keskiviikko 22. tammikuuta 2020

Loppulausunto tutkintailmoitukseen


Tarkistamaton loppulausunto käräjätuomari Sarianne Ervastin tutkintailmoitukseen
ennen kuulustelulausunnoista annettua loppulausuntoa

Selostus: Raahe, Erkki Ahon epäillään pyrkineen vaikuttamaan käräjätuomarin ratkaisuvaltaan, toimittaneen käräjäoikekudelle solvaavia kirjoituksia ja sekä uhkailleen Sarianne Ervastia. Sarianne Ervastin sähköinen rikosilmoius ZZZZZZA2KW5. 04.10.2019 5770/R/53493/18

”Erkki Aho on pyrkinyt vaikuttamaan käräjätuomarin ratkaisuvaltaan kseästä 2018 aikaan kosken hänen käräjäoikeuteen virelle panemiaann asioita. Viimeisin ratkaisu asiassa on annettu 12.11.2018. Tätä ennen Erkki Aho on toimittanut käräjäoikeudelle useita kirjelmiä siitä, miten käräjätuomarin tulisi asiaa käsitellä ja ilmoittanut, että hänen asiansa on aiemmin käsitelty väärin, Aho on käynyt käräjäoikeuden kansliassa kaksi kertaa pyrkien vaikuttamaan asian käsittelyjärjestykseen ja tuomarin riippumattomuuteen ilman, että käräjäoikeus olisi häneltä lausumaa erikseen pyytänyt. Aho toimittanut käräjäoikeudelle käräjätuomarista useita solvaavia kirjoituksia. 18.11.2018 käräjäoikeudelle on toimitettu kirjelmä, jossa todetaan mm. ”Käsitykseni mukaan käräjätuomari Sarisnne Ervasti toiminta on ollut tietoista ja tahallista ja tapahtuu jo toista kertaa peräkkäin kohdalllani. Jos olisi vanha oikeudenkäymiskaari voimassa, niin Sarianne Ervasti voitaisiin tuomita kuolemaan.” Olen kokenut Ahon kirjoittelun jo aiemmin uhkaavana. Aho on antanut ymmärtää, että toimittaa asian eri viranomaisten tietoon, mikäli asiaa ei ratkaista hänen katsomallaan tavalla. Käräjätuomari ratkaisee asiat riippumattomana ja virkavastuullaan eikä mieluisan ratkaisun saaminen ole kenenkään oikeus. Pyrkiessäni hoitamaan virkatehtäviä parhaani mukaan, olen kokenut edellä mainitun jo pidemmän aikaa kuormittavan henkilökohtaista jaksamistani. Viimeisin viesti siitä, että minut voitaisiin tuomitaan kuolemaan osoitti selkeästi hänen pakkomielteensä tähän asiaan. Kirjelmien perusteella hän ei kailta osin voilla tasapainoinen ihminen, jonka johdosta otan puheet kuoleman tuomiosta melko vakavasti. Hänen käyttäytymisensä perusteella en voi olla varma siitä, ettei hän jonain päivänä toteuttaisi uhkaauksiaan. Lisäksi, kun otetaan huomioon työtehtäväni sekä Ahon jatkuva kirjelmien toimittamainen, koen tämän henkilökohtaista turvallisuuttani uhkaavan tilanteena.

Erkki Ahon vastaus

Olen haastanut ulosottoviranomaiset oikeuteen sen takia, että he kaikki ulosotossa olevat saatavani ovat syntyneet Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta ja ovat siten perintäkelvottomia. Olen haastehakemuksessa ja sen täydennyksessä todistanut sen ja toimittanut asiakirjat sähköisesti Raahen käräjäoikeuteen.
Käräjätuomari Sarianne Ervasti on toiminut Suomen perustuslain ja Ihmisoikeussopimusten vastaisesti koska ei ole antanut minulle oikeudenmukaista oikeudenkäynti enkä ole saanut todistaa asiaa oikeuskäsittelyssä.
Raahen käräjäoikeus eli käräjätuomari Sarianne Ervasti toimitti minulle tiedon milloin antaa asiassa ratkaisunsa. Soitin ulosottomiehelle, joka kertoi, ettei hän tiedä mitään siitä , että hänet on haastettu oikeuteen asiassa. Sen jälkeen minä olin yhteydessä Raahen käräjäoikeuteen ja sovittiin ajankohta jolloin voin tulla tarkistaa sinne sähköisesti lähettämäni todistusaineisto. Menin Raahen käräjäoikeuteen todistajani Ivan Georgievin kanssa. Minä tarkistin käräjäoikeuteen sähköisesti lähettämäni aineiston ja totesin käräjäsihteeri Valeria Ostroukhille, että hän tulostanut nämä sivut väärin, sillä linkit oli jätetty avaamatta ja todistusaineisto tulostamatta. Käräjäsihteeri vähän hermostui asiasta ja kutsui käräjätuomarin paikalle. Minä ilmoitin käräjätuomari Sarianne Ervastille asian. Käräjätuomari Sarianne Ervasti antoi ymmärtää, ettei sillä ole mitään merkitystä miten asiakirjat on tulostettu. Minä käyttäydyin rauhallisesti ja kerroin mitkä asiat todistavat, että kaikki ulosottosaatavani ovat syntyneet rikollisesti ja ovat siten perintäkelvottomia. Käräjätuomari Ervasti ei reagoinut asiaa, mutta huomasin, että hän oli jäänyt rysänpäältä kiinni ja oli hermostunut. Kysyin häneltä vielä youtubevideoista, että miten ne on käsitelty, koska niitä ei voi tulostetusta versiosta kuunnella. Youtubevideot todistavat, että valtiopetos on tapahtunut ja se on suorassa yhteyssä PR-talojen konkurssivyyhteen joissa törkeät rikokset ovat tapahtuneet ja jotka poliisi on jättänyt tutkimatta ja joiden perusteella kaikki ulosottosaatavani ovat syntyneet ja ovat siten perintäkelvottomia. Käräjätuomari ei hermostuneisuutensa takia pystynyt antamaan asiallisia vastauksia.
Minun todistajani Ivan Georgiev voi todistaa, että minä käyttäydyin asiallisesti ja rauhallisesti.

Minä siis halusin todistaa, että nämä asiat todistavat valtiopetoksen

Suomessa on tapahtunut valtiopetos, mikä ei vanhene koskaan.

Koiviston konklaavi

Valtiopetosta todistaa muun muassa nämä asiakirjat
1. salaiseksi julisterut Koiviston konklaavin asiakirjat 6.5.1992
  1. salaiseksi julistettua SSP-sopimusta 22.10.1993.
  2. 25 vuodeksi salaiseksi julistettua Aktiv-Hansa-kaupan asiakirjat 31.03.2000
Valtiopetosta todistaa muun muassa nämä videot

Koiviston konklaavi

SSP-sopimus

Valtiopetosta todistaa muun muassa nämä selvitykset ja kirjat

Jorma Jaakkolan kotisivut


Minä olin pyytänyt käräjätuomari Sarianne Ervastia hankimaan oikeudenkäyntiin todistusaineistoksi nämä asiakirjat

Valtiopetosta todistaa muun muassa nämä asiakirjat
1. salaiseksi julisterut Koiviston konklaavin asiakirjat 6.5.1992
  1. salaiseksi julistettua SSP-sopimusta 22.10.1993.
  2. 25 vuodeksi salaiseksi julistettua Aktiv-Hansa-kaupan asiakirjat 31.03.2000


Katson, että käräjätuomari Sarianne Ervasti laiminlöi virkavelvollisuutensa kun hän jätti nämä asiakirjat hankkimatta eikä antannut minulle perustuslain ja ihmisoikeussopimusten mukaista oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.


Haastehakemuksessa oli lisäksi PR-talojen konkurssivyyhden todistusaineisto, mikä kiistatta todistaa, että kaikki ulosotossa olevat saatavat ovat syntyneet Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta.
PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen

PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 2

PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 3

Nämä todistusaienistot käräjäsihteeri oli jättänyt tulostamatta ja käräjätuomari Sarianne Ervasti käsittelemättä.


Ulosoton peruste on virheellinen ja ulosotto jatkuu edelleen.
Tilanne on ja oli tämä
Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.
Kera Oy käytti saattohoitajaa, jonka tehtävänä oli tuhota yritys. Saattohoitaja teki muiden osakkaiden tietämättä Kera OY:n kanssa kuvassa olevan sopimuksen. Kysymyksessä on törkeä petos, koska myyjä Kera Oy oli päättänyt poistaa perustettavan yhtiön markkinoilta. Siihen liittyy kuvassa oleva sopimus.
Väliaikaiset pesänhoitajat eivät konkurssisäännön mukaan saa myydä kiinteää omaisuutta. He kuitenkin myyjät kiinteää omasuutta maakaaren vastaisesti. Heillä ei ollut valtakirjoja ja he myivät toisen omaisuutta omanaan.
Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Kysymyksessä oli törkeä petos.
Kaupanvahvistajaksi on merkitty tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka ei kauppakirjan allekirjoittajan mukaan ollut paikalla, kun kauppasopimus allekirjoitettiin.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja todistaa, ettei hän ollut paikalla kun kauppakirjat allekirjoitettiin.
Kaupanvahvistajaksi merkitty nimismies Sulo Heiskari  toimi syyttäjänä kaikissa kauppasopimuksista johtuvista oikeudenkäynneistä. Syyttäjistä annetun lain mkaan hän ehdottomastai esteellinen toimimaan syyttäjänä näissä asioissa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kaupat. Kaupan purku on aina lopullinen ja peruuttamaton. Kun pääsopimus puretaan niin liitännäiset eli takaukset eivät voida voimaan. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki konkurssituomion väärillä tiedoilla, koska kaupat oli purettu.
Varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman asiassa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Paavo M. Petäjä tunnustaa asian KRP:lle
Silloiselle asianajajalle Asko Keräselle annettiin valtakirjat asioiden hoitamiseksi, koska hän pyysi niitä sillä perusteella, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu.
Entinen asianajaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen tunnustaa, että hän jätti valituksen tekemättä. Nyt ainoa mahdollisuus on saada purku korkeimmalta oikeudelta, mutta korkein oikeus ei suostu purkamaan vääriä tuomioita eikä Ylivieskan käräjäoikeus ota asiaa käsiteltäväkseen. Poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä eikä laillisuusvalvonta näe asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.
Tutkinnanjohtajana ollut poliisi Raimo Ollila on jättänyt kaikki rikostutkintapyynnöt tutkimatta.
Asianajaja Hannu Maskonen teki asiassa oman lopullisen ratkaisunsa, putosi parvekkeelta ja kuoli.
Ennen kuolemaansa asianajaja Hannu Maskonen haastoi Erkki ja Eila Ahon oikeuteen velallisen epärehellisyydestä Merita-pankin nimissä pankinjohtajan tietämättä asiasta. Tässä pankinjohtajan todistus.
Erkki Aho tuomittiin asiassa 75 päivän ehdottomaan vankeuteen sellaisen velan perusteella jota ei edes ollut olemassa.
Koska oli eduskuntavaalit tulossa niin kansanedustajaehdokas Kalajoen kaupunginvaltuuston silloinen puheenjohtaja organisoi asiat niin, että Erkki Ahon piti antaa valtuustolle selvitys vankeustuomiosta otsikolla Luottamusmiehen rikollinen toiminta luottamustoimen ulkopuolella. Valtuutettu Erkki Aho teki parissa viikossa 1879-sivun selvityksen asioista. Valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä apunaan Kalajoen kaupungin virkamiesjohto estivät valtuutettu Erkki Ahoa esittämästä asioita valtuutetuille. Kysymyksessä oli törkeä luottamusaseman ja virka-aseman väärin käyttö sekä rikollisten suojelu.











Todelliset syylliset ovat tässä:


kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari
asianjaja Antti Latola
asianjaja Hannu Maskonen
varatuomari Paavo M. Petäjä
entinen asianajaja Asko Keränen, nykyinen varatuomari
lestadiolainen poliisi Raimo Ollila
rikollisten suojelijat

Videoni
Erkki Ahon videot ( 8 videoa)

Tyytymättömyyden ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun
Tämän aineiston Ylivieskan käräjäoikeus hävitti vaikka sen olisi pitänyt säilyttää se vuoteen 2021 asti. Olen tehnyt poliisille rikostutkintapyynnön asiasta , mutta nyt tutkinnanjohtajana oleva poliisi Hannu Mensonen jätti tutkimatta asian.
Tämän todistusaineiston käräjätuomari Sarianne Ervasti jätti käsittelemättä.
Lisäksi nimimies Sulo Heiskari, joka oli tuleva syyttäjä, on toiminut asiakirjojen mukaan kauppakirjoissa kaupanvahvistajana. Kauppakirjan allekirjoittajan mukaan hän ei ole koskaan kaupanvahvistajaa nähnyt eikä hän ole ollut paikalla kun kauppakirjat allekirjoitettiin. Lisäksi kaupanvahvistajan kutsuma todistaja todistaa, ettei hän ole ollut paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu. Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan pantatut kiinnitykset sekä ilmoitettiin keskeneräinen tilauskanta 15 miljonaa suuremmaksi kuin se todillisuudessa oli. Lisäksi myyjä oli tietoinen, että perustettava yhtiö oli markkinoilta poistettavien listalla. Kysymys on törkeästä petoksesta , jossa kaupanvahvistajana toimi tuleva syyttäjä Sulo Heiskari , joka on toiminut esteellisenä syyttäjänä kaikissa oikeudenkäynneissä, joissa asiaa on käsitelty.
Lisäksi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin , koska kaupat oli purettu. Kysymys on törkeästä prosessipetoksesta. Kun nämä törkeät rikokset oli saatu tehtyä niin rikosliiga jatkui toimintaansa villisti ja vapaasti kuin siat vatukossa. Poliisi jätti kaikki rikokset tutkimatta. Korkein oikeus ei ole purkanut alioikeuksien vääriä päätööksiä ja siksi minulle ei ole ollut muuta mahdollisuutta kun yrittää saada oikeutta käräjäoikeuden kautta jolloin voin todistaa ulosottosaatavien syntymisen rikosten seurauksena ja niiden olevan perintäkelvottomia. Sen jälkeen korkeimman oikeuden olisi helpomip purkaa alioikeuksien väärät päätökset.

Koska olen perehtynyt asioihin erittäin perusteellisesti 25 vuoden kokemuksella, niin olen havainnut, että PR-Talojen konkurssivyyhti on seurausta valtiopetoksesta, jossa tasavallan presidetti Mauno Koivisto puuttui riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaan. Kysymys on valtiopetoksesta. Sen jatkeena on salaiseksi julistettu SSP-sopimus, jossa määriteltiin toimialarationalisointi. Säästöpankkisopimukksessa Suomen valtio ja neljä pankkia sopivat Säästöpankkien pilkkomisesta ja yritysten kaatamisesta. Minä sain hankkittua tuon salaiseksi julistetun SSP-sopimuksen ja kerron siitä tässä videollani

SSP-sopimus

Käräjätuomari Sarianne Ervastin olisi pitänyt huomata se, että silloinen asianajaja , nykyinen varatuomari, joka tällä hetkellä istuu todennäköisesti vankeusrangaistusta, jätti aikanaan valituksen tekemättä PR-talojen konkurssivyyhdessä, jossa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki väärillä tiedoilla PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin ja konkurssi olisi siis laiton. Silloinen asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä vaikka hänellä oli valtakirjat asian hoitamiseen. Näin syntyi tilanne, että virheellinen konkurssituomio jäi voimaan ja rikollisliiga saattoi jatkaa rikolllista toimintaansa, koska poliisi jätti rikokset tutkimatta. Asko Keränen on tunnustanut tekonsa ja tunnustus on toimitettu käräjätuomari Sarianne Ervastille todistusaineistoksi siitä, että kaikki ulosottosaatavani ovat syntyneet valtion rikollisen toiminnan seurauksena.
Lisäksi varatuomari Paavo M.Petäjä on tunnustanut tekonsa. Hän on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman konkurssiasiassa vaikka hänellä ei ole ollut valtakirjoja ja toimeksiantoja. Tämäkin todistusaienisto on toimitettu haastehakemuksen yhteydessä käräjätuomari Sarianne Ervastille, mutta hän ei ole sitä ottanut käsittelyyn eikä huomioinut lainkaan asian käsittelyssä tai käsittelyssä jättämisessä.

Ei voi välttyä vaikutelmalta, että käräjätuomari Sarianne Ervasti ei tunne vanhaa oikeudenkäymiskaarta. Se on tässä:

Merkillinen jäänne löytyy oikeudenkäymiskaaren
(siirryt toiseen palveluun)
1. luvun 12§:stä, jossa säädetään tuomarien tekemien väärien tuomioiden seurauksista.
Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa. – Oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4), 1 Luku 12§
Kyseinen kohta on alun perin vuodelta 1734 ja on yhä muodollisesti voimassa, sillä sitä ei ole koskaan kokonaan kumottu. Lakia, johon se sisältyy, on kyllä muuten sieltä täältä uudistettu, yleensä luku tai pykälä kerrallaan.

Mielestäni on järkyttävää se, ettei käräjätuomari tunne lakia.

Käräjätuomari Sarianne Ervasti kertoo, että olen pyrkinyt vaikuttamaan asioiden käsittelyjärjestykseen. Se pitää paikkansa. Minä olen pyytänyt että tämä iso asia eli virheellinen ulosotto käsitellään ensin ja sitten vasta avioeroasia. Minä halusin, että virheellinen ulosottoasia käsitellään ensin oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä ja silloin kun saan esittää todistusaineistot ja argumentoinnit asioille niin oikeus tekee oikean päätöksen. Tästä olisi seurannut valtavat vahingonkorvaukset koska taloudelliset vahingot ovat valtavat ja henkiset kärsimykset ovat olleet hirveät kun on joutunut kärsimään valtion rikollisesta toiminnasta 25 vuotta ja Kalajoen kaupungin syrjinnästä yli 30 vuotta. Me olemme vaimoni kanssa joutuneet ne kärsimään yhdessä. Vahingonkorvaukset kuuluvat meille molemmille. Jos avioeroasia käsitellään ensin niin on suuri vaara että vaimoni jää osattomaksi vahingonkorvauksista. Siksi käsittelyjärjestykseen halusin muutoksen. Olihan ulosottoasia ollut vireillä jo useita kuukausia aikaisemmin ja olisi luonnollista jos asiat käsitellään aikajärjestyksessä.

Avioeroasia johtuu erittäin pitkälle Suomen valtion rikollisesta toiminnasta. Jos olisimme saaneet elää rauhassa ilman syyttäjä Sulo Heiskarin rikollista ahdistelua niin avioliittomme olisi varmasti jatkunut.

Avioeroon vaikutti osasyynä myös vävyni 7,2 miljoonan lottovoitto. Minä sairastuin syöpään eikä hän halunnut auttaa minua taloudellisessa ahdingossani. Tein syöpäratkaisussa oman ratkaisuni eli vaihdoin ruokavalioa. Kysyin ulkomailisilta lääkäritutuilta, että mitkä ruoka-aineet vaikuttavat syöpäsolujen tuhoutumiseen. Sain vastaukset Venäjältä, Virosta ja Bulgariasta. Vaihdoin ruokavalioni sen mukaiseksi. Syöpä hävisi. Otin pankista lainan, jonka veljeni takasi, koska lottovoittaja ei voinut auttaa. Menin Helsingin Docrates syöpäsairaalaan jossa tehtiin syövän hoitosuunnitelma. Tarkistetiin TT-kuvauksella tilanne ja todettiin, ettei ole syöpää, ei löydöksiä eikä levinneisyyttä. OYKS:n lääkärit kuitenkin ”pakottivat” ottamaan sädehoidon. En uskaltanut olla ottamatta sädehoitoa, koska OYKS:n lääkrärit niin vaativat.

Valtion rikollisen toiminnan seurauksena ja lottovoittajan käytöksen seurauksena sairastuin vakavaan verenpainetautiin. Suomessa 11 lääkäriä tutki minut mutta ei löytänyt ratkaisua. Minulla oli bulgarialaisia tuttuja, jotka kehuivat bulgarialaisia lääkäreitä. Suomessa jouduin kovien paineiden takia käymään psykiatrin vastaanotolla. Hän neuvoi minua vaihtamaan maisemaa, koska paineet olivat niin suuret. Siis valtion rikollinen toiminta, Kalajoen kaupungin syrjintä ja lottovoittajan käyttäytyminen aiheuttivat minulle sellaista stressiä etten sitä kestänyt. Verenpaine nousi hengenvaarallisiin lukemiin. Psykiatri suositteli maiseman vaihtoa. Tein sen. Bulgarialainen lääkäri löysi ratkaisun verenpainetautiini, mutta Suomessa asiat menivät väärään suuntaan lottovoittajan käyttäytymisen johdosta.

Käräjätuomari Sarianne Ervasti olisi voinut pelastaa asiat oikeilla ratkaisuilla, mutta hän vain pahensi tilanetta. Myönsi vastustuksestani huolimatta avioeron. Minulla ja vaimollani ovat erittäni hyvät välit pitkän avioliiton johdosta ja oikea ratkaisu olisi ollut mahdollinen, mutta kärätuomari Sarianne Ervasti oli päättänyt tuhota kaiken.

Minä edellenkin haluan , että korkein oikeus purkaa kaikki alioikeuksien väärät päätökset mukaanluettuna avioeropäätös.

Minä kiellän jyrkästi syyllistyneeni virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen sekä kunnianloukkaukseen. Minulla on todistaja Ivan Georgiev, joka voi todistaa etten ole syyllistynyt virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. En ole syyllistynyt kunnianloukkaukseen. Kysymys on vain siitä, ettei käräjätuomari tuntenut vanhaa oikeudenkäymiskaarta.

Minä katson, että käräjätuomari on toiminut perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaiseen toimintaa, koska ei ole antanut minulle oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Katson , että hän syyllistynyt kidutukseen toiminnallaan. Katson että hän on laiminlyönyt virkavelvollisuutensa ja käyttänyt törkeästi virka-asemaansa väärin. Hän on vääristellyt todistusaineistoa, kun on hyväksynyt väärin tulostetun sähköpostiaineiston.

Rikostutkinnan kannalta olennaista on

  1. kaikken asiakirjojen ja kirjeenvaihdon hankkiminen niistä asioistani joissa käräjätuomarina toimi Sarianne Ervasti. Niistä käy totuus ilmi.

  1. Tutkinnanjohtaja Hannu Mensonen on esteellinen toimimaan asiassa tutkinnanjohtajana, koska hän jätti rikosilmoituksen tutkimatta, kun tein rikosilmoituksen Sarianne Ervastin toiminnasta, lisäksi hän jätti tutkimatta mihin Ylivieskan käräjäoikeus hävitti käräjäoikeudessa säilytettäväksi päätetyn todistusaienistot, mikä sisälsi kaikki tarvittavat asiakirjat PR-Talojen konkurssivyyhdestä. Kolmanneksi on syytä epäillä, että kuullustelija Mäntysaari oli ohjeistettu tutkinnanjohtajan toimesta tekemään sellainen rikostutkinta , jossa kysymykset ja vastauksest oli laadittu etukäteen eikä todistusaineistoja otettu vastaan eikä todistajiani kuultu. Tutkinnanjohtaja Hannu Mensonen vähätteli raahalaislähtöisen entisen asianajajan ja nykyisen varatuomarin Asko Keräsen rikoksia, jotka todellisuudessa ovat juuri suurin syy siihen, että kaikki ulosotossa olevat saatavani ovat syntyneet Suomen valtion rikollisen toiminnan seurauksena.

  1. On kiistaton tosiasia että rikostutkija Pekka Niskakangas on tosiasioista tietoinen mutta ei ole ryhtynyt asian vaatimiin toimenpiteisiin, vaikka on saanut tosiasiat tiedokseen. Rikokset eivät ole vanhentuneet, koska ulosotto on voimassa, asiat ovat olleet keskeytyksettä 25 vuotta vireillä ja asiat johtuvat valtiopetoksesta, mikä ei vanhene koskaan. Valtiopetoksesta johtuu suoraan PR-talojen konkurssivyyhti, mistä johtuu kaikki rikollisesti aikaan saadut ulosottoni, minkä johdosta haastoin ulosottoviranomaiset oikeuteen, koska korkein oikeus ei pura alioikeuksien vääriä päätöksiä. Valtipetosta halutaan salata ja rikollisille on annettu syytesuoja. Rikostutkija Pekka Niskakangas ei ole hankkinut todistusaineistoksi salaiseksi julistettuja ns. Koiviston konklaavin asiakirjoja, jotka todistavat valtiopetoksen sekä salaiseksi julistettua SSP-sopimusta, mikä osoittaa valtiopetoksen toteutuksen ja salaiseksi julistettua Aktiv-Hansa-kaupan asiakirjoja, mitkä todistavat valtiopetoksen ja rikoksten salailun.
    Rikostutkija Pekka Niskakangas ei ole vaivautunut kuulustelemaan minua vaan on kuulustelut vain käräjätuomari Sarianne Ervastia. Rikostutkija Pekka Niskakangas on koko ajan kieltäytynyt vastaanottamasta minulta todistustusaineistoa ja kuulustelemasta minua. Pekka Niskakangas on varmasti puolueellinen asian tutkinnassa.
MA 06.01.2020 Mistä on kysymys?

Monet ovat ihmetelleet mistä on kysymys Erkki Ahon asiassa. Kerron nyt tarkasti mistä on kysymys. Minusta on tehty rikosilmoitus, koska haluan oikeutta Suomessa. Rikosilmoituksen tekijöinä ovat Suomen valtion edustajat Oulun käräjäoikeuden tuomari Sarianne Ervasti ja ulosottomies Eveliina Nissilä. Rikosilmoituksen aihe virkamiehen väkivaltainen vastustaminen. Minun mielestäni rikosilmoitus on perätön ilmianto. Minulla on todistajat asiassa ja minulla on kiistaton todistusaineisto. En ole syyllistynyt mihinkään rikokseen, mutta käräjätuomaria ja ulosottomiestä on syytä epäillä rikoksista. Minulla on rikoksesta epäiltynä erittäin vahva asema Suomen perustuslain ja Ihmisoikeussopimusten mukaan. Suomen valtio on sitoutunut nuodattamaan Suomen lakeja ja Ihmisoikeussopimuksia. Valitettavasti poliisit ovat tehneet tahallaan rikositutkinnan virheellisesti enkä ole saanut esittää todistusaineistoja asiassa eikä todistajiani ole kuultu.

Minä olen vaatinut, että poliisit, rikostutkija Pekka Niskakangas ja tutkinnajohtaja Hannu Mensonen, hankkivat ja tutkivat todistusaineistoksi asiassani vaatimani seuraavat asiakirjat, jotka olen haastehakemuksessa esittänyt todistusaineistoksi hankittavaksi ja jotka käräjätuomari on jättänyt hankkimatta:


  1. salaiseksi julistetut ns. Koiviston konklaavin asiakirjat
  2. salaiseksi julistetun SSP-sopimuksen 22.10.1992
  3. salaiseksi julistetun Aktiv-Hansa-kaupan asiakirjat 31.3.2000

Nämä asiakirjat todistavat valtiopetoksen, jonka suoranainen jatke on PR-talojen konkurssivyyhti.
Jos poliisit eivät hanki näitä asiakirjoja 12.01.2020 mennessä tai viimeistään siinä vaiheessa kun minun on määrä antaa loppulausunto asiassa eli 31.01.2020 menessä, niin en tule saamaan esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, jota Suomen laki ja ihmisoikeussopimukset edellyttävät.

Myöskään muut 1990-laman uhrit ja valtiopetoksen uhrit eivät tule saamaan oikeutta jos minulta estetään esteetön rikostutkinta ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Siksi asia on äärettömän tärkeä.
Kansalaisten on syytä varautua suuriin mielenosoituksiin sekä muihin tarpeellisiin toimiin jotta Sanna Marinin hallitus ryhtyy asian vaatimiin toimenpiteisiin jos poliisit ja käräjäoikeus eivät noudata Suomen lakia.

TI 07.01.2020 Mikä on Koiviston konklaavi?

KE 08.01.2020 Mikä on salaiseksi julistettu SSP-sopimus?

    Katson, että rikostutkinta asiassa on tehty esitutkintalain, poliislain, perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaisesti.
Esitutkintalaissa määritellään esitutkinnan suorittaminen seuraavasti:

Esitutkinnassa selvitettävät asiat
Esitutkinnassa selvitetään:
1) asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, asianosaiset sekä muut syyteharkintaa ja rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat;
2) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöönpanemiseksi;
3) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 3 luvun 9 §:n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan; ja
4) suostuuko asianomistaja ja aikooko rikoksesta epäilty suostua asian käsittelemiseen käräjäoikeudessa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä.
Esitutkinnassa asia on valmisteltava siten, että syyteharkinta ja asianosaisten etujen valvominen voidaan suorittaa asianmukaisesti ja että todistelu voidaan pääkäsittelyssä ottaa vastaan yhdellä kertaa tai asia voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä.

Tutkinnanjohtaja
Esitutkintaa johtaa tutkinnanjohtaja, jona toimii pakkokeinolain (806/2011) 2 luvun 9 §:ssä tarkoitettu pidättämiseen oikeutettu virkamies. Syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana kuitenkin vain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Poliisin toimittamassa esitutkinnassa saa rikosylikonstaapeli tai ylikonstaapeli toimia tutkinnanjohtajana asian laatuun liittyvästä tai muusta vastaavasta perustellusta syystä ja muun viranomaisen toimittamassa esitutkinnassa virkamies, jonka oikeudesta toimia tutkinnanjohtajana säädetään laissa erikseen.
Samaan rikoskokonaisuuteen kuuluvien rikosten tutkinnanjohtajien esimieheksi voidaan määrätä tutkinnan yleisjohtaja, joka päättää esitutkinnan yhteensovittamisesta ja joka voi tuossa tarkoituksessa antaa alaisenaan toimivia tutkinnanjohtajia koskevia määräyksiä.
Tutkija
Tutkija suorittaa tutkinnanjohtajan johdon ja valvonnan alaisena epäiltyä rikosta koskevat kuulustelut ja muut esitutkinta-toimenpiteet sekä toteuttaa tutkinnanjohtajan antamat asian tutkintaa koskevat määräykset ja suorittaa muut tutkijalle lain mukaan kuuluvat toimenpiteet.

Poliisilaki määrittelee poliisin tehtävät

Poliisin tehtävät
Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, kansallisen turvallisuuden suojaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. (26.4.2019/581)
Poliisi suorittaa lisäksi lupahallintoon liittyvät ja muut sille laissa erikseen säädetyt tehtävät sekä antaa jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua. Jos on perusteltua syytä olettaa henkilön kadonneen tai joutuneen onnettomuuden uhriksi, poliisin on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin henkilön löytämiseksi.
Rikosten esitutkinnasta säädetään esitutkintalaissa (805/2011) ja rikosten esitutkinnassa käytettävistä pakkokeinoista pakkokeinolaissa (806/2011).
Perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen
Poliisin on kunnioitettava perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä toimivaltuuksia käyttäessään valittava perusteltavissa olevista vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista.

Suomen perustuslaki määrittelee syytetyn aseman ja suomalaisen perustoikeudet

Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.


Perusoikeudet

6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.


7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen
Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.
Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.


8 §
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.


9 §
Liikkumisvapaus
Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.
Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.
Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lailla voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi luovuttaa tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu. (24.8.2007/802)
Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.


10 §
Yksityiselämän suoja
Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.
Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.
Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. (5.10.2018/817)
Lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä, turvallisuustarkastuksessa ja vapaudenmenetyksen aikana sekä tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta. (5.10.2018/817)


11 §
Uskonnon ja omantunnon vapaus
Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.


12 §
Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.


13 §
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.
Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.
Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.


14 §
Vaali- ja osallistumisoikeudet
Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.
Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla muulla Euroopan unionin kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sen mukaan kuin lailla säädetään. (4.11.2011/1112)
Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.


15 §
Omaisuuden suoja
Jokaisen omaisuus on turvattu.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.


16 §
Sivistykselliset oikeudet
Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.
Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.


17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.


18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.
Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.


19 §
Oikeus sosiaaliturvaan
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.


20 §
Vastuu ympäristöstä
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.


21 §
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Euroopan Ihmisoikeussopimus määrittelee syytetyn aseman ja oikeudet

1 artikla

Velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia
Korkeat sopimuspuolet takaavat jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle tämän yleissopimuksen I osassa määritellyt oikeudet ja vapaudet.

I OSA
OIKEUDET JA VAPAUDET

2 artikla
Oikeus elämään
1. Jokaisen oikeus elämään on suojattava laissa. Keneltäkään ei saa riistää hänen elämäänsä tahallisesti, paitsi tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanemiseksi silloin, kun hänet on tuomittu rikoksesta, josta laissa määrätään tällainen rangaistus.
2. Elämän riistämistä ei voida katsoa tämän artiklan vastaiseksi teoksi silloin, kun se seuraa voimankäytöstä, joka on ehdottoman välttämätöntä:
a) kenen hyvänsä puolustamiseksi laittomalta väkivallalta;
b) laillisen pidätyksen suorittamiseksi tai laillisen vapaudenriiston kohteeksi joutuneen henkilön paon estämiseksi;
  1. mellakan tai kapinan kukistamiseksi laillisin toimin.
3 artikla
Kidutuksen kielto
Ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.

4 artikla
Orjuuden ja pakkotyön kielto
1. Ketään ei saa pitää orjuudessa tai orjuuden kaltaisessa pakkotyössä.
2. Ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä tai muuta pakollista työtä.
3. "Pakkotyöllä tai muulla pakollisella työllä" ei tässä artiklassa tarkoiteta:
a) tämän yleissopimuksen 5 artiklan määräysten mukaisesti määrätyn vapaudenriiston aikana tai ehdonalaisessa vapaudessa tavanomaisesti määrättyä työtä;
b) aseellisen palveluksen luonteista palvelusta tai sellaista palvelusta, joka vaaditaan sen sijasta maissa, jotka hyväksyvät aseellisesta palveluksesta kieltäytymisen omantunnonsyistä;
c) sellaista palvelusta, jota vaaditaan silloin, kun vaara tai onnettomuus uhkaa yhteiskunnan olemassaoloa tai hyvinvointia;
  1. sellaista työtä tai palvelusta, joka kuuluu yleisiin kansalaisvelvollisuuksiin.

5 artikla
Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen
1. Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Keneltäkään ei saa riistää hänen vapauttaan, paitsi seuraavissa tapauksissa ja lain määräämässä järjestyksessä:
a) henkilö vangitaan lain nojalla sen jälkeen, kun hänet on tuomittu toimivaltaisessa tuomioistuimessa;
b) henkilö pidätetään tai vangitaan lain nojalla, koska hän ei ole noudattanut tuomioistuimen laillista määräystä, tai jonkin lakimääräisen velvoitteen täyttämisen turvaamiseksi;
c) henkilö pidätetään tai hänen vapautensa riistetään lain nojalla hänen saattamisekseen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavaksi, milloin on syytä epäillä hänen syyllistyneen rikokseen tai jos katsotaan välttämättömäksi estää häntä tekemästä rikosta tai pakenemasta teon jälkeen;
d) alaikäiseltä riistetään vapaus lain nojalla hänen kasvatuksensa valvomiseksi tai hänet pidätetään lain nojalla hänen saattamisekseen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavaksi;
e) henkilöltä riistetään vapaus lain nojalla tartuntataudin leviämisen estämiseksi tai hänen heikon mielenterveytensä, alkoholisminsa, huumeidenkäyttönsä tai irtolaisuutensa vuoksi;
f) henkilö pidätetään tai häneltä riistetään vapaus lain nojalla, jotta estettäisiin hänen laiton maahantulonsa, tai jos on ryhdytty toimiin hänen karkottamisekseen tai luovuttamisekseen.


  1. Vapaudenriiston kohteeksi joutuneelle on viipymättä ilmoitettava hänen ymmärtämällään kielellä vapaudenriiston perusteet ja häneen mahdollisesti kohdistetut syytteet.
  1. Tämän artiklan 1 kappaleen c kohdan määräysten nojalla pidätetty tai vapaudenriiston kohteeksi joutunut on viipymättä tuotava tuomarin tai lain nojalla tuomiovaltaa käyttävän muun viranomaisen tutkittavaksi, ja hänellä on oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa tai oikeus tulla vapautetuksi oikeusjutun ollessa vireillä. Vapaaksi laskemisen ehdoksi voidaan asettaa takeet siitä, että asianomainen saapuu oikeudenkäyntiin.
  1. Jokaisella, jolta on riistetty hänen vapautensa pidättämällä tai muuten, on oikeus vaatia tuomioistuimessa, että hänen vapaudenriistonsa laillisuus tutkitaan viipymättä ja että hänet vapautetaan, mikäli toimenpide ei ole laillinen.
  1. Jokaisella, joka on pidätetty tai jonka vapaus on muuten riistetty tämän artiklan määräysten vastaisesti, on täytäntöönpanokelpoinen oikeus vahingonkorvaukseen.
6 artikla
Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.
2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.
3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:
a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;
b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;
c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;
d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;
e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.

7 artikla
Ei rangaistusta ilman lakia
1. Ketään ei ole pidettävä syypäänä rikokseen sellaisen teon tai laiminlyönnin perusteella, joka ei ollut tekohetkellä kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisen oikeuden mukaan rikos. Rikoksen tekohetkellä sovellettavissa ollutta rangaistusta ankarampaa rangaistusta ei saa määrätä.
2. Mikään tässä artiklassa ei estä ryhtymästä oikeudenkäyntiin henkilöä vastaan ja tuomitsemasta häntä rangaistukseen teosta tai laiminlyönnistä, joka sivistyskansojen hyväksymien yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti oli tekohetkellä rikollinen teko.
8 artikla
Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta
1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.
  1. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi kun laki sen sallii ja se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.
9 artikla
Ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus
  1. Jokaisella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai uskoa ja vapauden tunnustaa uskontoaan tai uskoaan joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin.
  2. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen turvallisuuden vuoksi, yleisen järjestyksen, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.
10 artikla
Sananvapaus
  1. Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi.
  1. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.
11 artikla
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
  1. Jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen, mikä käsittää myös oikeuden perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa turvaamiseksi.


  1. Näiden oikeuksien käyttämiselle ei saa asettaa muita kuin sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Tämä artikla ei estä laillisten rajoitusten asettamista asevoimiin, poliisiin tai valtionhallintoon kuuluviin nähden heidän käyttäessään näitä oikeuksia.

12 artikla
Oikeus avioliittoon
Avioliittoiässä olevilla miehillä ja naisilla on oikeus mennä avioliittoon ja perustaa perhe tämän oikeuden käyttöä säätelevien kansallisten lakien mukaisesti.

13 artikla
Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon
Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.

14 artikla
Syrjinnän kielto
Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.

15 artikla
Sopimusvelvoitteista poikkeaminen hätätilan aikana
  1. Sodan tai muun yleisen hätätilan aikana, joka uhkaa kansakunnan elämää, korkeat sopimuspuolet voivat ryhtyä toimiin, jotka merkitsevät poikkeamista niiden tämän yleissopimuksen mukaisista velvoitteista, siinä laajuudessa kuin tilanne välttämättä vaatii edellyttäen kuitenkin, etteivät tällaiset toimet ole ristiriidassa valtion muiden kansainvälisen oikeuden mukaisten velvoitteiden kanssa.
  1. Tämän määräyksen nojalla ei voida poiketa 2 artiklasta, paitsi silloin kun on kysymys laillisista sotatoimista johtuvista kuolemantapauksista, eikä 3, 4 (1 kappale) ja 7 artiklasta.
  1. Korkean sopimuspuolen, joka käyttää hyväkseen oikeutta poiketa yleissopimuksesta, tulee pitää Euroopan neuvoston pääsihteeri täysin tietoisena toimistaan ja niihin johtaneista syistä sekä ilmoittaa hänelle, milloin näistä toimista on luovuttu ja yleissopimuksen kaikkia määräyksiä jälleen noudatetaan.
16 artikla
Ulkomaalaisten poliittisen toiminnan rajoittaminen
Minkään 10, 11 ja 14 artiklan määräyksen ei voida katsoa estävän korkeita sopimuspuolia rajoittamasta ulkomaalaisten poliittista toimintaa.

17 artikla
Oikeuksien väärinkäytön kielto
Minkään tässä yleissopimuksessa ei saa tulkita suovan millekään valtiolle, ryhmälle tai henkilölle oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan tai tehdä sellaista tekoa, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin tässä yleissopimuksessa tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa niitä enemmän kuin tässä yleissopimuksessa on sallittu.

18 artikla
Oikeuksien käyttöä koskevien rajoitusten rajoittaminen
Tämän yleissopimuksen sallimia, mainittuihin oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvia rajoituksia ei saa soveltaa muussa tarkoituksessa kuin siinä, jota varten ne on säädetty.

YK:n Ihmisoikeusjulistus määrittelee syytetyn aseman ja oikeudet


  1. artikla. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
2. artikla. Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.
Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.


  1. artikla. Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.
  1. artikla. Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä.


  1. artikla. Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.
  1. artikla. Jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä.
  1. artikla. Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.


  1. artikla. Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia.
  1. artikla. Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon.
  1. artikla. Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.


  1. artikla. 1. Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet. 2. Ketään ei pidä tuomita rangaistavaksi teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia tekohetkellä. Myöskään ei pidä tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan teon suoritushetkellä.
  1. artikla. Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.


  1. artikla. 1. Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä. 2. Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa.


  1. artikla. 1. Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. 2. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä
    .15. artikla. 1. Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen. 2. Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen.


  1. artikla. 1. Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen. 2. Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta. 3. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.


  1. artikla. 1. Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa. 2. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.


  1. artikla. Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.
  1. artikla. Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.
  1. artikla. 1. Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. 2. Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.
  1. artikla. 1. Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä. 2. Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin. 3. Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava.
  1. artikla. Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioon ottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.
  1. artikla. 1. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. 2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. 3. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot. 4. Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.


  1. artikla. Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin.


  1. artikla. 1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta. 2. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.


  1. artikla. 1. Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän kykyjensä mukaan. 2. Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi. 3. Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu.


  1. artikla. 1. Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista. 2. Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.


  1. artikla. Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.


  1. artikla. 1. Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen. 2. Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa. 3. Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita.


  1. artikla. Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.
Katson, että rikostutkinta asiassa on tehty esitutkintalain, poliisilain, Suomen perustuslain, Euroopan Ihmisoikeussopimuksen ja YK:n Ihmisoikeusjulistuksen vastaisesti. Minä en ole saanut esittää esitutkinnassa mitään todistusaineistoa eikä minun todisajiani ole kuultu. Rikostutkinta olisi pitänyt aloittaa haastehakemuksesta ja selvittää mitä minä olen haastehakemuksessa vaatinut oikeutta käsittelemään. Haastehakemuksessa on tuonut esille kaikki asiat, jotka ovat aiheuttaneet virheelllisen ulosoton, jonka kohteena olen ollut jo lähes 25 vuotta. Olen halunnut todistaa, että kaikki ulosottosaatavani ovat syntyneet valtion rikollisen toiminnan seurauksena ja ovat siksi perintäkelvottomia.

Käräjätuomari Sarianne Ervasti ei ole antanut minulle oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä jotta olisin voinut todistaa asian. Hän on menetellyt Suomen lain ja korostan ennenkaikkea perustuslain vastaisesti. Hän toiminut Euroopan Ihmisoikeussopimuksen ja YK:n ihmisoikeusjulistuksen vastaisesti.
Hän laiminlyönyt virkavelvollisuutensa ja väärinkäyttänyt virka-asemaansa. Hän vääristellyt todistusaineistoa ja on syyllitynyt ihmisoikeusrikoksiin muun muassa kidutukseen, kun ei ole antanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.
Poliisin olisi esitutkinnassa pitänyt tutkia haastehakemus, mutta poliisilla on ollut ennakkoasenne asiaan ja ehkä siksi haastehakemus on jätetty tutkimatta.
Kiistän jyrkästi syyllistyneeni virkamehen väkivaltaiseen vastustamiseen ja kunnianloukkaukseen. Olen pyrkinyt saamaan oikeutta ja siksi olen haastanut ulosottoviranomaiset oikeuteen voidakseni todistaa, että kaikki ulosotossa olevat saatavat ovat saatu aikaan Suomen valtion rikollisella toiminnalla ja ne ovat perintäkelvottomia. Mikään rikos ei ole vanhentunt, koska 1. ulosotto on voimassa, 2. asiat ovat koko ajan olleet keskeytyksettä vireilla 3. valtiopetos pitää rikokset avoimena, koska valtiopetos ei vanhene koskaan ja omat konkurssini johtuu suoraan valtiopetoksesta.

Täydennän ja tarkistan loppulausuntoani 31.01.2020 mennessä luettuani kuulustelukertomukkset paremmin.


Kalajoki 20.01.2020

Erkki Aho


Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)