Kalajoen
kaupungin yhteiset strategiet tavoitteet
Väestönkehitys
- Työikäisen väestön määrä säilyy vähintääkin vuoden 2015 tasolla seuraavan 10 vuoden ajan.
- Kokonaisväestömäärä kasvaa noin 80 asukkaalla vuodessa, Väkilukutavoite 2021 on vähintääm 13 095 asukasta. Tavoitteen toteutumisen painopisteenä on ydinvoimahankkeen laajin rakennusvaihe.
Erkin
komentti
Kalajoki
on Suomen kaupunki, jonka väkiluku on 12660 (Väestörekisterikeskus
4/2014). Kalajoki sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa ja sen
naapurikunnat ovat Alavieska, Merijärvi, Pyhäjoki, Sievi,
Ylivieska, Kannus ja Kokkola.
Kalajoen
alueella työskentelee 4828 henkilöä (osa-aikaistakin työtä
tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan).
Kalajoen työllisen työvoiman määrä on 5101 henkilöä ja
työllisten osuus työvoimasta on 60 prosenttia. Kalajoella toimi
1120 yritystä vuonna 2012. Kalajoella oli vuoden 2012 alussa
työttömänä 1317 henkilöä ja Kalajoen työttömyysaste oli 10.4
prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)
Vähintään keskiasteen
tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti-
ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden
osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 64.6 prosenttia ja
korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 19.2
prosenttia (Tilastokeskus 2012).
Asuntokuntia Kalajoella on
5255 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa
vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 3533. Kesämökkejä
kunnassa on 1910 ja asuntokunnista 14.4 prosenttia asuu vuokralla.
Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 93 prosenttia kaikista
asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)
Asukkaista 19.3 prosenttia
on 0-14 vuotiaita, 59.8 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 20.9 prosenttia
yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 25.7
prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.3 prosenttia ja
ulkomaiden kansalaisten osuus on 1.5 prosenttia. (Tilastokeskus
12/2013)
Elinvoima
✭✭✭✭✭
Työllisiä
|
69,1 % 66,6
|
Työttömiä
|
13,5 % 14,3
|
Taloudellinen huoltosuhde
|
157,3 164,1
|
Väestönlisäys 2010–2015
|
0,5 % -3
|
Väestöllisen huoltosuhteen
ennuste
|
-19,8 % -22,3
|
Väestöennuste 2015–2030
|
0,7 % -6
|
Kuntalaisten koulutustaso
|
290 283
|
Työpaikkaomavaraisuus
|
93,1 % 89
|
Yritysten määrä tuhatta
asukasta kohden
|
77,4 72,6
|
Verotettavat tulot
|
13 016 €/asukas 13 648
|
Suluissa
kuntien mediaaniarvo. Arvo on punaisella jos
kunta sijoittuu mediaanin huonommalle puolelle ja sinisellä
jos paremmalle. Jos ei tiedossa näytetään viiva.
Indeksiä ei lasketa jos muuttujia on alle kuusi.
|
Talous
✭✭✭✭✭
Kunnan verotulot
|
3 047 €/asukas 3 417,8
|
Yhteisöverotulot
|
232 €/asukas 211,6
|
Lainaa
|
2 655,3 €/asukas 2 355
|
Toiminnan ja investointien
rahavirta
|
119 €/asukas -70,4
|
Valtionosuus
|
2 333 €/asukas 2 532,4
|
Tuloveroprosentti
|
20 % 20,8
|
Omavaraisuusaste
|
59,5 % 51,9
|
Velkaantuneisuus
|
52 % 48
|
Kulujen ja tuottojen välinen
erotus
|
-4 869
€/asukas -5 620,5
|
Suluissa
kuntien mediaaniarvo. Arvo on punaisella jos
kunta sijoittuu mediaanin huonommalle puolelle ja sinisellä jos
paremmalle. Jos ei tiedossa näytetään viiva. Indeksiä ei
lasketa jos muuttujia on alle kuusi.
|
Terveys
✭✭✭✭✭
Menetetyt elinvuodet 100 000
asukasta kohden
|
5 627 6 772
|
Sairastavuus
mielenterveysongelmiin
|
92 102,7
|
Sairastavuus
sepelvaltimotautiin
|
126,6 110,7
|
Työkyvyttömyyseläkkeellä,
tuki- ja liikuntaelinsairaat
|
2 % 2,1
|
8.–9.-luokkalaisista kokee
terveysongelmia
|
15,2 % 16,2
|
8.–9.-luokkalaisista tupakoi
|
14,2 % 14,2
|
Työikäisistä toimeentulotuen
varassa
|
0,6 % 1,3
|
Koulutuksen ulkopuolella
17–24-vuotiaista
|
6 % 8,2
|
Väestöllinen huoltosuhde
|
70,4 71,4
|
Suluissa
kuntien mediaaniarvo. Arvo on punaisella jos
kunta sijoittuu mediaanin huonommalle puolelle ja sinisellä
jos paremmalle. Jos ei tiedossa näytetään viiva.
Indeksiä ei lasketa jos muuttujia on alle kuusi.
|
Ilmapiiri
✭✭✭✭✭
Äänestysaktiivisuus
|
63,5 % 62,4
|
Yhdistysten määrä tuhatta
asukasta kohden
|
25,4 29,9
|
Kunnan rahankäyttö
kulttuuriin
|
72,7 €/asukas 92,6
|
Kunnan rahankäyttö
perusopetukseen
|
735,4 €/asukas958,1
|
Koulutustarjonta
|
3 2
|
Kunnan rahankäyttö
liikuntaan
|
23,4 €/asukas 75,1
|
Väkivaltarikoksia tuhatta
asukasta kohden
|
4,9 5,6
|
Kesämökkejä
|
1 973 1 180
|
Vähän liikuntaa harrastavia
8.–9.-luokkalaisia
|
27,9 % 33,2
|
Vakavasti päihdeongelmaisia
tuhatta asukasta kohden
|
2,7 3,3
|
Muuttovoitto/tappio
|
-0,3 %/v -4,4
|
Suluissa
kuntien mediaaniarvo. Arvo on punaisella jos
kunta sijoittuu mediaanin huonommalle puolelle ja sinisellä jos
paremmalle. Jos ei tiedossa näytetään viiva. Indeksiä ei
lasketa jos muuttujia on alle kuusi.
|
Miten naapureilla menee
Kalajoki, 12 621
Elinvoima
✭✭✭✭✭
Talous
✭✭✭✭✭
Terveys
✭✭✭✭✭
Ilmapiiri
✭✭✭✭✭
Kannus, 5 590
SIIRRY KUNTASIVULLE
Elinvoima
✭✭✭✭✭
Talous
✭✭✭✭✭
Terveys
✭✭✭✭✭
Ilmapiiri
✭✭✭✭✭
Kokkola, 47 570
SIIRRY KUNTASIVULLE
Elinvoima
✭✭✭✭✭
Talous
✭✭✭✭✭
Terveys
✭✭✭✭✭
Ilmapiiri
✭✭✭✭✭
Sievi, 5 124
SIIRRY KUNTASIVULLE
Elinvoima
✭✭✭✭✭
Talous
✭✭✭✭✭
Terveys
✭✭✭✭✭
Ilmapiiri
✭✭✭✭✭
Alavieska, 2 687
SIIRRY KUNTASIVULLE
Elinvoima
✭✭✭✭✭
Talous
✭✭✭✭✭
Terveys
✭✭✭✭✭
Ilmapiiri
✭✭✭✭✭
Ylivieska, 15 039
SIIRRY KUNTASIVULLE
Elinvoima
✭✭✭✭✭
Talous
✭✭✭✭✭
Terveys
✭✭✭✭✭
Ilmapiiri
✭✭✭✭✭
Merijärvi, 1 134
SIIRRY KUNTASIVULLE
Elinvoima
✭✭✭✭✭
Talous
✭✭✭✭✭
Terveys
ei
laskettavissa
Ilmapiiri
✭✭✭✭✭
Pyhäjoki, 3 211
SIIRRY KUNTASIVULLE
Elinvoima
✭✭✭✭✭
Talous
✭✭✭✭✭
Terveys
✭✭✭✭✭
Ilmapiiri
✭✭✭✭✭
MERIJÄRVI
Merijärvi on Suomen
kunta, jonka väkiluku on 1152 (Väestörekisterikeskus 4/2014).
Merijärvi sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa ja sen
naapurikunnat ovat Alavieska, Kalajoki, Oulainen, Pyhäjoki, ja
Ylivieska.
Merijärven alueella
pinta-ala on 231.63 km2, josta maata on 229.83 km2, sisävesiä 1.8
km2 ja merta 0 km2. Merijärven väestöstä miehiä on 633 (54,9
prosenttia) ja naisia 519 (45,1 prosenttia) (Väestörekisterikeskus
4/2014). Väestötiheys on 5 asukasta/km2. Taajama-aste eli
taajamissa asuvien osuus väestöstä on 40.5 prosenttia
(Tilastokeskus 1/2012).
Merijärven alueella
työskentelee 242 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö
muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Merijärven työllisen
työvoiman määrä on 411 henkilöä ja työllisten osuus
työvoimasta on 56 prosenttia. Merijärvellä toimi 89 yritystä
vuonna 2012. Merijärvellä oli vuoden 2012 alussa työttömänä 151
henkilöä ja Merijärven työttömyysaste oli 13.1 prosenttia.
(Tiedot Tilastokeskus 12/2011)
Vähintään keskiasteen
tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti-
ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden
osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 56.7 prosenttia ja
korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 11.6
prosenttia (Tilastokeskus 2012).
Asuntokuntia Merijärvellä
on 448 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa
vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 287. Kesämökkejä
kunnassa on 153 ja asuntokunnista 17.9 prosenttia asuu vuokralla.
Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 98.4 prosenttia kaikista
asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)
Asukkaista 23.8 prosenttia
on 0-14 vuotiaita, 56.8 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 19.4 prosenttia
yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 25.1
prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0 prosenttia ja
ulkomaiden kansalaisten osuus on 0.6 prosenttia. (Tilastokeskus
12/2013)
PYHÄJOKI
Pyhäjoen alueella
työskentelee 808 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö
muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Pyhäjoen työllisen
työvoiman määrä on 1249 henkilöä ja työllisten osuus
työvoimasta on 55.8 prosenttia. Pyhäjoella toimi 215 yritystä
vuonna 2012. Pyhäjoella oli vuoden 2012 alussa työttömänä 337
henkilöä ja Pyhäjoen työttömyysaste oli 10.1 prosenttia. (Tiedot
Tilastokeskus 12/2011)
Vähintään keskiasteen
tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti-
ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden
osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 65.7 prosenttia ja
korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 17.6
prosenttia (Tilastokeskus 2012).
Asuntokuntia Pyhäjoella
on 1421 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa
vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 913. Kesämökkejä
kunnassa on 731 ja asuntokunnista 15.1 prosenttia asuu vuokralla.
Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 96.8 prosenttia kaikista
asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)
Asukkaista 18.4 prosenttia
on 0-14 vuotiaita, 58.3 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 23.3 prosenttia
yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 29.4
prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.4 prosenttia ja
ulkomaiden kansalaisten osuus on 0.6 prosenttia. (Tilastokeskus
12/2013)
ALAVIESKA
Alavieska
on Suomen kunta, jonka väkiluku on 2719 (Väestörekisterikeskus
4/2014). Alavieska sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa ja sen
naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Ylivieska.
Alavieskan alueella
pinta-ala on 253.02 km2, josta maata on 251.36 km2, sisävesiä 1.66
km2 ja merta 0 km2. Alavieskan väestöstä miehiä on 1405 (51,7
prosenttia) ja naisia 1314 (48,3 prosenttia) (Väestörekisterikeskus
4/2014). Väestötiheys on 10.8 asukasta/km2. Taajama-aste eli
taajamissa asuvien osuus väestöstä on 51.4 prosenttia
(Tilastokeskus 1/2012).
Alavieskan alueella
työskentelee 807 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö
muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Alavieskan työllisen
työvoiman määrä on 1041 henkilöä ja työllisten osuus
työvoimasta on 58.8 prosenttia. Alavieskassa toimi 238 yritystä
vuonna 2012. Alavieskassa oli vuoden 2012 alussa työttömänä 332
henkilöä ja Alavieskan työttömyysaste oli 12.2 prosenttia.
(Tiedot Tilastokeskus 12/2011)
Vähintään keskiasteen
tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti-
ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden
osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 62.5 prosenttia ja
korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 15.3
prosenttia (Tilastokeskus 2012).
Asuntokuntia Alavieskassa
on 1126 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa
vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 700. Kesämökkejä
kunnassa on 93 ja asuntokunnista 17.4 prosenttia asuu vuokralla.
Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 97.8 prosenttia kaikista
asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)
Asukkaista 19.9 prosenttia
on 0-14 vuotiaita, 59.4 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 20.7 prosenttia
yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 26.1
prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.3 prosenttia ja
ulkomaiden kansalaisten osuus on 0.8 prosenttia. (Tilastokeskus
12/2013)
SIEVI
Sievi
on Suomen kunta, jonka väkiluku on 5221 (Väestörekisterikeskus
4/2014). Sievi sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa
ja
sen naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kalajoki, Reisjärvi, Ylivieska,
Kannus, Lestijärvi ja Toholampi.
Sievin
alueella pinta-ala on 800.88 km2, josta maata on 787.33 km2,
sisävesiä 13.55 km2 ja merta 0 km2. Sievin väestöstä miehiä on
2678 (51,3 prosenttia) ja naisia 2543 (48,7 prosenttia)
(Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 6.6 asukasta/km2.
Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 52.8
prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).
Sievin alueella
työskentelee 2377 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä
henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Sievin
työllisen työvoiman määrä on 1850 henkilöä ja työllisten
osuus työvoimasta on 59.1 prosenttia. Sievissä toimi 384 yritystä
vuonna 2012. Sievissä oli vuoden 2012 alussa työttömänä 574
henkilöä ja Sievin työttömyysaste oli 11 prosenttia. (Tiedot
Tilastokeskus 12/2011)
Vähintään keskiasteen
tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti-
ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden
osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 61 prosenttia ja
korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 15.3
prosenttia (Tilastokeskus 2012).
Asuntokuntia Sievissä on
1867 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa
vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 1224. Kesämökkejä
kunnassa on 273 ja asuntokunnista 18.7 prosenttia asuu vuokralla.
Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 97.1 prosenttia kaikista
asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)
Asukkaista 27 prosenttia
on 0-14 vuotiaita, 56.8 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 16.2 prosenttia
yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 22.2
prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.2 prosenttia ja
ulkomaiden kansalaisten osuus on 1.4 prosenttia. (Tilastokeskus
12/2013)
KANNUS
Kannus
on Suomen kaupunki, jonka väkiluku on 5681 (Väestörekisterikeskus
4/2014). Kannus sijaitsee maakunnassa Keski-Pohjanmaa ja sen
naapurikunnat ovat Kalajoki, Sievi, Kokkola ja Toholampi.
Kannuksen alueella
pinta-ala on 470.65 km2, josta maata on 468.24 km2, sisävesiä 2.41
km2 ja merta 0 km2. Kannuksen väestöstä miehiä on 2803 (49,3
prosenttia) ja naisia 2878 (50,7 prosenttia) (Väestörekisterikeskus
4/2014). Väestötiheys on 12.1 asukasta/km2. Taajama-aste eli
taajamissa asuvien osuus väestöstä on 72.5 prosenttia
(Tilastokeskus 1/2012).
Kannuksen alueella
työskentelee 2278 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä
henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Kannuksen
työllisen työvoiman määrä on 2348 henkilöä ja työllisten
osuus työvoimasta on 60.7 prosenttia. Kannuksessa toimi 478 yritystä
vuonna 2012. Kannuksessa oli vuoden 2012 alussa työttömänä 528
henkilöä ja Kannuksen työttömyysaste oli 9.3 prosenttia. (Tiedot
Tilastokeskus 12/2011)
Vähintään keskiasteen
tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti-
ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden
osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 63.1 prosenttia ja
korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 18.8
prosenttia (Tilastokeskus 2012).
Asuntokuntia Kannuksessa
on 2426 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa
vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 1550. Kesämökkejä
kunnassa on 124 ja asuntokunnista 18.2 prosenttia asuu vuokralla.
Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 89.2 prosenttia kaikista
asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)
Asukkaista 19 prosenttia
on 0-14 vuotiaita, 61.3 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 19.7 prosenttia
yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 25.2
prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0.4 prosenttia ja
ulkomaiden kansalaisten osuus on 1.3 prosenttia. (Tilastokeskus
12/2013)
YLIVIESKA
Ylivieska
on Suomen kaupunki, jonka väkiluku on 14794 (Väestörekisterikeskus
4/2014). Ylivieska sijaitsee maakunnassa Pohjois-Pohjanmaa ja sen
naapurikunnat ovat Alavieska, Haapavesi, Kalajoki, Merijärvi,
Nivala, Oulainen ja Sievi.
Ylivieskan
alueella pinta-ala on 573.13 km2, josta maata on 568.57 km2,
sisävesiä 4.56 km2 ja merta 0 km2. Ylivieskan väestöstä miehiä
on 7431 (50,2 prosenttia) ja naisia 7363 (49,8 prosenttia)
(Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 26 asukasta/km2.
Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä on 85.5
prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).
Ylivieskan
alueella työskentelee 6442 henkilöä (osa-aikaistakin työtä
tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan).
Ylivieskan työllisen työvoiman määrä on 6034 henkilöä ja
työllisten osuus työvoimasta on 61 prosenttia. Ylivieskassa toimi
938 yritystä vuonna 2012. Ylivieskassa oli vuoden 2012 alussa
työttömänä 1553 henkilöä ja Ylivieskan työttömyysaste oli
10.5 prosenttia. (Tiedot Tilastokeskus 12/2011)
Vähintään
keskiasteen tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen
perustutkinto / ammatti- ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen
tutkinto) suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä
on 71 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus
vastaavasti 24.4 prosenttia (Tilastokeskus 2012).
Asuntokuntia
Ylivieskassa on 6477 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa
asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 3852.
Kesämökkejä kunnassa on 256 ja asuntokunnista 25.6 prosenttia asuu
vuokralla. Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 73.5 prosenttia
kaikista asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)
Asukkaista
21.2 prosenttia on 0-14 vuotiaita, 62.6 prosenttia 15-64 vuotiaita ja
16.2 prosenttia yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus
väestöstä on 21.4 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä
on 0.3 prosenttia ja ulkomaiden kansalaisten osuus on 0.8 prosenttia.
(Tilastokeskus 12/2013)
KOKKOLA
Kokkola
(ruotsiksi Karleby) on Suomen kaupunki, jonka väkiluku on 47158
(Väestörekisterikeskus 4/2014). Kokkola sijaitsee maakunnassa
Keski-pohjanmaa ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Halsua, Kannus,
Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Kruunupuyy ja Luoto.
Kokkolan alueella
pinta-ala on 2730.8 km2, josta maata on 1444.19 km2, sisävesiä
41.73 km2 ja merta 1244.88 km2. Kokkolan väestöstä miehiä on
23207 (49,2 prosenttia) ja naisia 23951 (50,8 prosenttia)
(Väestörekisterikeskus 4/2014). Väestötiheys on 32.7
asukasta/km2. Taajama-aste eli taajamissa asuvien osuus väestöstä
on 86.9 prosenttia (Tilastokeskus 1/2012).
Kokkolan alueella
työskentelee 20778 henkilöä (osa-aikaistakin työtä tekevä
henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan). Kokkolan
työllisen työvoiman määrä on 19677 henkilöä ja työllisten
osuus työvoimasta on 60.6 prosenttia. Kokkolassa toimi 2882 yritystä
vuonna 2012. Kokkolassa oli vuoden 2012 alussa työttömänä 4339
henkilöä ja Kokkolan työttömyysaste oli 9.2 prosenttia. (Tiedot
Tilastokeskus 12/2011)
Vähintään keskiasteen
tutkinnon (ylioppilastutkinto / ammatillinen perustutkinto / ammatti-
ja erikoisammattitutkinto / korkea-asteen tutkinto) suorittaneiden
osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä on 67.4 prosenttia ja
korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 25.2
prosenttia (Tilastokeskus 2012).
Asuntokuntia Kokkolassa on
20486 (asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa
vakinaisesti asuvat henkilöt) ja perheitä 13067. Kesämökkejä
kunnassa on 2216 ja asuntokunnista 26.9 prosenttia asuu vuokralla.
Rivi- ja pienkerrostaloasuntokuntia on 67.3 prosenttia kaikista
asuntokunnista. (Tilastokeskus 12/2012)
Asukkaista 18.8 prosenttia
on 0-14 vuotiaita, 62.1 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 19.2 prosenttia
yli 64 vuotiaita. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä on 24
prosenttia. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 13.1 prosenttia ja
ulkomaiden kansalaisten osuus on 2.1 prosenttia. (Tilastokeskus
12/2013)
Kalajoen väestönkehitys 1980–2015 | ||||
---|---|---|---|---|
Vuosi
|
Asukkaita
|
|||
1980 |
11 984
|
|||
1985 |
12 532
|
|||
1990 |
12 728
|
|||
1995 |
12 814
|
|||
2000 |
12 376
|
|||
2005 |
12 282
|
|||
2010 |
12 562
|
|||
2015 |
12 634
|
|||
Tietoa ydinvoimalan
rakentamisesta
Johtopäätökset
Kalajoen
kaupunkistrategiassa ei ole konkreettisia toimenpiteitä miten
strategia toteutetaan. Strategiassa on mainittu, että
kokonaisväestömäärä kasvaa noin 80 asukkaalla vuodessa. Mitkä
ovat keinot jotta väkimäärä kasvaa 10 vuodessa 800 henkilöllä?
Näkemykseni
on, että Kalajoen kristillisellä opistolla jatketaan
maahanmuuttajien koulusta n. 20 oppilasta vuodessa. Lisäksi
valmistaudutaan siihen, että he voivat jatkaa opistojaan Kalajoen
Artemassa. Jotta maahanmuuttajat kotiutuvat Kalajoelle niin heille on
järjestettävä kielikoulutusta Kalajoen kristillisellä opistolla.
Olen ollut jo yhteydessä opiston rehtoriin, Ely-keskukseen ja
Kalajoen kaupungin elinkeinotoimistoon jotta tällainen kielikoulutus
saadaa jatkuvaksi toiminnaksi Kalajoen kristilliselle opistolle.
Lisäksi jokaiselle maahanmuuttajalle on tehtävä ma
kotouttamisohjelma, jossa hänelle määritellän koulutukselliset ja
ammatilliset tavoitteet sekä mahdollinen kummi tai kummiyritys.
Lisäksi kotouttamiseen liittyy kolmannen sektorin toiminta
maahanmuuttajien keskuudessa. Heidät on saatava mukaan urheilu-
ja/tai kulttuuritoimintaan. Kalajoen monipuolinen elinkeinorakenne
takaa sen, että maahanmuuttajille löytyy töitä Kalajoelta.
Maahanmuuttajien kautta Kalajoen väkiluku mahdollisesti kasvaa
vuosittain n. 15-20 henkilöllä vuodessa.
Kalajoen
kehittymiseen vaikuttaa ratkaisevasti miten Pyhäjoen ydinvoimalan
rakentajia ja heidän perheitään saadaan Kalajoelle asumaan.
Tärkeässä roolissa on Kalajoen markkinointi Pyhäjoen
ydinvoimalatyömaalle tuleville henkilöille. Kalajoen kaupunki on
palkannut kaksi henkilöä tätä silmällä pitäen. Toinen vastaa
henkilöstöstä ja toinen yrityksistä. Erittäin tärkeää on se,
että on perheille ja yrityksille voidaan tarjota heidän
tarvitsemiaan palveluita. Keskeinen asia on koulupalveluiden
tarjoaminen heidän omalla kielellään. Ehkä olemme löytäneet
ratkaisun asiaan.
Ajattelen,
että Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisen vaikutukset Kalajoen
väkilukuun ovat
2017
10 henkilöä
2018
30 henkilöä
2019
60 henkilöä
2020
120 henkilöä
2021
150 henkilöä
2022
150 henkilöä
Yhteensä
Pyhäjoen ydinvoimalan vaiktukset Kalajoen väkimäärään ovat
näkemykseni mukaan 520 henkilöä
Kalajoen
matkailun kehittäminen tuo lisää työpaikkoja. On erittäin
tärkeää, että Kesärannan kaava saa lainvoiman, koska kaava
sisältää 150 loma-asuntotonttia ja toinen tärkeä kaava on
Tapionportin kaava eli alue Tapion Tuvalta Hiihtomajalle, mikä
sisältää muistaakseni noin 84 tonttia. Lomarakentaminen työllistää
kalajokisia henkilöitä ja yrityksiä. Jos rakentaminen on vilkasta
niin kerrannaisvaikutukset Kalajoen elinkeinoelämään ja
työllisyyteen on arvioni mukaan vähintäänkin 10-20 työpaikkaa
vuodessa vuosina 2017-2022
2017
10 työpaikkaa
2018
15 työpaikkaa
2019 20 työpaikkaa
2020 20 työpaikkaa
2021 20 työpaikkaa
2021 20 työpaikkaa
2021 20 työpaikkaa
2021 20 työpaikkaa
Tapionportin
kaavaluonnos
Kesärannan
kaava
Työpaikkakehitys
- työpaikkojen bruttolisäys on noin 40 työpaikkaa vuosittain
- työpaikkojen määrä vuonna 2014 oli 4569
- naisilla ja miehillä on yhtäläiset työnsaantimahdollisuudet
- Kalajoella työssäkäyvistä vuonna 2014 oli miehiä 56 %:a ja naisia 44 %:a.
Jos
Kalajoen vetovoimaisuutta ajatellaan niin Kalajoen
kaupunkistrategiasta puuttuu tärkein asia. Minun mielestäni
tavoitteena tulee olla, että Kalajoki tunnetaan tervellisistä ja
turvallisista kouluista. Tulen esittämään tämän asian valtuuston
kokouksessa lisättäväksi kaupunkistrategiaan. Ne valtuutetut,
jotka eivät hyväksy lisäysesitystäni eivät sitten halua
terveellisiä ja turvallisia kouluja Kalajoelle. Kunnallisvaalit ovat
keväällä ja äänestäjät varmasti muistavat ketkä ovat niitä
ehdokkaita, jotka eivät halua Kalajoelle turvallisia ja terveellisiä
kouluja.
Koulu
on rakennuksena olennainen asuinalueen identiteettiä muodostava
rakennus. Koulu edustaa pysyvyyttä ja kulttuurista jatkuvuutta.
Koulurakennus ja sen koulutus-, harrastus- ja kulttuuritoiminta
voivat tarjota alueen asukkaille viihtyvyyttä ja elämän laatua
sekä turvata elinikäisen oppimisen ulkoiset puitteet.
Koulukiinteistöstä ja sen kunnosta voi aistia suoraan, mikä asema
ja arvo asukkaille sillä alueella annetaan.
Nykyisessä yhteiskunnassa tarvitaan tiedon hankinnan taitoja, kommunikaatiotaitoja, yhteistyö-taitoja ja aktiivista osallistumista. Kansainvälistyminen, monikulttuurisuus, syrjäytymisuhka, muuttoliike sekä kotikasvatuksessa tapahtuneet muutokset asettavat haasteita oppimisympäristölle. Koululla on tehtävänään myös elämänhallinnan ja arjessa selviämisen taitojen opettaminen. Koululaisten iltapäivätoiminnasta suuri osa tapahtuu koulutiloissa. Oppilashuoltopalvelut ovat lisääntyneet. Koulun henkilökunta koostuu monen eri ammattialan edustajista. Työyhteisö ei toimi enää perinteisesti opettajainhuonekeskeisesti, vaan tarvitaan tiloja toimia yksin ja yhdessä ja myös kotien ja eri viranomaistahojen kanssa.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan keskeinen tulevaisuuden haasteemme koulutyöskentelyn ja oppimisen kannalta on kouluviihtyvyyden parantaminen.
Nykyisessä yhteiskunnassa tarvitaan tiedon hankinnan taitoja, kommunikaatiotaitoja, yhteistyö-taitoja ja aktiivista osallistumista. Kansainvälistyminen, monikulttuurisuus, syrjäytymisuhka, muuttoliike sekä kotikasvatuksessa tapahtuneet muutokset asettavat haasteita oppimisympäristölle. Koululla on tehtävänään myös elämänhallinnan ja arjessa selviämisen taitojen opettaminen. Koululaisten iltapäivätoiminnasta suuri osa tapahtuu koulutiloissa. Oppilashuoltopalvelut ovat lisääntyneet. Koulun henkilökunta koostuu monen eri ammattialan edustajista. Työyhteisö ei toimi enää perinteisesti opettajainhuonekeskeisesti, vaan tarvitaan tiloja toimia yksin ja yhdessä ja myös kotien ja eri viranomaistahojen kanssa.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan keskeinen tulevaisuuden haasteemme koulutyöskentelyn ja oppimisen kannalta on kouluviihtyvyyden parantaminen.
Turvallinen ja
hyvinvoiva koulu
Maailman
suurin hirsirakennus valmistumaisillaan – puukoulu kiinnostaa
Australiaa myöten
Pudasjärven
hirsikoulu
Pudasjärven
hirsikoulu on ylpeästi maailman suurin
Hirsikoulu
avasi ovensa Pudasjärvellä – "Betonirakennusten
takia jouduimme hirteen"
Maailman suurin
hirsikoulu aloitti Pudasjärvellä – hirrestä toivotaan ratkaisua
rakennusten homeongelmiin
Maailman suurin
hirsikoulu avasi ovensa Pudasjärvellä – hirrestä toivotaan
ratkaisua rakennusten homeongelmiin
Onko tässä
ratkaisu sisäilmaongelmiin? Pudasjärvelle nousi maailman suurin
hirsikoulu!
Maailman
suurin hirsikoulu käyttöön Pudasjärvellä
Kuhmo rakentaa uuden
puukoulun
Iisalmeen rakennetaan
hirsikoulu
Hirsikoulu
tuo helpotusta sisäilmaongelmiin
Kalajoella
on korkeatasoiset opetuspalvelut, jotka sisältävät ylivertaisen
valinnaisainetarjonnan ja yrittäjyyskasvatuksen laadukkaissa
oppimisympäristöissä.
-monipuolistetaan
ja parannetaan urheilu- ja kulttuuritarjontaa
-laajennetaan
kielikoulutustarjontaa
-lisätään
englanninkielistä koulutusta ja mahdollistetaan tutkinnon
suorittaminen englanninkielellä
-annetaan
yrittäjyyskasvatusta koko koulutuksen läpileikkaavana
rakennetaan
kansainvälinen kumppanuusverkost hyödyntäen matkailua
turvataan
jatko-opintomahdollisuudet alueella
Johtopäätökset
Kalajoen
kaupunkstrategiassa tulee olla teksti, että Kalajoki
on tunnettu terveellisistä ja turvallisista kouluista. Tämä
merkitse sitä, että Merenojan yhtenäiskoulun tulee olla
terveellinen ja turvallinen. Siksi tulee rakentaa kokoonaan uusi
koulu alusta lähtien hirrestä. On turha pyrkiä korjaamaan
homevaurioista nykyistä Merenojan koulua, koska siitä ei
varmuudella saada terveellistä ja turvallista. Turvallinen ja
terveellinen oppimisympäristö takaa oppilaiden ja heidän
vanhempiensa sekä opettajien hyvinvoinnin. Uusi hirsikoulu on
varmasti terveellinen ja turvallinen.
Kalajoella
on Pohjois-Pohjanmaan eteläosan ja Keski-Pohjanmaan monimuotoisin ja
aktiivisin tapahtuma-, urheilu-, liikunta- ja kulttuuritoiminta
- kehitetään Kalajoki Akatemian urheilutoiminta laajuudeltaan urheiluopiston tasoiseksi
- panostetaan kAlajoki Akatemian osalta ylikunnallisesti vetovoimaisiin toimenpiteisiin
- lisätään ympärivuotista tapahtumatuotantoa
Mielestäni Kalajoen kaupunkistrategian tärkein asia tulee olla terveelliset ja turvalliset koulut. Merenojan yhtenäskoulu tulee rakentaa hirrestä samoin kuin Raution uusi koulu. Jos ja kun Rautioon rakennetaan hirsikoulu niin se tarvitsee tuekseen elinkeinojen kehittämisohjelman Rautioon. Näen sieluni silmillä, että Rautioon hirsikoulu rakennetaan nykyisen Raution Nuorisoseuran paikalle ja hirsikouluun tulee myös palvelukeskus. Siitä tulee Raution sydän. Koulusta tulee tehdä ekologinen koulu, mikä tuottaa oman lämmön ja sähkön. On siis energiatehokas. Elinkeinojen puolella Raution keskustaan tulee rakentaa Kalajoen Lämmön hakevoimala, mikä tuottaa lämmön ja sähkön Raution keskustan kiinnteistöille koulun lisäksi. Rautioon on perustettava hakeosuuskunta, mikä hankkii hakkeen lämpölaitokselle. Lämpölaitoksen viereen rakennetaan hakevarasto koko Kalajoen tarpeita varten. Uskon, että hakebisnes työllistää useita henkilöitä, ehkä 5-8 henkilöä. Rautioon kouluun tehdään keittiö, joka tuottaa lähiruuasta ateroita koulun oppilaille ja muille rautiolaisille. Lähiruoka tuotetaan pääasiallisesti Rautiossa. Raution palvelukeskukseen tulee myös sairaanhoitajan vastaanotto ja etälääkäärin vastaanotto.Raution palvelukeskuksesta tulee kotihoidon tukipiste sekä kuntouspaikka. Suunnitelmat tarkentuvat ajan kanssa.
Merenojan hirsisen yhtenäsikoulun yhteyteen rakennetaan mitat täyttävä ja Kalajoen urheiluseurojen vaatimukset sekä liikunannan opettajien vaatimukset sekä urheiluaktiivien vaatimukset täyttävä liikuntasali, josta tulee Merenojan urheilupuisto keskeinen liikuntapaikka. Tästä on jo urheiluväellä esittää oman piirustukset. Tämä liikunasali mahdollistaa laajudeltaa urheiluopistoisen palvelujen tarjonaan yhdessä Merenojan muiden liikuntapalvelujen kanssa. Samalla se mahdollistaa yhdessä terveellisen ja turvallisen hirsikoulun kanssa Kalajoen lukiosta entistä vetvoimaisemman lukion tekemisen. Minä hieman epäilen käyttää ylivertaisen valinnaisainetarjonnan ja yrittäjäkasvatuksen käyttöä kaupunkistrategiassa, koska niitä ei pystytä kertomaan mitä sillä tarkoitetaan. Mitat täyttävä liikuntasali muiden Merenojan urheilualueen paikkojen kanssa mahdollistaa eri liikuntalinjojen pitämisen korkealla tasolla, koska hyvät valmentajat olisivat myös muiden urheiliijoiden käytsössä. Lisäksi mitat täyttävä urheilusali mahdollistaa aktiivisen seuratoiminnan ja erilaisten tapahtumien järjestämisen Kalajoella. Nämä tapahtumat tuovat väkeä Kalajoelle ja tuovat yrityksiin rahaa ja työpaikkoja.
Kalajoelle tarvitaan myös sellaisia liikuntapaikkoja jotka ovat kalajokisten ja matkailijoiden käytössä ympäri vuoden. Kalajoella tulisi kaavoittaa hiihtotunnelille paikka Tapionportin kaavaan. Kysymyksessä on siis hiihtotunneli eikä hiihtoputki. Hiihtoputken molemmille puolille rakennetaan tunnelit joissa voi juosta, kävellä ja sauvakävellä ympäri vuoden. Nyt on tehtävä selvitys hiihtotunnelin kannattavuudesta, rakentamiskustannuksista ja kiinnostuneista tahoista. Aikaan tein asiasta valtuustoaloitteen. Tein aloitten kymmenen vuotta sitten.
Merenojan hirsisen yhtenäsikoulun yhteyteen rakennetaan mitat täyttävä ja Kalajoen urheiluseurojen vaatimukset sekä liikunannan opettajien vaatimukset sekä urheiluaktiivien vaatimukset täyttävä liikuntasali, josta tulee Merenojan urheilupuisto keskeinen liikuntapaikka. Tästä on jo urheiluväellä esittää oman piirustukset. Tämä liikunasali mahdollistaa laajudeltaa urheiluopistoisen palvelujen tarjonaan yhdessä Merenojan muiden liikuntapalvelujen kanssa. Samalla se mahdollistaa yhdessä terveellisen ja turvallisen hirsikoulun kanssa Kalajoen lukiosta entistä vetvoimaisemman lukion tekemisen. Minä hieman epäilen käyttää ylivertaisen valinnaisainetarjonnan ja yrittäjäkasvatuksen käyttöä kaupunkistrategiassa, koska niitä ei pystytä kertomaan mitä sillä tarkoitetaan. Mitat täyttävä liikuntasali muiden Merenojan urheilualueen paikkojen kanssa mahdollistaa eri liikuntalinjojen pitämisen korkealla tasolla, koska hyvät valmentajat olisivat myös muiden urheiliijoiden käytsössä. Lisäksi mitat täyttävä urheilusali mahdollistaa aktiivisen seuratoiminnan ja erilaisten tapahtumien järjestämisen Kalajoella. Nämä tapahtumat tuovat väkeä Kalajoelle ja tuovat yrityksiin rahaa ja työpaikkoja.
Kalajoelle tarvitaan myös sellaisia liikuntapaikkoja jotka ovat kalajokisten ja matkailijoiden käytössä ympäri vuoden. Kalajoella tulisi kaavoittaa hiihtotunnelille paikka Tapionportin kaavaan. Kysymyksessä on siis hiihtotunneli eikä hiihtoputki. Hiihtoputken molemmille puolille rakennetaan tunnelit joissa voi juosta, kävellä ja sauvakävellä ympäri vuoden. Nyt on tehtävä selvitys hiihtotunnelin kannattavuudesta, rakentamiskustannuksista ja kiinnostuneista tahoista. Aikaan tein asiasta valtuustoaloitteen. Tein aloitten kymmenen vuotta sitten.
Minua häiritsee kaupunkistrategiassa ylivertainen yrittäjäkasvatus. Itse olen yritystalouden opettaja, olen vetänyt Raahen Porvari- ja kauppakoulun pitkät yrittäjäkurssit kahdeksan vuoden ajan, olen toiminut Pohjois-Suomen Toimituskoulun johtajana. Olen toiminut itsenäisenä yrittäjänä, olen toiminut Raahen Porvari- ja kauppakoulun konsultit Oy:n toimitusjohtajana, olen toiminut useissa suurissa kaupallisissa yrityksissä johtajana ja myös suurissa teollisuuslaitoksissa johtajana. Olen perustanut oppilaideni kanssa n. 100 yritystä. Minä kysyn, mitä tarkoittaa ylivertainen yrittäjäkasvatus. Tämä on mielstäni höpöhöpö-hommaa ellei sitä pystytä selkeästi kristallisoimaan. Asialla näyttää olevan sellaiset ihmiset jotka eivät tiedä ritystoiminnasta enempää kuin sika tuulimyllystä.
Kalajoen tulo- ja menoarviossa on varattu kirjasto- ja kulttuuritalon rakentamiseen 1,5 miljoonaa euroa. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kauppakeskusta ei ole edes näköppiirissä. Nyt vihdoinkin tulee puhaltaa poikki kauppakeskushaihatus. Kauppakeskus tontti on palautettava kaupungille, jos se on jo vuokrattu gryndereille. Kauppakeskus tontti tule ratkaista vapaalla kilpailulla. Siihen rakentaa sellainen yritys kauppoja, jolla on rahaa rakentaa. Mielestäni on ollut lain vastaista estää Kalajoen Halpa-Hallia rakentamasta uutta Halpa-Hallia Kalajoelle. Esteenä on ollut kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Halpa-Halli varmasti ostaa tontin ja maksaa siitä pyydetyn hinnan. Tällä tavalla saadaan kymmeniä vuosia jatkunut puliveivaus loppumaan. Halpa-Halli rakentaa tontille oman kauppakeskuksen ja nykyiset Halpa-Hallin tilat jäävät muuhun käyttöön, esimerkiksi yrityksille ja kirjasto - ja kulttuuritalolle. Näin Kalajoelle saadaan elämään, työtä ja työpaikkoja.
Kalajoki-Akatemia voi pyörittää Merenojan urheilukeskuksen toimintaa mukaanluettuna liikuntahalli. Näin Kalajoki-Akatemiasta tulee juridinen yksikkö ja se tulee toimimaan liiketaloudelisin periaatteen. Kalajoki-Akatemiassa on suoritettava henkilövalinnat uudelleen julistamalla kaikk paikat haettavaksi.
1 kommentti:
Totþa on, ei Kalajoki arvosta kultaista ansiomerkkiä, koska myöntää sen erkille.
Lähetä kommentti