Kalajoen kaupungin osavuosikatsaus 31.8.2016

Osavuosiraporteissa tarkastellaan vuoden ja toiminnan kehityst sekä miten talousarviota on noudatettu. Osavuosikatsauksessa ei ole mainintaa siitä, että kaupungin kirjanpidossa talousarvion seuranta laahaa jäljessä, koska kirjanpitoa ei ole ajantasaistettu. Talousjohtaja lupasi minulle, että hän tekee asiasta aloitteen seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen jotta budjettiseuranta saadaan reaaliaikaan.

Kalajoen väestön määrä oli elokuun lopussa 12 578 asukasta, joka on 43 asukasta vähemmän kuin vuoden alussa ja 57 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana aikana.Elävänä syntyneitä on 87 ja kuolleita 74, joten syntyneiden enemmyys oli 13 henkilöä. Kuntien välisessä tulo- ja lähtömuutossa Kalajoki on 61 henkilöä miinuksella. Maahanmuuton osalla lisäys on 5 henkilöä.

Kalajoen työvoima 5666 henkilöä, jost 546 on työttömänä. Työttömyys on 11 henkilöä suurempi kuin viime vuonna vastaavana aikana. Koko maan työttömyysaste elokuun lopussa oli 13,0 %, Pohjois-Pohjanmaan 14,2 % ja Kalajoen 9,6 %. Elokuun lopussa työttömistä miehiä oli 272 ja naisia 276. Miesten työttömyys on vuoden aikana lisääntynyt 17 henkilöllä ja naisten yhdellä henkilöllä.

Talousarviossa verotuloja on arvioitu kertyvän 38 146 000 euroa. Elokuun loppuun mennessä oli verotuloja kestynyt 26 749 519 euroa ( 70,1 %). Kunnallisveroja on kertynyt 24 643 305 euroa. Se on 187 574 euroa edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa paremmin. Kunnallisvero toteutunee tällä vauhdilla noin 200 000 euroa talousarviota paremmin.

Yhteisöveroja on arvioitu kertyvän 2 330 000 euroa. Elokuun tilantessa yhteisövero on toteutunut -2,7 % edellisvuoden vastaa ajankohtaa alhaisempana.

Kiinteistöveroja on talousarviossa arvioitu kertyvän 3 017 000 euroa. Kiinteistöveroa on kertynyt noin 1 500 000, jossa kasvua edellisen vuoden vastaavaan aikaan on noin 150 000 euroa.

Valtionosuuksia on arvioitu ketyvän 30 671 000 euroa. Edellisvuoden toteumaan nähdn valtionosuus kasvaa 1,2 miljoonaa euroa. Kalajoen vuoden 2016 valtionosuus on 20 737 750 euroa ja on 60 750 euroa talousarviota korkeampi.

Arvio toimintatuottojen kokonaistoteutumasta on elokun toteutumisvauhdilla tarkasteltuna edellisvuotta heikompi.

Vuosikatetavoite ylitettäneen talousarvioon nähden. Asia selvinnee marras-joulukkuussa jolloin asia tuodaan valtuustokäsittelyyn. Jos Kalajoen kaupungin kirjanpito olisi ajantasainen, niin valtuutetut voisivat seurata asioita reaaliajassa, mutta nyt seuranta tapahtuu jälkikäteen jolloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä asiat. Tähän menettelyyn olen halunnut muutosta ja talousjohtaja on ollut kanssani samaa mieltä.

Rahoituksen osalta on todettava että investointiarvio on 9 965 000 euroa, josta on käytetty eri kohteisiin elokuun loppuun mennessä 4 080 644 euroa.

Lainamäärä on 31 954 165 euroa eli 2540 euroa asukasta kohti. Korkomenot ovat laskeneet viime vuoteen verrattuna. Tällä hetkellä lainojen painotettu keskiarvo on 0,40 %.

Kalajoen kaupungin sijoitusten markkina-arvo on elokuun lopussa 15 334 018,83 euroa.

Konserniohjaukseen on sijoitettuyhtenäiskoulutyöryhmien kokouskulut. ITC-kaluston osalta ilmene, että vuosille 2017-2018 tavoitellaan n. 500-600 koneen uusintaa.

Elinkeinopalvelujen tuottoteutuma on osavuosikatsauksen hetkellä reilusti talousarviooita jäljessä. Heniklöstön asiantuntijapalvelujen myyntiä Alavieskaan ja Merijärvelle on jänyt olennaisesti talousarviovaiheessa arvioitua pienemmäksi. Minä manitisin tästä asiasta valtuustokäsittelyssä, mutta se tuntui olevan arka asia. Olen sitä mieltä, että Kalajoen elinkeinopalveluista on saatava enemmän irti. Omakohtaiset kokemukset ovat sellaiset, että apu enemmän ollut sielunhoidon tasoa kuin konkreettista apua. Lisäksi olen tyytymätön elnkeinopalvelujen sijaisuusjärjestelyyn, koska sellaista ei näytä olevan. Olisin kiinnostunut selkeistä toimenkuvista ja yksilökohtaisesta toiminna suunnittelusta ja seurannasta. Tiedän, että näkemykseni elinkeinovirastossa herättävät huomiota. Uskallan esittää tällaisen näkemyksen selinkeinotoimintojen tehottomuudesta oman taustani perusteella.

Työkokemukseni

http://erkkiaho.com/tyokokemus.html 

Maaseutupalveluiden osalta olisin odottanut vilkkaampaa toimintaa maaseudun kehittämiseksi. Tarvitaan aktiivisuutta ja tehokkutta lisää jotta saadaan työttömille töitä.

Varhaiskasvatuksen osalla todetaan, että Merijärvelle ei ole onnistuttu palkkaamaan uusia perhepäivähoitajia. Olisikohan valtion syytä tarkistaa normeja jotta työpaikat saataisiin paremmin täytettyä?

Koulujen oppilasmääristä osavuosikatsaus antaa seuraavia tietoja

Etelänkylän koulu 76

Mehtäkylän koulu 35

Pohjankylän koulu 362, vähennystä edelliseen vuoteen 23

Raution koulu (ent. Pöllän koulu) 72

Rahjan koulu 36

Tyngän aluekoulu 123

Vuorenkallion koulu 119

Merenojan koulu 3609

yhteensä 1505

Kalajoen lukion vetovoiman on hyvä. Lukion oppilasmäär on kuitenkin pudonnut 272:sta 242:een. Pudotus on ollut – 11,0 %. Ovatko nämä tiedot osavuosikatsauksessa ristiriidassa, kysyn vain.

Kalajoki-Akatemian osalta totean, että se ei ole saavuttanut sitä toiminnan tasoa mitä minä olen odottanut vuosikeudet kyseiseltä Akatemialta. Henkilöstökulut ovat elokuun lopussa 693 786 euroa, palvelujen ostot 297 778 euroa, aineet, tarvikkeet ja tavarat 100 676 euroa. Olen joskus esittänyt näiden toimintojen yksityistämistä. En ole tyytyväinen nyt saavutettuihin tuloksiin. Jos minulla olisi 1,1 miljoonaa euroa käytettävissä kahdeksan kuukauden aikana niin takaan sen, että jälki olisi toisen näköistä.

Sosiaalipalveluiden osalta osavuosikatsaus ei mielestäni anna oikeaa kuvaa. Mielestäni sosiaalipuolella on liikaa johtajia ja päälliköitä ja liian vähän lattiatason henkilökuntaa. Siis hallinnossa on liikaa väkeä. Työ- ja toimintapalveluihin en ole tyytyväinen. Tarvitaan uudenlaista otetta asioiden hoitamisessa. Olen joutunut ottamaan tiukasti kantaa eräiden henkilöiden toimintaan. Luottamushenkilöt toteavat, etteivät he ole tienneet. Näin ei saa jatkua.

Kuntoutusosaston osalta todetaan osavuotiskatsauksessa, ett budjetti on toteutunut suunnitellusti. Olen kuitenkin sitä mieltä, että toiminta ei ole toteutunut hyvin, vaan mieluummin päinvastoin. Kuntoutus on asia johon Kalajoella tulee panostaa entistä enemmän, koska sillä tavalla säästetään kustannuksia.

Terveyspalveluiden puolella ei osavuosikatsauksessa ole merkitään runsaasta asiakaspalautteesta, josta niin lautakunnan puheenjohtaja kuin hyvinvointijohtajakin ovat tietoisia. Miksi asioita ei hoideta kalajokisia veronaksajia tyydyttävälle tasolle?

Ympäristöterveydhnhuollon osalla todetaan, ett sisäilmanäytteita otettin Pohjankylän väistötiloista, muutamasta luokasta ja liikuntasalista. Näytteitä otettin myös Merenojan koulun liikuntasalistaa ja yhdestä opetustilasta. Osavuosikatsauksessa ei kuitenkaan kerrota näytteiden tuloksista. Onko toiminta tarkoituksellista?

Kaavoituksen osalta toiminta on ollut pääosin talousuunnitelman mukaista. Minkä osan osalta se ei ole ollut taloussuunnitelman mukaista jää selvittämättä. Mittauspalveluiden myynnissä Pyhäjoen kunnan ja Hanhikiven alueen rakennushankkeiden työsuoritteet muodostavat pääosan tuloista. Asuntotontteja on Kalajoella nyt 191.

Ventellän taloille vuodelle 2016 varattu määräraha ylittyy n. 70 % arvosta 1. vaiheen osalta. Liike- ja teollisuustiloille varatusta määrärahasta on päätetty toteuttaa Aaltosalin lattialaminaattien vaihto joulukuuussa 2016. Aaltosali sijaitsee Hotelli Sunissa.

Osavuosikatsauksesta ei näy kuinka paljon Raution koulun ( ent. Pöllän koulu) investoinnit ylittivät budjetoidun?

Ruokapalvleuiden osalta keskuskeittiön käyttöönotto on aiheuttanut toimintakulujen nousua? Siis toteutettu ratkaisu on kalliimpi vaihtoehto entiseen verrattuna. Katsotaan kuinka kauan tilanne on tämä.

Osavuosikatsauksesta ei näy, että Kalajoen kaupunki on joutunut ilmoittamaan, että kirjaston rakentamiseen myönnettyä valtion 300 000 euron avustusta ei voida nyt vastaanottaa.

Tytäryhtiöiden osalta Kalajoen Lämpö on myynyt 1919 MVVh energiaa enemmän kuin edelliskautena. Yhtiön toiminta on kannattavaa ja maksuvalmius hyvä.

Kalajoen Vuokra-asunnot Oy:llä liikevaihto on 31.8.2016 1 154 753 euroa, liikevoitto on 645 794 euroa. Taseen loppusumma on 13 468 015 euroa ja vierasta pääomaa on 12 913 711 euroa. Voittoprosentti on 46,1 %.

Kalajoen Hiekkasärkät on liikevaihto on 523 882 euroa. Tilikauden voitto on 134 706 euroa. Taseen loppusumma on 1 502 335 euroa. Vierasta pääomaa on 138 271 euroa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy on edelleenkin huolenaiheeni.

Kalajoen Satama Oy:n tilanne on se, että liikevaihton 1 124 658 euroa, tilikauden voitto 97 824 euroa. Taseen loppusumma on 9 437 021 euroa. Vierasta pääomaa on 81 464 euroa. Sataman toiminta on edelleenkin huolen aiheeni, sillä toiminnan tuloksellisuuden osalta odottavat suuret haasteet.

Kaikkia ei osavuosikatsauksessa kerrota. Minun käsitykseni mukaan olisi tärkeää selvittää miten 21 889 000 euron hankerahat on käytetty. Kalajoen kaupungin osuus näissä hankeissa on 10 946 000 euroa. Miksi päättäjät pidetään pimennossa? Miksi tiedotusvälineet eivät ole kiinnostuneet näistä rahoista vaikka ainakin yhden osalta valtion talouden tarkastusvirasto on aloittanut selvitystyöt.