kiireessä tehdyt ja toteutusaikanaan lainvastaiset ratkaisut.
Lähde mm.
A.-P. Pietilä: Pankkikriisin peitellyt paperit, ISBN 978-951-884-443-6, julkaistu 22.5.2008
A-P Pietilän kirja antaa raadollisen kuvan siitä, miten poliitikot, pankkivalvojat ja oikeuslaitoskin olivat pankkien juoksutettavissa pankkikriisin aikaan. Uskomaton esimerkki tästä on pankkien saama anteeksianto maksamattomista veroista. Verottajan mukaan pankit olivat jättäneet maksamatta leimaverot liikkeelle laskemistaan sijoitustodistuksista.
Tuolloinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen sai 4.2.1993 Verohallituksen laskelmat, että kymmeneltä vuodelta maksamatta jääneiden leimaverojen yhteissumma oli jopa 10 miljardia markkaa eli yli 1,5 miljardia euroa.
Viinanen ymmärsi, että pelkästään tieto tuosta voisi kaataa suurissa vaikeuksissa olevia pankkeja ja aiheuttaa hätätilan. Yksikään pankki ei olisi pystynyt maksamaan laiminlyöntejään.
Viinanen ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri Eino Keinänen päättivät, että leimaverot on pakko antaa anteeksi.
Anteeksiannosta laadittiin pikaisesti lakiesitys, joka eteni keväällä eduskuntaan. Pietilän mukaan kansanedustajat olivat tietämättömiä (kuten tänäänkin asioista) ongelman laajuudesta. On todennäköistä, että kansanedustajat eivät ymmärtäneet mitä päättivät. Hallituksen lakiesityksessä todettiin, että lainmuutoksella ei ollut taloudellisia vaikutuksia.
Eduskunta hyväksyi lain juhannuksen alla kansanedustajien loman edellä ilman sen suurempaa huomiota.
Presidentti Koivisto käskytti tuomareita ja painosti oikeuslaitosta
Miksi tuomarit taipuivat, kun Koivisto vaati pankeille oikeutta ja velallisille tuomioita? Presidentti ei halunnut helpottaa kansalaisten ahdinkoa kuin oikeusministerin painostuksesta. Tuomioistuinten ja tuomareiden toiminnassa on nähtävissä selviä muutoksia vuoden 1992 jälkeen, kun tarkastellaan tehtyjen ratkaisujen sisältöjä ja perusteluja.
Valuuttavelallisten näkökulmasta mielenkiintoiseksi ajankohdaksi muodostuu kevät 1992, jolloin presidentti Mauno Koiviston aktiivinen rooli pankkikriisin hoidossa tuli esille erikoisella tavalla. Presidentti ei ollut tyytynyt pohtimaan vain pankkikriisin taloudellisia vaikutuksia ja seurauksia, vaan hän myös vaikutti muiden tahojen päätöksentekoon. Koiviston näkökulmasta tuomioistuimista oli kehittymässä liian keskeinen tekijä pankkikriisin selvittelyssä.
Presidentinlinnaan kokoontui 6. toukokuuta tuomioistuinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia sekä presidentin kanslian henkilökuntaa. Mukana oli myös korkeimman oikeuden täysivaltainen kokoonpano: presidentti Olavi Heinonen ja oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Per Lindholm ja Mikko Tulokas, joka oli juuri nimitetty korkeimman oikeuden jäseneksi.
Paikalle saapui myös korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) hallitusneuvos Pekka Hallberg, josta myöhemmin tuli KHO:n presidentti. Lisäksi mukana oli viisi muuta alempien oikeusistuinten jäsentä: Itä-Suomen hovioikeuden presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan hovioikeuden presidentti Erkki Rintala, Oulun lääninoikeuden ylituomari Olli Karikoski, Kuopion raastuvanoikeuden pormestari Juha Kettunen ja Rovaniemen tuomiokunnan kihlakunnantuomari Markku Arponen. Kaikkiaan osanottajia oli kolmisenkymmentä.
Tilaisuudessa käsiteltiin tuomioistuinten yhteiskunnallista vallankäyttöä ja riippumattomuutta sekä arvioitiin tuomioistuinten toimintaa yleensä. Työjärjestyksestä huolimatta tilaisuuteen ei ollut kutsuttu oikeusministeriön edustajia, hallituksen ministereitä tai muitakaan poliitikkoja.
Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Heikki Ylikangas oli yksi osanottajista. Hän on selostanut tilaisuuden tarkoitusta ja luonnetta seuraavasti: "Tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja - mikäli mahdollista - mukaan kutsuttujen henkilöiden arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa." Tällä Ylikangas viittaa Koiviston aikaisemmin esittämään näkemykseen, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoja. KKO oli tehnyt vain kuukautta ennen Koiviston järjestämää tilaisuutta päätöksen, joka tuki lainanottajien oikeuksia.
Koiviston puhuttelu muutti tuomioiden linjaa
Koivisto oli Pietilän mukaan hyvin vihainen tuomareille, jotka olivat ottaneet päätöksissään kuluttaja-asiamiehen roolin. Koiviston mukaan tuomioistuinten olisi pitänyt huomioida lain lisäksi pankkien taloudellinen asema ja kansantaloudelliset näkökulmat.
Olavi Heinonen oli kirjan mukaan äärimmäisen kiusaantunut keskustelusta. Pietilän mukaan Koiviston nuhtelu johti siihen, että tuomioistuimet alkoivat tulkita lakia pankkien eduuksia ja velallisten vahingoksi yhtä tapausta lukuun ottamatta.
Koiviston keskustelut on tallennettu Koiviston omaan arkistoon, jossa on nauhoitukset ja kirjoitetut muistiot. Tasavallan presidentti Tarja Halonen päätti heinäkuussa 2002, että asiakirjoja ei luovuteta ulkopuolisille.
Myöhemmin Koivisto on kirjan mukaan muistuttanut, että oikeuslaitoksen pitää ottaa kantaa heikomman puolesta vahvempaa vastaan. Koiviston ajatuksissa tuomioistuimen olisi pitänyt ottaa huomioon, että pankkikriisin aikaan pankeista oli tullut heikompi osapuoli.
Oikeuslaitos päätti pankin tarpeen mukaan
Oikeuslaitoksen juoksuttamisesta kirja antaa herkullinen esimerkin, joka liittyy pankkien asiakkailleen myymiin valuuttakoriluottoihin. Suuri osa noista luotoista oli vekseleitä. Korkein oikeus oli jo kuitenkin vuonna 1989 päättänyt, että vaihtuvaan pääomaan perustuva korivaluuttavekseli on pätemätön. Pietilän kirjan mukaan kymmenet tuhannet lainasopimukset perustuivat pätemättömiin papereihin.
Siitä huolimatta pankit kauppasivat vastaavia tuotteita kiihtyvällä tahdilla. Yksi vekselimuodon suosion syy oli, että niistä ei pitänyt maksaa leimaveroa. Kun devalvaatio räjäytti asiakkaiden valuuttavelan markka-arvon pilviin, alkoi erikoinen kiista. Osa asiakkaista huomasi, että lain mukaan vekselivelan määrä pitää olla tiedossa jo sopimusta tehtäessä. Devalvaatio ei siis voi nostaa vekselivelkaa sovittua suuremmaksi, vaan asiakkaan pitäisi selvitä velasta maksamalla vain vekselissä sovittu markkasumma.
Tällainen kanta jäi voimaan eräässä kiistassa Kemin raastuvanoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeudessa. Korkein oikeus ei antanut pankille valituslupaa. Tuosta päätöksestä välittämättä pankit vaativat kaikilta muilta asiakkailtaan devalvaatiolisän. Myöhemmässä vaiheessa pankit kuitenkin väittivät, että vekseli ei olekaan enää vekseli, vaan normaali luotto. Pankit saivat oikeuslaitoksen puolelleen.
Kun verottaja puolestaan vaati luotoista maksamattomia veroja, pankki onnistui todistamaan oikeudessa, että kyseessä on vekseli. Näin siis SYP onnistui Pietilän mukaan vakuuttamaan Korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että kyseessä olivat vekselit ja Korkeimmalle oikeudelle, että kyseessä ovat luotot. Suomen korkeimmat tuomioistuimet pitivät papereita erilaisina aina sen mukaan, mikä oli pankille edullisinta.
Valuuttavelalliset elävänä hirressä rikosten uhreina
Valuuttavelallisten kohtaloksi koitui Suomen markan devalvaatio, jota ei koskaan pitänyt tulla. Suomen Pankki ja pääministeri Esko Ahon hallitus vakuuttivat yhdessä presidentti Mauno Koiviston kanssa, että vahvan ja vakaan markan politiikka on kansantalouden ja hyvinvoinnin ankkuri.
Pohja kuitenkin petti, ankkuri irtosi, markka devalvoitiin ja päästettiin kellumaan. Tapahtumien virta alkoi viedä valuuttavelallisia. Tulvan paisuessa mukaan tempaantui satojatuhansia suomalaisia, joiden velat kasvoivat ylivoimaisen suuriksi. Lopulta pankki pani heidän omaisuutensa pakkomyyntiin. Vuonna 1994 ulosotossa oli yli 500 000 suomalaista, kun "normaalina" voidaan pitää vuoden 2006 tasoa, noin 200 000.
Valuuttaluottojen perintä on ollut poikkeuksellinen tapahtuma, ja sen yhteydessä on myös koeteltu Suomen kansainvälisten valtiosopimusten pitävyyttä. Tuomioistuinten tuomarit eivät ole tutkineet tai ymmärtäneet, minkälaisista asiakirjoista korivaluuttavekseleissä oli kyse. Valtionvarainministeriö ja pankkitarkistajat ovat edesauttaneet epäselvyyksien luomisessa. Tarkoitus ja tavoite ovat ohittaneet Suomen lain. Kun otetaan huomioon pankkien, pankkiviranomaisten ja poliittisen vallan yhteistyö lainsäädäntötyössä, niin tästä paljastuu suuren luokan operaatio. Valuuttavelkojen jälkien seuraaminen vie lukijan Suomen taloushistorian synkimpään ajanjaksoon, suureen lamaan ja pankkikriisiin, jonka selvittelyyn osallistuivat maamme silloiset huippupolitiikot. Heidän tekonsa ja kommenttinsa vaikuttivat valuuttavelallisten järkyttävään kohtaloon.
1980-luvun talouspoliittisen kokeilun, vakaan markan ylläpidon kustannukset toteutuivat satojen miljoonien markkojen tappiopottina. Se kaatui lyhentämättömänä ensin valuuttavelallisten ja sen jälkeen veronmaksajien syliin. Ihmettelyn määrä lisääntyi, kun 1990-luvun puolivälissä käynnistettiin useita lainsäädäntöhankkeita, joilla tehtiin hyväksyttäviksi pankkikriisin aikana kiireessä tehdyt ja toteutusaikanaan lainvastaiset ratkaisut.
Lähde mm.
A.-P. Pietilä: Pankkikriisin peitellyt paperit, ISBN 978-951-884-443-6, julkaistu 22.5.2008
Törkeä
petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa-kaupassa?
Seppo Konttisen kirja Salattu pankkituki ja sitä seuranneet ohjelmat Ajankohtainen kakkonen 13.2.2008 ja A-Zoom 15.2.2008 nostivat uudelleen esille niin sanotun Aktiv-Hansakaupan.
Ajankohtainen kakkonen kertoi 13.2.2008, että 1990-luvun laman aikana Suomessa velkaantui yli 120 000 ihmistä, joista kolmasosa oli yrittäjiä. Lopputuloksena oli henkilökohtaisia katastrofeja: ulosottoja, avioeroja, alkoholismia, jopa itsemurhia. Suurin osa ylivelkaantuneista on kuitenkin sinnitellyt velkataakkansa alla. Tänä vuonna asioiden piti muuttua. Vuodenvaihteessa astui voimaan säädös velkojen lopullisesta vanhenemisesta, jonka piti armahtaa lamavelalliset.
Mutta ihan niin ei taida käydä. Velkaneuvojien arvion mukaan mukaan laman vuoksi velkaantuneista vapautuu maaliskuussa korkeintaan joka kymmenes. Muilla pankkikriisin maksutalkoot jatkuvat vielä vuosia.
A-Zoom jatkoi perjantaina 15.2.2008 keskustelua: Pankkivangit. Joko lamavelallisten pankkivankeus vihdoin päättyy? Reportaasi jättivelkojen painamista kansalaisista ja päättäjistä, jotka katosivat.
Studiovieraana oli salaisesta pankkituesta pamfletin kirjoittanut taloustoimittaja Seppo Konttinen.
Mikä on Aktiv Hansa-kauppa?
Arsenal sai valtiontalouden tarkastusviraston raportin salaiseksi sillä perusteella, että sille voi koitua vahinkoa raportin julkistamisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan markan korvauksiin 13 yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että raportissa oli vain jäävuoren huippu. Raportin salaamisesta vastaa ministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes. Syyllistyikö ministeri Siimes rikollisten suojeluun suostuessaan asioiden julistamiseksi salaisiksi? Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi-Anne Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöiden saatavat. Nämä 12,2 miljardin saatavat (76 000 saatavaa) myytiin 5 %:lla todellisesta arvosta. Velallisille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta vapautua veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Luottojen myymisestä ei ole virallista päätöstä.
Helsingin Sanomien 1.4.2000 julkistaman uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siten perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta perittäväksi on säädetty rikoslain 36 luvun 1-3 §:ssä (petos). Kysymys on törkeästä petoksesta, jos asiaa tarkastellaan Suomen rikoslain pohjalta. Jo maksettujen lainojen perimisestä on raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa vuonna 2000: tuhannesta tarkastetusta reklamaatiosta noin kymmenesosa todettiin aiheellisiksi; lainaa ei enää ollut olemassa. Lisäksi noihin myytyihin saataviin sisältyi valtava määrä yrittäjien velkoja, mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula.
Kauppasopimukseen sisältyi myös klausuuli, jonka mukaan, jos kauppasummaa pienennetään Suomen valtion toimenpitein, koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Sidottiinko tällä klausuulilla jo lainsäädäntövaltaakin? Ylittikö sopimus laillisuuden rajat? Miksi asiakirjat on julistettu salaisiksi vuoteen 2025 saakka? Onko kysymyksessä rikosten peittely ja rikollisten suojelu ja törkeä petos?
Torkeä
petos?
Omaisuudenhoitoyhtiöt Arsenal Oyj, Arsenal-SSP Oy ja Arsenal-Silta Oy myivät 31.3.2000 allekirjoitetulla kauppakirjalla yhteensä noin 76 000 saatavaa, pääoma-arvoltaan noin 12 miljardia markkaa, 600 miljoonalla markalla Aktiv Hansa Oy:lle ja C&A Finland Oy:lle. Kysymyksessä oli siis Suomen oloissa erittäin suuri kauppa. Kaupalle antoi hyväksyntänsä omaisuudenhoitoyhtiöiden valtio-omistajan puolesta toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes. Aiemmin hän oli ilmoittanut, että saatavia ei myydä ulkomaalaisille perintäyhtiöille. Näin lienee kuitenkin tosiasiassa tapahtunut. Arsenal-kauppojen alkuperäistä kauppahintaa on pidettävä kohtuuttoman alhaisena. Velalliset olisivat lähes poikkeuksetta olleet valmiit ostamaan itsensä vapaiksi maksamalla viisi prosenttia myydyistä veloistaan vapaaehtoisesti. Tätä tarkoittanut todellinen sovintomenettely olisi ollut myös omaisuudenhoitoyhtiöt omistavan valtion kiistaton etu. Nyt taloudelliset tappiot koituvat suomalaisten veronmaksajien maksettaviksi, kun taas voitot siirtyvät perintäyhtiöiden ulkomaalaisten omistajien hyödyksi. Kansantaloudenkin tappiot lienevät mittavat. On syytä epäillä, että Aktiv Hansa kaupalla peiteltiin Arsenalin ja pankkien rikolliset toimet.
Oikeusministeri Tuija Braxin lausuma rakennuslehdelle
Ulosottolain 3:6 §:n muutoksen esteenä on Arsenal velkojen (Suvi-Anne Siimeksen allekirjoittaman) myyntisopimuksen ehto, joka estää myyjää (valtiota) muuttamaan lakeja ostajan ostettujen saamisten arvoa heikentävästi. Tämä lainmuutosehto koskee muun muassa ulosottolakia.Mikäli lakia muutetaan joutuu myyjä korvaamaan ostajalle kaupan kohteen käyvän arvon. Tämä info oli jo vuosia sitten eduskunnan käytäväkeskusteluissa, kun ensimmäisen kerran mainittua pykälää pyydettiin muuttamaan.
Perustuslain vastainen sopimus
Kauppaehtoihin sisältyvän sitoumuksen pidättäytymistä lainmuutoksilta on pidettävä myös kohtuuttomana ja vähintään kyseenalaisena myös valtiosääntöoikeuden kannalta. Kauppasopimus on Suomen perustuslain vastainen. Suomen perustulain 29 §:n mukaan kansanedustaja on toimessaan velvollinen noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset. Menettely, jolle ministeri koko hallituksen puolesta on antanut hyväksynnän, näyttää sitovan veronmaksajille aiheutuvien lisätappioiden uhalla eduskunnan ja kansanedustajan lainsäädäntö- ja aloitevaltaa. Kuitenkaan eduskuntaa sitovia kauppaehtoja ei ole saatettu eduskunnan hyväksyttäviksi.
Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 allekirjoitetulla kauppakirjalla Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöiden saatavat. Ostajat ovat perineet saatavia noin 57 000 velalliselta. Perinnässä on myös sellaisia velkoja, joita ei ole pitkiin aikoihin yritettykään periä ja jotka ovat tulleet jo maksetuiksi joko velallisen tai takaajan toimesta tai muutoin, mutta joita koskevia velkakirjoja ei ole aikanaan asianmukaisesti mitätöity ja/tai palautettu velallisille. Toinen hämmästystä aiheuttanut asia on se, että Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ovat omaksuneet selkeästi muista velkojista poikkeavan menettelyn velkasovinnoissa. Nämä yhtiöt eivät tee ns. nollaohjelmia, eivätkä viittä vuotta lyhyempiä maksuohjelmia. Yleensä maksuohjelmat ovat kahdeksan vuoden mittaisia ja niissä on yleisenä pidettävästä menettelystä poikkeavia purkuehtoja.
Näin Suvi-Anne Siimes vastasi
Suvi-Anne Siimeksen vastaus turkulaisen Kalevi Kannuksen kyselyyn:
"Arsenalin saatavakannan myyntiä on käsitelty esityksestäni hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa kahteen kertaan syksyllä 1999 eli 29.11 1999 ja 8.12.1999. Käsittelyn pohjana oli saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun tulokset, ja 8.12 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui ja kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000. Saatavakannan myynti perustui jo edellisen hallituksen aikana tehtyyn päätökseen ajaa omaisuudenhoitoyhtiön toiminta alas."
Mainitun valiokunnan kokouksessa 29.11. mukana olivat Paavo Lipponen, Olli-Pekka Heinonen, Suvi-Anne Siimes ja Eva Biaudet. Kokouksessa 8.12.: Sauli Niinistö, Olli-Pekka Heinonen, Sinikka Mönkäre, Kalevi Hemilä, Suvi-Anne Siimes ja Erkki Tuomioja.
Poliittinen salaisuus
Kysyin (siis minä Erkki Aho) kansanedustaja Toimi Kankaaniemeltä, miksi Aktiv Hansan kauppaan ei ole puututtu, vaikka on syytä epäillä kauppaa petolliseksi ja kauppa saattaa sisältää perustuslain vastaisen klausuulin. Kankaanniemi vastasi: ”Kaikki sen tietävät, mutta kukaan ei halua puuttua asiaan”. Onkohan tässä kysymys ns. ”hyvä-veli -järjestelmästä”, johon on päässyt osalliseksi yksi ”sisarkin” eli Suvi Anne Siimes?
Kaikki kansanedustajat ovat tietoisia siitä, että Suvi-Anne Siimeksen Aktiv Hansa-kauppa on rikollisesti tehty. Poliittiseen salaisuuteen kuuluu myös niin sanottu Koiviston konklaavi, jossa päätettiin, että pankki voittaa ylemmissä oikeusasteissa. Kaikki kansanedustajat tietävät salaisen SSP-sopimuksen, jonka mukaan pankeille annettiin vapaus poistaa markkinoilta yrityksiä (noin 60 000) ja laittaa saatavat valtion avoimeen pankkitukipiikkiin. Suomalaisilta on oikeudensaanti estetty myös sillä, että Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen tuomariksi on nimitetty valtakunnansyyttäjävirastosta väärillä tiedoilla Päivi Hirvelä. Näin suomalaiset eivät voi saada oikeutta EIT:ssäkään.
Oman rikollisen toimintansa suojelemiksi päättäjät perustivat niin sanotut maakuntajoukot.
Useita rikostutkintapyyntöjä
Minun oikeustajuni mukaan Aktiv Hansa kauppa on tutkittava ja on selvitettävä sisältyykö siihen rikollista toimintaa. Olen toimittanut aineistot alkuvuodesta 2004 valtakunnansyyttäjävirastoon tutkija Pauli Mattilalle ja tutkinnanjohtaja Simo Kolehmaiselle sekä Keskusrikospoliisiin talousrikosyksikön päällikölle Tapio Kalliokoskelle. Tein tämän kaiken siksi, että minuun on otettu yhteyttä erittäin paljon ylivelkaantuneiden kohtuuttoman aseman parantamiseksi.
On täysin perusteltua vaatia, että valtio purkaa Aktiv Hansa-kaupan sekä vapauttaa ylivelkaantuneet kohtuuttomasta oikeustoimilain ja perustuslain vastaisesta asemastaan kokonaan. Silloin noin 76 000 ylivelkaantuneen asemaa helpotetaan ratkaisevasti. Yhteiskunnan kannalta meillä on varaa sijoittaa tähän 600 miljoonaa markkaa ja saada sitä kautta onnellisempi loppuelämä mahdollisille rikosten uhreille. Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.
Omaisuudenhoitoyhtiöt Arsenal Oyj, Arsenal-SSP Oy ja Arsenal-Silta Oy myivät 31.3.2000 allekirjoitetulla kauppakirjalla yhteensä noin 76 000 saatavaa, pääoma-arvoltaan noin 12 miljardia markkaa, 600 miljoonalla markalla Aktiv Hansa Oy:lle ja C&A Finland Oy:lle. Kysymyksessä oli siis Suomen oloissa erittäin suuri kauppa. Kaupalle antoi hyväksyntänsä omaisuudenhoitoyhtiöiden valtio-omistajan puolesta toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes. Aiemmin hän oli ilmoittanut, että saatavia ei myydä ulkomaalaisille perintäyhtiöille. Näin lienee kuitenkin tosiasiassa tapahtunut. Arsenal-kauppojen alkuperäistä kauppahintaa on pidettävä kohtuuttoman alhaisena. Velalliset olisivat lähes poikkeuksetta olleet valmiit ostamaan itsensä vapaiksi maksamalla viisi prosenttia myydyistä veloistaan vapaaehtoisesti. Tätä tarkoittanut todellinen sovintomenettely olisi ollut myös omaisuudenhoitoyhtiöt omistavan valtion kiistaton etu. Nyt taloudelliset tappiot koituvat suomalaisten veronmaksajien maksettaviksi, kun taas voitot siirtyvät perintäyhtiöiden ulkomaalaisten omistajien hyödyksi. Kansantaloudenkin tappiot lienevät mittavat. On syytä epäillä, että Aktiv Hansa kaupalla peiteltiin Arsenalin ja pankkien rikolliset toimet.
Oikeusministeri Tuija Braxin lausuma rakennuslehdelle
Ulosottolain 3:6 §:n muutoksen esteenä on Arsenal velkojen (Suvi-Anne Siimeksen allekirjoittaman) myyntisopimuksen ehto, joka estää myyjää (valtiota) muuttamaan lakeja ostajan ostettujen saamisten arvoa heikentävästi. Tämä lainmuutosehto koskee muun muassa ulosottolakia.Mikäli lakia muutetaan joutuu myyjä korvaamaan ostajalle kaupan kohteen käyvän arvon. Tämä info oli jo vuosia sitten eduskunnan käytäväkeskusteluissa, kun ensimmäisen kerran mainittua pykälää pyydettiin muuttamaan.
Perustuslain vastainen sopimus
Kauppaehtoihin sisältyvän sitoumuksen pidättäytymistä lainmuutoksilta on pidettävä myös kohtuuttomana ja vähintään kyseenalaisena myös valtiosääntöoikeuden kannalta. Kauppasopimus on Suomen perustuslain vastainen. Suomen perustulain 29 §:n mukaan kansanedustaja on toimessaan velvollinen noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset. Menettely, jolle ministeri koko hallituksen puolesta on antanut hyväksynnän, näyttää sitovan veronmaksajille aiheutuvien lisätappioiden uhalla eduskunnan ja kansanedustajan lainsäädäntö- ja aloitevaltaa. Kuitenkaan eduskuntaa sitovia kauppaehtoja ei ole saatettu eduskunnan hyväksyttäviksi.
Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 allekirjoitetulla kauppakirjalla Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöiden saatavat. Ostajat ovat perineet saatavia noin 57 000 velalliselta. Perinnässä on myös sellaisia velkoja, joita ei ole pitkiin aikoihin yritettykään periä ja jotka ovat tulleet jo maksetuiksi joko velallisen tai takaajan toimesta tai muutoin, mutta joita koskevia velkakirjoja ei ole aikanaan asianmukaisesti mitätöity ja/tai palautettu velallisille. Toinen hämmästystä aiheuttanut asia on se, että Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ovat omaksuneet selkeästi muista velkojista poikkeavan menettelyn velkasovinnoissa. Nämä yhtiöt eivät tee ns. nollaohjelmia, eivätkä viittä vuotta lyhyempiä maksuohjelmia. Yleensä maksuohjelmat ovat kahdeksan vuoden mittaisia ja niissä on yleisenä pidettävästä menettelystä poikkeavia purkuehtoja.
Näin Suvi-Anne Siimes vastasi
Suvi-Anne Siimeksen vastaus turkulaisen Kalevi Kannuksen kyselyyn:
"Arsenalin saatavakannan myyntiä on käsitelty esityksestäni hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa kahteen kertaan syksyllä 1999 eli 29.11 1999 ja 8.12.1999. Käsittelyn pohjana oli saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun tulokset, ja 8.12 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui ja kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000. Saatavakannan myynti perustui jo edellisen hallituksen aikana tehtyyn päätökseen ajaa omaisuudenhoitoyhtiön toiminta alas."
Mainitun valiokunnan kokouksessa 29.11. mukana olivat Paavo Lipponen, Olli-Pekka Heinonen, Suvi-Anne Siimes ja Eva Biaudet. Kokouksessa 8.12.: Sauli Niinistö, Olli-Pekka Heinonen, Sinikka Mönkäre, Kalevi Hemilä, Suvi-Anne Siimes ja Erkki Tuomioja.
Poliittinen salaisuus
Kysyin (siis minä Erkki Aho) kansanedustaja Toimi Kankaaniemeltä, miksi Aktiv Hansan kauppaan ei ole puututtu, vaikka on syytä epäillä kauppaa petolliseksi ja kauppa saattaa sisältää perustuslain vastaisen klausuulin. Kankaanniemi vastasi: ”Kaikki sen tietävät, mutta kukaan ei halua puuttua asiaan”. Onkohan tässä kysymys ns. ”hyvä-veli -järjestelmästä”, johon on päässyt osalliseksi yksi ”sisarkin” eli Suvi Anne Siimes?
Kaikki kansanedustajat ovat tietoisia siitä, että Suvi-Anne Siimeksen Aktiv Hansa-kauppa on rikollisesti tehty. Poliittiseen salaisuuteen kuuluu myös niin sanottu Koiviston konklaavi, jossa päätettiin, että pankki voittaa ylemmissä oikeusasteissa. Kaikki kansanedustajat tietävät salaisen SSP-sopimuksen, jonka mukaan pankeille annettiin vapaus poistaa markkinoilta yrityksiä (noin 60 000) ja laittaa saatavat valtion avoimeen pankkitukipiikkiin. Suomalaisilta on oikeudensaanti estetty myös sillä, että Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen tuomariksi on nimitetty valtakunnansyyttäjävirastosta väärillä tiedoilla Päivi Hirvelä. Näin suomalaiset eivät voi saada oikeutta EIT:ssäkään.
Oman rikollisen toimintansa suojelemiksi päättäjät perustivat niin sanotut maakuntajoukot.
Useita rikostutkintapyyntöjä
Minun oikeustajuni mukaan Aktiv Hansa kauppa on tutkittava ja on selvitettävä sisältyykö siihen rikollista toimintaa. Olen toimittanut aineistot alkuvuodesta 2004 valtakunnansyyttäjävirastoon tutkija Pauli Mattilalle ja tutkinnanjohtaja Simo Kolehmaiselle sekä Keskusrikospoliisiin talousrikosyksikön päällikölle Tapio Kalliokoskelle. Tein tämän kaiken siksi, että minuun on otettu yhteyttä erittäin paljon ylivelkaantuneiden kohtuuttoman aseman parantamiseksi.
On täysin perusteltua vaatia, että valtio purkaa Aktiv Hansa-kaupan sekä vapauttaa ylivelkaantuneet kohtuuttomasta oikeustoimilain ja perustuslain vastaisesta asemastaan kokonaan. Silloin noin 76 000 ylivelkaantuneen asemaa helpotetaan ratkaisevasti. Yhteiskunnan kannalta meillä on varaa sijoittaa tähän 600 miljoonaa markkaa ja saada sitä kautta onnellisempi loppuelämä mahdollisille rikosten uhreille. Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.
Aktiv
Hansa-kaupan todistusaineistoa
Pankkikriisin
osalta ns. Koiviston konklaavin on syytä epäillä täyttävän
valtiopetoksen tunnusmerkistön. Tähän valtiopetokseen liittyvät
myös salaiseksi julistettu SSP-sopimus, jonka Esko Ahon hallitus
teki neljän pankin kanssa sekä Aktiv Hansa-kauppa, mitä
todistusaineston perusteella voidaan pitää törkeänä petoksena
ja kaikin puolin laittomana sopimuksena kuten allaolevasta ilmenee.
Tässä
palaute arkistosta:
—– Alkuperäinen viesti —–
Lähettäjä: “Suominen Lea”
Vastaanottaja: kalevi.kannus
Lähetetty: 15. tammikuuta 2003 15:20
Aihe: Ministeri Siimekseltä
Tiedoksenne 29.11.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleet ministerit:Lipponen, Heinonen, Siimes ja Biaudet.
Toisessa 8.12.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleeet ministerit: Niinistö, Heinonen, Mönkäre, Hemilä, Siimes ja Tuomioja.
Käsittelyn pohjana oli saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun tulokset, ja 8.12 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui ja kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000.
Saatavakannan myynti perustui jo edellisen hallituksen aikana tehtyyn päätökseen ajaa omaisuudenhoitoyhtiön toiminta alas.
Suvi-Anne Siimes
terveisin
Lea Suominen
Ministeri Siimeksen erityisavustajien sihteeri
Valtiovarainministeriö
* * *
—– Alkuperäinen viesti —–
Lähettäjä: “Suominen Lea”
Vastaanottaja: kalevi.kannus
Lähetetty: 15. tammikuuta 2003 15:20
Aihe: Ministeri Siimekseltä
Tiedoksenne 29.11.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleet ministerit:Lipponen, Heinonen, Siimes ja Biaudet.
Toisessa 8.12.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleeet ministerit: Niinistö, Heinonen, Mönkäre, Hemilä, Siimes ja Tuomioja.
Käsittelyn pohjana oli saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun tulokset, ja 8.12 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui ja kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000.
Saatavakannan myynti perustui jo edellisen hallituksen aikana tehtyyn päätökseen ajaa omaisuudenhoitoyhtiön toiminta alas.
Suvi-Anne Siimes
terveisin
Lea Suominen
Ministeri Siimeksen erityisavustajien sihteeri
Valtiovarainministeriö
* * *
OTE
kauppakirjasta 31.3.2000
Myyjät
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oyj
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oyj
Ostajat Aktiv Hansa Oy
C & A Finland Oy
Kaupan kohde
yhteensä noin 76.000 saatavaa
yhteensä noin 57.000 vastuussa olevaa
Myytyjen saatavien pääomat
yhteensä noin 12 miljardia markkaa
Kauppahinta
600 miljoonaa markkaa, joka myöhemmin on alentunut jonkin verran kauppakirjan ehtoihin perustuvien hinnanalennusten vuoksi
Ote kauppaehdoista
Kohta 4.2.3.2 Lainmuutos
Tämä kohta koskee kaikkia relevantin lainsäädännön mutoksia tai jokaista uutta lakia tai säädöstä (jäljempänä ”Lainmuutos”) tai mitä tahansa Suomen Eduskunnassa alullepantua virallista menettelyä sellaisen lainmuutoksen aikaansaamiseksi mukaan lukien muun muassa ulosottolain uudistaminen ennen vuoden 2008 loppua. Mikäli tällainen Lainmuutos taannehtivasti rajoittaa Ostajien kaupan kohteeseen kuuluvien saamisten tai panttivakuuksien täytäntöönpanoon, perintään, pakkorealisointiin tai pakkotäytäntöönpanoon käytettävissä olevaa aikaa lyhyemmäksi kuin 10 vuodeksi (10) siirtopäivästä lukien, niin silloin Myyjät ovat velvollisia tarkoituksella saattaa Ostajat samaan asemaan kuin he olisivat olleet, mikäli lainmuutosta ei olisi tapahtunut, korvaamaan Ostajille silloin jäljellä olevan kaupan kohteen käyvän arvon Lainmuutoksesta johtuvan alenemisen maksamalla Ostajille rahamäärän, joka vastaa kaupan kohteen arvioitua ja/tai todellista arvon alenemista.
Sellaisen Lainmuutoksen tai alullepannun virallisen menettelyn seurauksena Ostajat voivat milloin tahansa ennen vuoden 2008 loppua antaa Myyjille tiedoksi sitä koskevan ilmoituksen ja Myyjillä on velvollisuus neuvotella Ostajien kanssa sellaisen arvonalennuksen määrästä. Mikäli kyseisestä määrästä ei ole päästy osapuolten kesken kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa ilmoituksen tiedoksiannosta, kummallakin osapuolella on oikeus saattaa asia tämän sopimuksen 19 kohdan mukaisesti lopullisesti ratkaistavaksi.
19 VÄLITYSLAUSEKE
Tätä sopimusta kokevat kaikki riidat ratkaistaan lopullisesti Suomen välimiesmenettelylain (967792) mukaisessa välimiesmenettelyssä. Sekä Ostajat yhteisesti että myyjät yhteisesti valitsevat kumpikin yhden välimiehen ja näin valitut välimiehet valitsevat välimiesoikeuden puheenjohtajan. Mikäli Ostajat tai myyjät eivät ole nimenneet välimiestään kolmen (3) viikon kuluessa välimiesmenettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta tai välimiehet eivät ole nimenneet puheenjohtajaa kolmen (3) viikon kuluessa vastaajan välimiehen nimeämisestä nimeää puuttuvan välimiehen tai puheenjohtajan Suomen Keskuskauppakamarin Välityslautakunta. Välimiesmenettelyn paikka on Helsinki ja välimiesmenettelyn kieli englanti.http://www.promerit.net/2013/01/18998/
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oyj
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oyj
Ostajat Aktiv Hansa Oy
C & A Finland Oy
Kaupan kohde
yhteensä noin 76.000 saatavaa
yhteensä noin 57.000 vastuussa olevaa
Myytyjen saatavien pääomat
yhteensä noin 12 miljardia markkaa
Kauppahinta
600 miljoonaa markkaa, joka myöhemmin on alentunut jonkin verran kauppakirjan ehtoihin perustuvien hinnanalennusten vuoksi
Ote kauppaehdoista
Kohta 4.2.3.2 Lainmuutos
Tämä kohta koskee kaikkia relevantin lainsäädännön mutoksia tai jokaista uutta lakia tai säädöstä (jäljempänä ”Lainmuutos”) tai mitä tahansa Suomen Eduskunnassa alullepantua virallista menettelyä sellaisen lainmuutoksen aikaansaamiseksi mukaan lukien muun muassa ulosottolain uudistaminen ennen vuoden 2008 loppua. Mikäli tällainen Lainmuutos taannehtivasti rajoittaa Ostajien kaupan kohteeseen kuuluvien saamisten tai panttivakuuksien täytäntöönpanoon, perintään, pakkorealisointiin tai pakkotäytäntöönpanoon käytettävissä olevaa aikaa lyhyemmäksi kuin 10 vuodeksi (10) siirtopäivästä lukien, niin silloin Myyjät ovat velvollisia tarkoituksella saattaa Ostajat samaan asemaan kuin he olisivat olleet, mikäli lainmuutosta ei olisi tapahtunut, korvaamaan Ostajille silloin jäljellä olevan kaupan kohteen käyvän arvon Lainmuutoksesta johtuvan alenemisen maksamalla Ostajille rahamäärän, joka vastaa kaupan kohteen arvioitua ja/tai todellista arvon alenemista.
Sellaisen Lainmuutoksen tai alullepannun virallisen menettelyn seurauksena Ostajat voivat milloin tahansa ennen vuoden 2008 loppua antaa Myyjille tiedoksi sitä koskevan ilmoituksen ja Myyjillä on velvollisuus neuvotella Ostajien kanssa sellaisen arvonalennuksen määrästä. Mikäli kyseisestä määrästä ei ole päästy osapuolten kesken kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa ilmoituksen tiedoksiannosta, kummallakin osapuolella on oikeus saattaa asia tämän sopimuksen 19 kohdan mukaisesti lopullisesti ratkaistavaksi.
19 VÄLITYSLAUSEKE
Tätä sopimusta kokevat kaikki riidat ratkaistaan lopullisesti Suomen välimiesmenettelylain (967792) mukaisessa välimiesmenettelyssä. Sekä Ostajat yhteisesti että myyjät yhteisesti valitsevat kumpikin yhden välimiehen ja näin valitut välimiehet valitsevat välimiesoikeuden puheenjohtajan. Mikäli Ostajat tai myyjät eivät ole nimenneet välimiestään kolmen (3) viikon kuluessa välimiesmenettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta tai välimiehet eivät ole nimenneet puheenjohtajaa kolmen (3) viikon kuluessa vastaajan välimiehen nimeämisestä nimeää puuttuvan välimiehen tai puheenjohtajan Suomen Keskuskauppakamarin Välityslautakunta. Välimiesmenettelyn paikka on Helsinki ja välimiesmenettelyn kieli englanti.http://www.promerit.net/2013/01/18998/
Salainen
pankkituki – pääkonna Mauno Koivisto
Suomen
taloushistorian suurimmasta katastrofista ei ole kerrottu kaikkea.
Seppo Konttinen tekee paljastuksia kirjassaan nimeltä Salainen
pankkituki.
Konttisen esityksen mukaan poliittinen ja taloudellinen eliitti oli hämärtänyt kärsimysten vuodet. Käyttöön oli otettu vaikeasti ymmärrettäviä sanoja kuten rakennemuutos, muutostarve, talouden vakaus, pankkialan tervehdyttäminen tai markkinavoimat.
Pelkästään voittajien kertoma "totuus" on hallinnut pankkikriisivuosien historian kirjoittamista ja tilintekoa. Se on ollut liian yksipuolista.
Pääsyyllinen
Konttisen kirjasta tulee selvästi esille, että pankkikriisin konna on presidentti Mauno Koivisto, joka on vetänyt omaa rooliaan kaukana virallisten linjojen takana ja etäällä etusivujen uutisista. Pankkilait olivat peräisin Mauno Koiviston ensimmäisen hallituksen ajoilta.
Vuosien saatossa pankkien lainahanat olivat päästetty holtittomasti soljumaan, mikä johti pankit vararikon partaalle. Päättäjät eivät itsekään tienneet, mitä oltiin tekemässä. Vakaan markan politiikka ja holtiton rahamarkkinoiden vapauttaminen johtivat yli puolen miljoonan ihmisen työttömyyteen. Yli 60 000 yritystä hävisi markkinoilta, yrittäjien omaisuus ja elämäntyö tuhottiin. Tuhannet ihmiset päättivät päivänsä oman käden kautta. Toiset taas elävät näiltä sijoilta huippupalkoilla ja -eläkkeillä tässä samassa yhteiskunnassa.
Muut syylliset
Pankkikriisin todelliset taustat ovat harvojen ja valittujen tiedossa. Itsenäisyyden ajan suurimman laman yhteiskuntavaikuttajat olivatMauno Koivisto,
Harri Holkeri,
Erkki Liikanen,
Matti Louekoski,
Esko Aho,
Iiro Viinanen,
Ulf Sundqvist,
Seppo Lindblom,
Esko Ollila ja muita.
Entinen elinkeinoasiamies Esko Aho ja entinen pienyrittäjä Iiro Viinanen joutuivat mahdottoman tehtävän eteen.
Toiseen eliittiryhmään kuuluivat pankinjohtajat ja virkamiehetRolf Kullberg,
Sirkka Hämäläinen,
Jaakko Lassila,
Ahti Hirvonen,
Paavo Prepula,
Vesa Vaino,
Björn Wahlroos,
Pertti Voutilainen,
Pekka Laajanen,
Christopher Wegelius ja muita.
Missä he ovat nyt kun kultaiset kädenpuristukset on annettu ja ennenaikaiset suureläkkeet maksettu?
Laman syy
Suomen Pankin entisen pääjohtajan Mauno Koiviston vetämä vahvan markan politiikka oli laman pääsyy.
Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg ilmoitti nimittäjälleen Mauno Koivistolle syyskuussa 1991, että hän jättää tehtävänsä jos markka devalvoidaan.
Valtionvarainministeri Iiro Viinanen löi 14.11.1991 vetoa, että ei devalvoida. Jos devalvoidaan, niin hän eroaa. Markka devalvoitiin. Viinanen ei eronnut. Puntila erosi ja Kullberg palkittiin myöhemmin korkealla kunniamerkillä.
Väärä politiikka nakersi palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten leipää.
Nuori pääministeri Esko Aho ilmoitti kesällä 1992, että pankit tullaan pelastamaan kaikissa olosuhteissa. Julkilausuma johti Suomen taloushistorian kaikkien aikojen suurimpaan kansalaisten varallisuuden uusjakoon salaa ja peitellysti.
Pankkiherrat linnaan
Koivisto kutsui linnaan maaliskuussa 1993 maan johtavat ekonomistit keskustelemaan talouspoliittisesta tilanteesta. Aina kun Koivisto halusi vaikuttaa asioihin, niin hän järjesti salaisen puhuttelun linnaan. Tästä johtamistavasta ei jäänyt merkkejä historian lehdille. Pankinjohtajat Seppo Lindblom, Vesa Vainio, Björn Wahlroos ja Pertti Voutilainen eivät tienneet tilaisuudesta poistuessaan, oliko kysymyksessä ollut ripitys vai niskalaukaus.
Näin alkoi isänmaan taloushistorian mittavin hämäysoperaatio: vastuu levitettiin, syyllisuus jaettiin, teot peiteltiin.
Näytelmä Säätytalolla
Suomen pankkien tilaa pohdittiin valtioneuvoston kanslian asettaman pankkityöryhmän avulla. Siihen kuuluivat
valtiosihteeri Eino Keinänen,
ylijohtaja Jorma Aranko ja
puheenjohtajana Suomen Pankin Sirkka Hämäläinen.
Pankkien etuja ajoivatAhti Hirvonen,
Pertti Voutilainen,
Seppo Lindblom,
Pauli Komi ja
Kalevi Kauniskangas.
Sihteeri toimi Vesa Vihriälä.
Maaliskuun 18. päivä 1992 jätettiin Suomen EU-hakemus ja pankkityöryhmä jätti raporttinsa kahdeksan miljardin pankkituesta.
Samana iltana Säätytalolle asteli Kannuksen Kenedy Esko Aho adjutantteinaan Iiro Viinanen, Sirkka Hämäläinen ja Eino Keinänen.
Syytettyjen aitioissa istuivat rosvot - pankkien pääjohtajat. Tilaisuuden lopussa Aho hehkutti, että virheitä tehneet pankinjohtajat on pantava vastuuseen.
Pankkitukea hallinnoimaan perustettiin Valtion vakuusrahasto. Sen johtokuntaan kuuluivat Jorma Aranko, Esko Ollila ja Pekka Laajanen. Koplan tehtävänä oli jakaa rahat pankeille. Julkisuuteen luotiin kuvaa, että säästöpankit olivat konnan roolissa.
Säästöpankit päätettiin poistaa markkinoilta
Säästöpankkiasiassa pankkieliitti ja Esko Ahon hallitus pelasivat julkisuudelta piilossa vähintäänkin kaksilla korteilla, eikä pankkituen maksajille haluttu kertoa totuutta. Suomen Säästöpankki lahdattiin lokakuun 20. päivänä 1993.
Hallituksen tiedotustilaisuudessa 22.10.1993 Säätytalolla kerrottiin Suomen kansalle Suomen Säästöpankin jaosta neljän kilpailevan pankin kesken. Puhetta johtivat pääministeri Esko Aho ja valtionvarainministeri Iiro Viinanen, joiden johdolla oli päästy aamuyöllä salaiseen sopimukseen pankkikaupan ehdoista. Pankkien yksityiset osakkeenomistajat oli saatu pelastettua ja roskat saatu haudattua kansalaisten maksettavaksi. Suomen Sääsöpankin hinnaksi tuli 5,6 miljardia markkaa, Viinanen ja Aho eivät saaneet pankista haluamaansa hintaa. Mutta mikä oli myydessä, kun kyseessä eivät olleet omat vaan veronmaksajien rahat.
Suomen Säästöpankin koko luottokanta oli Rahoitustarkastuksen lausunnon mukaan 45 miljardia markkaa, joista riskiluottoja 12 miljardia. Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle kerrotaan pankkitukeen upotetun 1999 loppuun mennessä 97 miljardia markkaa. Joillekin pankeille on täytynyt syytää rahaa miljarditolkulla. Minkälaisilla kepulikonsteilla pankkitukea maksettiin? Ja miten on mahdollista, ettei asiasta julkisuudessa sanottu sanakaan?
Salaiseksi julistettu Säästöpankkisopimus paljastaa totuuden.
Liikepankkien hämärät pelastustoimet
Salailu, peittely ja harhaanjohtaminen kuuluivat pankkiherrojen tiedottamistrategiaan. Talous pullistui ulkomailta tuodusta velkarahasta, kansantaloudessa elettiin yli varojen. Vaaleihin valmistauduttiin Liikasen lentävällä lauseella: verotus kevenee.
Ahti Hirvosen ja Björn Wahlroosin toimista ei ole kansalle riittävästi kerrottu. Menettely oli todella törkeää toimintaa. KOP ja SYP liitettiin yhteen.
Kolmen tähden johtokunta
Pankkikriisin poliittisen päätöksenteon johtokunnan muodostivat puheenjohtajana Mauno Koivisto, sihteerinä Esko Aho ja jäsenenä Iiro Viinanen. Kolmikon yhteispeli sujui saumattomasti: isähahmo suunnitteli taustalla, sihteeri toteutti päätökset ja jäsen kertoi ikävät asiat. Koivisto puuttui kaikkeen joko julkisesti tai taustalla, välittämättä siitä kuuluivatko asiat presidentin toimivaltaan.
Valtion talousarviosta myönnettiin 190 000 euroa eläkkeellä olevien presidenttien käytettäväksi osoitetuista palveluista aiheutuvien menojen maksamiseen. Aho on saanut poliittisen turvapaikan Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamiehenä. Sitra maksaa parempaa palkkaa kuin ministerit saavat.
Myös pankkiherroilla menee hyvin. SYP:n pankkitukistrategi, halikkolainen sokerijuurikkaan viljelijä, Björn Wahlroos on yksi Suomen rikkaimmista ihmisistä.
Suomessa pankkikriisin uhreja näkee leipäjonoissa. Tutkija Mikko Kautto todistaa, että 40 000 köyhältä loppuvat ruokarahat kuukausittain ja 4000 ihmistä näkee nälkää.
Mikä on tulevaisuudessa hiipivän vallankumouksen poliittinen ja ennenkaikkea inhimillinen hinta?
Erkin kommentti
Seppo Konttisen kirja Salainen pankkituki on yksi kirja lisää luetteloon, jolla voidaan todistaa presidentti Mauno Koiviston valtiopetos, sekä koko Suomen poliittisen ja taloudellisen johdon syyllisyys suureen lamaan ja pankkikriisiin. Syyttomät ovat joutuneet kärsimään ja todelliset syylliset ovat edelleenkin vapaalla jalalla.
Miten kansainvälinen rikostuomioistuin ICC mahtaa tulkita tekemäni tutkimuspyynnön Suomen taloudellisesta lamasta ja kansanmurhasta? Pankkikriisin jäkiseurauksena noin 14 500 ihmistä teki itsemurhan.
Olen itse ollut mukana pankkikriisin jälkikuviossa voimakkaasti ja tehnyt asioista lukuisia rikostutkintapyyntöjä.
Tällä hetkellä tilanne on se, että Ylivieskan poliisin Raimo Ollilan esteellisyys tulee oikeuskäsittelyyn, jossa voin todistaa kaikki minuun kohdistuneet rikokset aina Koiviston valtiopetokseen saakka. Näin myös pankkikriisin keskeiset rikokset ja Natura-asiat tulevat oikeuskäsittelyyn. Toinen vaihtoehto on se, mitä Seppo Konttinen kysyy kirjassaan tosin hiukan eri sanamuodoin kuin minun kysymykseni kuuluu. Milloin kansa päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä ja saattaa todelliset syylliset vastuuseen teoistaan?
Kuva
Kuva kirjan kannesta Salainen pankkituki
Konttisen esityksen mukaan poliittinen ja taloudellinen eliitti oli hämärtänyt kärsimysten vuodet. Käyttöön oli otettu vaikeasti ymmärrettäviä sanoja kuten rakennemuutos, muutostarve, talouden vakaus, pankkialan tervehdyttäminen tai markkinavoimat.
Pelkästään voittajien kertoma "totuus" on hallinnut pankkikriisivuosien historian kirjoittamista ja tilintekoa. Se on ollut liian yksipuolista.
Pääsyyllinen
Konttisen kirjasta tulee selvästi esille, että pankkikriisin konna on presidentti Mauno Koivisto, joka on vetänyt omaa rooliaan kaukana virallisten linjojen takana ja etäällä etusivujen uutisista. Pankkilait olivat peräisin Mauno Koiviston ensimmäisen hallituksen ajoilta.
Vuosien saatossa pankkien lainahanat olivat päästetty holtittomasti soljumaan, mikä johti pankit vararikon partaalle. Päättäjät eivät itsekään tienneet, mitä oltiin tekemässä. Vakaan markan politiikka ja holtiton rahamarkkinoiden vapauttaminen johtivat yli puolen miljoonan ihmisen työttömyyteen. Yli 60 000 yritystä hävisi markkinoilta, yrittäjien omaisuus ja elämäntyö tuhottiin. Tuhannet ihmiset päättivät päivänsä oman käden kautta. Toiset taas elävät näiltä sijoilta huippupalkoilla ja -eläkkeillä tässä samassa yhteiskunnassa.
Muut syylliset
Pankkikriisin todelliset taustat ovat harvojen ja valittujen tiedossa. Itsenäisyyden ajan suurimman laman yhteiskuntavaikuttajat olivatMauno Koivisto,
Harri Holkeri,
Erkki Liikanen,
Matti Louekoski,
Esko Aho,
Iiro Viinanen,
Ulf Sundqvist,
Seppo Lindblom,
Esko Ollila ja muita.
Entinen elinkeinoasiamies Esko Aho ja entinen pienyrittäjä Iiro Viinanen joutuivat mahdottoman tehtävän eteen.
Toiseen eliittiryhmään kuuluivat pankinjohtajat ja virkamiehetRolf Kullberg,
Sirkka Hämäläinen,
Jaakko Lassila,
Ahti Hirvonen,
Paavo Prepula,
Vesa Vaino,
Björn Wahlroos,
Pertti Voutilainen,
Pekka Laajanen,
Christopher Wegelius ja muita.
Missä he ovat nyt kun kultaiset kädenpuristukset on annettu ja ennenaikaiset suureläkkeet maksettu?
Laman syy
Suomen Pankin entisen pääjohtajan Mauno Koiviston vetämä vahvan markan politiikka oli laman pääsyy.
Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg ilmoitti nimittäjälleen Mauno Koivistolle syyskuussa 1991, että hän jättää tehtävänsä jos markka devalvoidaan.
Valtionvarainministeri Iiro Viinanen löi 14.11.1991 vetoa, että ei devalvoida. Jos devalvoidaan, niin hän eroaa. Markka devalvoitiin. Viinanen ei eronnut. Puntila erosi ja Kullberg palkittiin myöhemmin korkealla kunniamerkillä.
Väärä politiikka nakersi palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten leipää.
Nuori pääministeri Esko Aho ilmoitti kesällä 1992, että pankit tullaan pelastamaan kaikissa olosuhteissa. Julkilausuma johti Suomen taloushistorian kaikkien aikojen suurimpaan kansalaisten varallisuuden uusjakoon salaa ja peitellysti.
Pankkiherrat linnaan
Koivisto kutsui linnaan maaliskuussa 1993 maan johtavat ekonomistit keskustelemaan talouspoliittisesta tilanteesta. Aina kun Koivisto halusi vaikuttaa asioihin, niin hän järjesti salaisen puhuttelun linnaan. Tästä johtamistavasta ei jäänyt merkkejä historian lehdille. Pankinjohtajat Seppo Lindblom, Vesa Vainio, Björn Wahlroos ja Pertti Voutilainen eivät tienneet tilaisuudesta poistuessaan, oliko kysymyksessä ollut ripitys vai niskalaukaus.
Näin alkoi isänmaan taloushistorian mittavin hämäysoperaatio: vastuu levitettiin, syyllisuus jaettiin, teot peiteltiin.
Näytelmä Säätytalolla
Suomen pankkien tilaa pohdittiin valtioneuvoston kanslian asettaman pankkityöryhmän avulla. Siihen kuuluivat
valtiosihteeri Eino Keinänen,
ylijohtaja Jorma Aranko ja
puheenjohtajana Suomen Pankin Sirkka Hämäläinen.
Pankkien etuja ajoivatAhti Hirvonen,
Pertti Voutilainen,
Seppo Lindblom,
Pauli Komi ja
Kalevi Kauniskangas.
Sihteeri toimi Vesa Vihriälä.
Maaliskuun 18. päivä 1992 jätettiin Suomen EU-hakemus ja pankkityöryhmä jätti raporttinsa kahdeksan miljardin pankkituesta.
Samana iltana Säätytalolle asteli Kannuksen Kenedy Esko Aho adjutantteinaan Iiro Viinanen, Sirkka Hämäläinen ja Eino Keinänen.
Syytettyjen aitioissa istuivat rosvot - pankkien pääjohtajat. Tilaisuuden lopussa Aho hehkutti, että virheitä tehneet pankinjohtajat on pantava vastuuseen.
Pankkitukea hallinnoimaan perustettiin Valtion vakuusrahasto. Sen johtokuntaan kuuluivat Jorma Aranko, Esko Ollila ja Pekka Laajanen. Koplan tehtävänä oli jakaa rahat pankeille. Julkisuuteen luotiin kuvaa, että säästöpankit olivat konnan roolissa.
Säästöpankit päätettiin poistaa markkinoilta
Säästöpankkiasiassa pankkieliitti ja Esko Ahon hallitus pelasivat julkisuudelta piilossa vähintäänkin kaksilla korteilla, eikä pankkituen maksajille haluttu kertoa totuutta. Suomen Säästöpankki lahdattiin lokakuun 20. päivänä 1993.
Hallituksen tiedotustilaisuudessa 22.10.1993 Säätytalolla kerrottiin Suomen kansalle Suomen Säästöpankin jaosta neljän kilpailevan pankin kesken. Puhetta johtivat pääministeri Esko Aho ja valtionvarainministeri Iiro Viinanen, joiden johdolla oli päästy aamuyöllä salaiseen sopimukseen pankkikaupan ehdoista. Pankkien yksityiset osakkeenomistajat oli saatu pelastettua ja roskat saatu haudattua kansalaisten maksettavaksi. Suomen Sääsöpankin hinnaksi tuli 5,6 miljardia markkaa, Viinanen ja Aho eivät saaneet pankista haluamaansa hintaa. Mutta mikä oli myydessä, kun kyseessä eivät olleet omat vaan veronmaksajien rahat.
Suomen Säästöpankin koko luottokanta oli Rahoitustarkastuksen lausunnon mukaan 45 miljardia markkaa, joista riskiluottoja 12 miljardia. Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle kerrotaan pankkitukeen upotetun 1999 loppuun mennessä 97 miljardia markkaa. Joillekin pankeille on täytynyt syytää rahaa miljarditolkulla. Minkälaisilla kepulikonsteilla pankkitukea maksettiin? Ja miten on mahdollista, ettei asiasta julkisuudessa sanottu sanakaan?
Salaiseksi julistettu Säästöpankkisopimus paljastaa totuuden.
Liikepankkien hämärät pelastustoimet
Salailu, peittely ja harhaanjohtaminen kuuluivat pankkiherrojen tiedottamistrategiaan. Talous pullistui ulkomailta tuodusta velkarahasta, kansantaloudessa elettiin yli varojen. Vaaleihin valmistauduttiin Liikasen lentävällä lauseella: verotus kevenee.
Ahti Hirvosen ja Björn Wahlroosin toimista ei ole kansalle riittävästi kerrottu. Menettely oli todella törkeää toimintaa. KOP ja SYP liitettiin yhteen.
Kolmen tähden johtokunta
Pankkikriisin poliittisen päätöksenteon johtokunnan muodostivat puheenjohtajana Mauno Koivisto, sihteerinä Esko Aho ja jäsenenä Iiro Viinanen. Kolmikon yhteispeli sujui saumattomasti: isähahmo suunnitteli taustalla, sihteeri toteutti päätökset ja jäsen kertoi ikävät asiat. Koivisto puuttui kaikkeen joko julkisesti tai taustalla, välittämättä siitä kuuluivatko asiat presidentin toimivaltaan.
Valtion talousarviosta myönnettiin 190 000 euroa eläkkeellä olevien presidenttien käytettäväksi osoitetuista palveluista aiheutuvien menojen maksamiseen. Aho on saanut poliittisen turvapaikan Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamiehenä. Sitra maksaa parempaa palkkaa kuin ministerit saavat.
Myös pankkiherroilla menee hyvin. SYP:n pankkitukistrategi, halikkolainen sokerijuurikkaan viljelijä, Björn Wahlroos on yksi Suomen rikkaimmista ihmisistä.
Suomessa pankkikriisin uhreja näkee leipäjonoissa. Tutkija Mikko Kautto todistaa, että 40 000 köyhältä loppuvat ruokarahat kuukausittain ja 4000 ihmistä näkee nälkää.
Mikä on tulevaisuudessa hiipivän vallankumouksen poliittinen ja ennenkaikkea inhimillinen hinta?
Erkin kommentti
Seppo Konttisen kirja Salainen pankkituki on yksi kirja lisää luetteloon, jolla voidaan todistaa presidentti Mauno Koiviston valtiopetos, sekä koko Suomen poliittisen ja taloudellisen johdon syyllisyys suureen lamaan ja pankkikriisiin. Syyttomät ovat joutuneet kärsimään ja todelliset syylliset ovat edelleenkin vapaalla jalalla.
Miten kansainvälinen rikostuomioistuin ICC mahtaa tulkita tekemäni tutkimuspyynnön Suomen taloudellisesta lamasta ja kansanmurhasta? Pankkikriisin jäkiseurauksena noin 14 500 ihmistä teki itsemurhan.
Olen itse ollut mukana pankkikriisin jälkikuviossa voimakkaasti ja tehnyt asioista lukuisia rikostutkintapyyntöjä.
Tällä hetkellä tilanne on se, että Ylivieskan poliisin Raimo Ollilan esteellisyys tulee oikeuskäsittelyyn, jossa voin todistaa kaikki minuun kohdistuneet rikokset aina Koiviston valtiopetokseen saakka. Näin myös pankkikriisin keskeiset rikokset ja Natura-asiat tulevat oikeuskäsittelyyn. Toinen vaihtoehto on se, mitä Seppo Konttinen kysyy kirjassaan tosin hiukan eri sanamuodoin kuin minun kysymykseni kuuluu. Milloin kansa päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä ja saattaa todelliset syylliset vastuuseen teoistaan?
Kuva
Kuva kirjan kannesta Salainen pankkituki
Vakavia ihmisoikeusloukkauksia
Ekonomi Jukka
Davidsson kirjoitti
julkiselle vallalle 6. heinäkuuta 2001 avoimen kirjeen, jossa hän
toteaa, että Suomessa on toteutettu massamuotoisesti
ihmisoikeusloukkauksia julkisen vallan toimesta. Suomen
pankkikriisiksi nimetyn tapahtuman syiksi on esitetty monia arvioita.
Vaikuttaa siltä, että epäonnistunutta talouspolitiikkaa on
selkeästi vähätelty. Vastaava viesti on tullut Suomen Akatemialta,
ETLA:sta sekä muista tutkimuksista. Laman keskeisenä aiheuttajana
oli siis julkisen vallan edustajat. Aiheuttamansa finanssikriisin
ratkaisua julkinen valta haki sopimuksista ja liittouma- ja
valtuutussuhteesta pankkien kanssa. Pohjatyön sopimukselle toteutti
nk. Rohto-ryhmä. Nämä sopimukset ovat laittomia.
Laittomuuden syyt
Sopimukset mahdollisitivat ihmisten yhdenvertaisuudesta poikkeamisen ja syrjinnän. Ne mahdollistivat ihmisten omaisuuden suojan yksipuolisen kumoamisen. Ne mahdollistivat valtion toimesta puuttumisen ihmisten vapauteen valita harjoittamansa elikeinon "sopeuttamalla" markkinoita. Ne mahdollistivat sen, ettei julkinen valta turvannut ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia. Valtio valtuutti pankit kaatamaan satunnaisesti yrityksiä ja antoi salaisilla sopimuksilla suoria pääomasuorituksia tukena valituille yrityksille. Valtio sopimuksensa valtuuttamana hyväksyi pankkien valtion pääomien ja maksujen turvin antaa tietyille valituille yrityksille ja ihmisille eritysiehtoja kuten nollakorkolainoja, lainajärjestelyjä ja omaisuuden ostoja kovilla hinnoilla asikkailta pankeille. Sopimus mahdollisti sen, että omaisuuden suoja eri henkilöitten välillä oli suosiva ja syrjivä. Sopimukset mahdollistivat niiden toimenpanoaikana ja valtuuttamana valtavan sarjan erilaisia ihmisten perus- ja ihmisoikeusloukkauksia. Sopimuksella pyrittiin tahallisesti peittelemään valtion itse aiheuttamaa valtavaa taloudellista vahinkoa suoraan noin 4-8 % koko väestöstä ja epäsuorasti noin 20-25 % väestöä. Valtio ei ottanut vastiketta antamalleen pääomalle vaan lahjoitti lakien vastaisesti kymmeniä tai satoja miljardeja markkoja yksityisten osakkeitten omaistajan omaisuudeksi.
Perus- ja ihmisoikeusloukkauksista voidaan todeta se, että kukin yksilö on joutunut alistumaan sarjaan loukkauksia eli jokainen henkilö on omassa asiassaan kohdannut useita eri nimikkeillä kuvattuja tekoja. Näistä keskeisimpiä ovat omaisuuden suojan kumoaminen, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjinnän kiellon kumoaminen, oikeuden työhön ja elinkeinovapauden kumoaminen, sosiaalisten oikeuksien kumoaminen, oikeusturvan loukkaukset, tehokkaitten oikeusturvakeinojen puuttuminen ja kiduttaminen ja muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu. Yksilötasolla ihmisoikeusloukkaukset koskevat, rippuen määrittelytavasta, suoraan satoja tuhansia ihmisiä ja epäsuoraan yli miljoonaa yksilöä.
Valtion kanssa tehdyn sopimuksen suojeluksessa pankit ovat voineet toimia mielensä mukaan,
Lukuisat
moitittavat rikolliset teot on annettu tapahtua julkisen vallan
tieten.
Ekonomi Jukka Davidssonin kysymykset julkiselle vallalle
Pyydän
Teitä vastaamaan oheisen kirjeeni perusteella ainakin seuraaviin
kysymyksiin:
1. Suomen kansalaisista kymmenet tuhannet ovat menettäneet perus- ja ihmisoikeutensa julkisen vallan edustajien tekemien virhepäätösten seurauksena. Mitä aiotte tehdä näitten laittomuuksien oikaisemiksi?
2. Suomen kansalaisista on sadat tuhannet henkilöt ovat menettäneet omaisuutensa julkisen vallan tekemien virhepäätösten seurauksena. Mitä aiotte tehdä, jotta nämä ihmiset saavat omaisuutensa takaisin?
3. Suomessa on finanssikriisin seurauksena langetettu lukuisia tuomioita velallisen epärehellisyydestä tms. perusteella. Nämä tuomiot ovat laittomia, koska yksilöillä on mm. perusoikeutenaan oikeus puolustaa omaisuuttaan laitonta omaisuudensuojan menettämistä vastaan. Mitä aiotte tehdä, jotta nämä useat laittomasti langetetut tuomiot puretaan?
4. Suomessa on tapahtunut massalukuisesti ihmisoikeuksien loukkauksia. Näistä törkeimpia ovat teot, jotka täyttävät kidutuksen ja muun julman ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltävä sopimuksen määrittämiä tekoja. Näihin tekoihin syyllistyy virkamies tai muu virallisessa asemassa toimiva henkilö, kun hän aiheuttaa, yllyttää tai suostuu tai hiljaa hyväksyy tässä artiklassa määritellyt teonkuvaukset. Mitä aioitte tehdä, jotta kaikki epäillyt ihmisoikeusloukkaukset saatetaan tutkintaan, syylliset saatetaan tuomittaviksi ja loukkausten uhrit saavat korvaukset?
5. Julkinen valta ei ole velvoitteistaan huolimatta turvannut kansalaistensa perus- ja ihmisoikeuksia. Mitä aioitte tehdä, jotta vastaavaa ei enää koskaan tapahdu?
6. Ihmisoikeusloukkaukset tulisi kartoittaa riippumattoman kansainvälisen asiantuntijaryhmän, eräänlaisen totuuskomission toimesta. Mikä on suhtautumisenne kyseisen ryhmän nimittämiseen Suomeen?
7.Julkisen vallan edustajat ovat toimillaan aiheuttaneet tuottamuksellisesti tai tahallisesti taloudellista vahinkoa valtiolle ja veronmaksajille kymmenien tai satojen miljardien markkojen määräisenä. Mitä aiotte tehdä jotta kyseiset asiat selvitetään ja tekohin syyllistyneet henkilöt asetetaan syytteeseen tuomioistuimessa?
8. Suomessa lainsäädäntyö on suosinut selkeästi pankkeja ja näitten etua koko 1990 luvun. Varsin perusteltua on uskoa, että monet näistä lakimuutoksista (esimerkiksiluottotietojen käyttö) loukkaa ihmisoikeuksia sekä nykyistä perustuslakia. Mitä aiotte tehdä mainittujen asioiden korjaamiseksi?
Pohjaan asiakirjani aineiston Suomen perustuslakiin, Suomeen ratifioimiin ihmisoiekussopimuksiin, virallisiin asiakirjoihin, lukuisiin tutkimuksiin, kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön keskuksen keräämiin runsaslukuisiin tositapauksiin, minulle kerrottuiihn tapauksiin, lehdistössä esitettyihin tietoihin, lukuisiin tapahtumiin osallistuneiden henkilöiden kirjoittamiin kirjoihin sekä omakohtaisiin kokemuksiini.
Ekonomi Jukka Davidssonin kirjelmä
Ekonomi Jukka Davidssonin kirjelmä on 19-sivuinen. Sen sisällysluettelo on seuraava:
Ihmisoikeudet
1. Keskeiset asiat esityksessäni ja teille esittämäni kysymykset
2. Perus- ja ihmisoikeudet jurdisena oikeutena
2.1. Perusoikeusjärjestelmä - perusoikeuksien tarkoitus, merkitys ja suhde ihmisoikeuksiin
2.2. Perusoikeuksien tausta ja sisältö
2.3 Perusoikeuksien soveltamisala
2.4. Perusoikeuksien rajoittaminen
2.5. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset
2.6. Perustuslain soveltaminen esityksessäni
3. Valtion virkamiesten ja poliitikkojen aiheuttama lama
4. Valtion ja pankkien allekirjoittamat sopimukset finanssikriisin ratkaisemiseksi ovat laittomat
4.1. Omaisuuden suojan kumoaminen
4.2. Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto
4.3. Oikeus työhön ja elinkeinon vapaus
4.4. Massamääräiset ihmisoikeusloukkaukset
4.5. Valtion omaisuuden vastikkeeton luovuttaminen yksityisen tahon omaisuudeksi
5. Valtion tekemien päätösten ja allekirjoittamien sopimusten aiheuttamat perus- ja ihmisoikeusloukkaukset
5.1. Omaisuuden suoja: PL 15 §, EIS ensimmäinen lisäpöytäkirja I artikla, YK:n ihmisoikeuksien julistus 17 artikla
5.2. Kansalaisten yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto
5.3. Oikeusturva
5.4. Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon
5.5. Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
5.6. Oikeus sosiaaliturvaan
5.7 Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kielto
5.8.
Perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvollisuus ja oikeuksien
väärinkäytön kielto
6. Tuottamuksellisesti ja tahallisesti aiheutettu vahinko valtiolle ja veronmaksajille
6.1. Talouspoliittiset päätökset 1980-luvulla
6.2. Pankkitukisopimukset ja markkinoitten sopeuttamiseen tähtäävät järjestelyt
6.2.1. Saako asiakassuhteen siirtää ja julkisen vallan rooli pankkijärjestelyissä
6.3. Skop - SSP - Arsenal väärinkäytökset
7. Lainsäädäntötoimet ja lausunnot
Ihmisoikeusloukkaukset, jukinen valta ja pankkikriisi
Lue
Pankkisyyllisyysoikeudenkäynti
osa 2http://www.yle.fi/mot/071298/kasis.htm
Pankkisyyllisyysoikeudenkäynti - rivimiehet kiikkiinhttp://www.yle.fi/mot/021198/kasis.htm
PR-talojen markkinoilta poistaminen
Alavieskan Puurakenne Oy oli aikanaan Suomen kolmanneksi suurin talotehdas, jonka kotipaikka oli Alavieska. Taloudellisen laman alkaessa 1990-luvun alussa APR oli Keski-Pohjan Säästopankin asiakas. Pankki kuului niin sanottuun mustaan tusinaan eli 12 taloudellisesti heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa. 22.10.1992 Esko Ahon hallitus hyväksyi SSP-sopimuksen, jossa päätettiin säästöpankkien pilkkomisesta ja toimialarationalisoinnista. Talonrakennusala kuului sopimuksen mukaan toimialarationalaisoinnin piiriin. Kera Oy:ssä perustettiin niin sanottu ruumiinpesuryhmä, jonka tarkoituksena oli poistaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat yritykset. Alavieskan Puurakenne Oy ajettiin konkurssiin erikoisella tavalla vastoin tehtyjä sopimuksia. Konkurssipesän suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy. Konkurssipesänhoitajina toimivat varatuomarit Antti Latola ja Hannu Maskonen.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo Heiskari tietoisesti kaupanvahistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila.
Olen pitänyt ajan tasalla nykyiset ja edelliset oikeus- ja poliisiministerit. He eivät reagoi asioihin vaan toimivat ministerivalan vastaisesti. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että rikollisille on annettu syytesuoja asioissa, joissa toisena osapuolena on valtion "rikollisjärjestöt" Arsenal Oy ja Kera Oy. Rehelliset syyttömät kansalaiset pyritään oikeus- ja asianajajamafiaa hyväksikäyttämällä leimaamaan rikollisiksi. On syytä epäillä, että rikollisten suojelussa ovat mukana laillisuusvalvojat ja konkurssiasiamiehet, ylin poliisijohto ja oikeuslaitos. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että tiedostusvälineet on vaiennettu asioissa nettiä lukuunottamatta. Netti toimii vielä toistaiseksi vapaana, mutta ei häiriöttömänä tiedoitusvälineenä. Olen perehtynyt juridiikkaan niin paljon, että tiedän varmasti olevani oikeassa. Jos joku pystyy todistamaan, että olen väärässä, niin olen siitä erittäin kiitollinen. Oikeustieteen tohtori Petter Kavonius kirjoitti 05 02 2008, 20:59 palauttteessaan päiväkirjaani näin: Sanottakoon se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä havainnut.
Erkki Ahon juridinen argumentointi:
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei ollut oikeutta lain mukaan myydä kiinteää omaisuutta. Heillä ei myöskään ollut kirjallista valtuutusta myynnille. He toimivat konkurssisäännön ja maakaaren vastaisesti. Siis vastoin lakia.
Katso konkurssiasiamiehen lausunto: "Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa"
http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm
Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten maksamiseksi.
Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.
Rikoslaki 19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista.
Kauppakaari 31.12.1734/3 9 §
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Myös laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen kohtuuttomuudelle.
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.
37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Kauppalaki 27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista.
Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.
Kaupanvahvistaja ja tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla asianajaja Hannu Maskosen toimistossa Oulussa 11.5.1995, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asiasta on toisen kauppakirjan allekirjoittajan Heino Virran kirjallinen todistus, jossa hän todistaa, ettei ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Hän voi todistaa asian myös suullisesti.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole ollut Oulussa Hannu Maskosen toimistossa, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto. Arto Ranta-Ylitalo oli myös esteellinen todistaja kauppakaaren 17 luvun 43 §:n mukaan, koska hänelle oli kaksinkertainen hyöty siitä, että kauppasopimus allekirjoitetaan. Arto Ranta-Ylitalo toimi talomyyjänä konkurssiin menneessä yrityksessä sekä myös ostajana toimivassa yrityksessä.
Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön. Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun lain perusteella. Kiinteistokauppa on maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä oikeudenkäymiskaaren vastainen.
Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Syyttäjän tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat oikeuteen. Ylivieskan kärjäoikeus ei toimittanut haasteita tiedoksi lainkaan takaajille ja takaajia edusti asiassa Ylivieskan käräjäoikeudessa takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Ylivieskan käräjäoikeus oli tietoinen siitä, että takaajat eivät ole saaneet haasteita tiedokseen ja että asianajaja Jouni Vihervallilla ei ollut valtakirjoja eikä toimeksiantoja hoitaa asiaa. Siitä huolimatta Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen. Ylivieskan käräjäoikeuden päätös on syntynyt vastoin lakia ja tehty tietoisesti. Siksi kysymys on tahallisesta rikoksesta. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta on ollut oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n ja 15 luvun 4 §:n vastaista ja samalla toimituus myös saman lain 1 luvun 12 §:n vastaisesti.
Oikeudenkäymiskaari 11 luku 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari 1 luku 12 §
Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat 19.3.1996 ja koneiden ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kaupat 18.4.1996. Kiinteistöjen kauppojen purkaminen tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut paikalla.
Maakaari 2 luku 5§ Sopimus kaupan purkamisesta
Sopimus, jolla kiinteistön kauppa puretaan tai kiinteistö palautetaan myyjälle, on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä tavalla.
Kauppalaki 10 luku 44 § Kaupan purku maksuviivästyksen vuoksi
Myyjä saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys merkitsee olennaista sopimusrikkomusta.
Jos myyjä on asettanut kauppahinnan maksamiselle määrätyn lisäajan, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja suorita maksua lisäajan kuluessa, myyjä saa niin ikään purkaa kaupan.
Lisäajan kuluessa myyjä saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän tule suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa.
Jos ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja torjuu tavaran.
Myyjän purkuoikeus on peruuttamaton, ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa on purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus on liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.
Alavieskan Puurakennen Oy haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin vaikka kaupat oli purettu. Muutoinkin konkurssihakemus oli totuuden vastainen eli oli tehty täysin väärillä tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja riidaton, koska kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu. Kauppojen purun johdosta saatava ei ollut lainmukainen eli selvä ja riidaton. Loppuselvitystä ei oltu tehty. Vanhan konkurssisäännön aikana velalliset haettiin konkurssiin nk 8 pv säännön nojalla. Tuolloin velalliselle annettiin konkurssiuhkainen maksukehotus, jossa velallista vaadittiin maksamaan selvä ja riidaton saatava kahdekasn (8) päivän kuluessa kehotuksen tiedoksisaannista.
Konkurssisäännön 5 § mukaan Velkoja, jolla on selvä ja maksettavaksi käynyt saatava.
Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja annettu vastoin lakia. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä ei ollut asiassa valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä. Kysymyksessä on selkeä rikos. Takaajia ei oltu haastettu oikeusteen lainkaan tässä konkurssiasiassa. Ylivieskan käräjäoikeuden menettely oli oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n vastaista. Takaajille ei toimitettu tiedoksisaanteja. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta oli oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n ja 3 §:n vastaista. Sama tuomari eli Juha Nieminen oli tehnyt ratkaisun asiassa, jossa takaajat eivät olleet saaneet tiedoksi haasteita ja heitä oli edustanut heille täysintin tuntematon asianajaja ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja, teki päätöksen myös konkurssiasiassa, jossa konkurssihakemus oli tehty vastoin lakia, sillä saatava ei ollut selvä ja riidaton ja lisäksi asiassa väärn lausuman antoi varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomarin olisi tullut tarkistaa varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjat ja toimeksiannot. Menettely on ollut oikeudenkäymsikaaren 15 luvun 4 §:n vastaista. Käräjätuomari Juha Nieminen laiminlöi virkavelvollisuutensa. Käräjätuomari Juha Nieminen oli esteellinen toimimaan asiassa käräjätuomarina, koska oli syytä epäillä hänen puolueettomuuttaan. Katso oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §.Oikeudenkäymiskaari 10 luku 1 § Laillisesta tuomioistuimesta (12.8.1960/362) Kun joku velasta tahi muusta henkilöä koskevasta riita-asiasta aikoo tehdä kanteen toista vastaan, haastettakoon hänet siihen oikeuteen, jonka piirissä haastettavan koti ja asuinpaikka on.
Oikeudenkäymiskaari 11 luku 1 § (22.7.1991/1056) Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä
Tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta, jollei jäljempänä toisin säädetä. 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 § (1.6.2001/441)
Tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Asianajaja Asko Keränen jätti PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan hovioikeuteen, vaikka hän itse oli tehnyt aloitteen asian hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet asianajovaltakirjat asian hoitamiseen Erkki Aholta ja Heino Virralta. Jokainen asianajaja on velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa vaatii, ja asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää asianajajatapaa noudatetaan. Suomen Asianajajaliitto suojeli jäseniään ja laiminlöi valvontavelvoitteensa. Hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden 16 §:n mukaan
päämiehen luvatta asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä. Asianajaja Asko Keränen toimi vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä vastoin asianajajalakia.
Asianajajalain 5 §:n 1 momentin mukaan asianajajan tulee rehellisesti ja tun-
nollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa
1 kommentti:
Tarjoamme seuraavantyyppisiä lainoja ihmisille, jotka tarvitsevat rahoitusavustajaa kaikkialla maailmassa, matalalla 3 prosentin korolla. Toimistomme sijaitsevat Isossa-Britanniassa ja Kanadassa, ja tarjoamme lainaa yksityishenkilöille ja yrityksille kaikkialla maailmassa Credit Merit Award -palkinnolla luotonannossa 2020.
* Bitcoin-lainat.
* COVID-19 Releif -apuraha
* Lainat sijoittajille.
* Velan vakauttaminen.
* Asuntolaina.
* Yrityslainat.
* Henkilökohtaiset lainat.
* Kansainväliset lainat.
* Matkalainat.
* Viisumilainat.
Jos olet kiinnostunut lainapalveluistamme, ota meihin yhteyttä ja anna alla olevat tiedot.
Sähköposti: protonloan2020@hotmail.com
Mobiili / mikä-sovellus KANADA: +1 (204) 410-2623
Lähetä kommentti