Taiteilija Olga Markova Orell on maalannut Raution kirkosta kaksi maalausta, mitkä ovat taidenäyttelyssäni.
Laajaan
Suur-Kalajoen emäseurakuntaan kuuluneilla rautiolaisilla oli pitkät
kirkkomatkat Kalajoelle ja sen kappeliseurakuntiin Alavieskaan ja
Sieviin. Rautioon alettiin puuhata omaa seurakuntaa 1790-luvulla.
Ruotsin kuningas hyväksyi 20. lokakuuta 1796 kolmenkymmenenneljän
rautiolaisen tekemän anomuksen omasta seurakunnasta ja
hautausmaasta. Oma kirkko ja hautausmaa saatiin vuonna 1800. Puinen
ristikirkko ja ylöspäin kolmijaksoinen tapuli ovat kuuluisan
kalajokisen kirkonrakentajan Simon Matinpoika Jylkän eli Silvénin
viimeinen kirkkorakennus. Simon
Silvén (aik.
Jylkkä,
11.
elokuuta
1747
Kalajoki
–
29.
huhtikuuta
1798
Kalajoki)
oli suomalainen rakennusmestari,
maanviljelijä
ja
kirkonrakentaja.
Kirkonrakentaja Matti
Jylkkä
on
hänen isänsä.Silvénin ensimmäinen itsenäinen työ on Nurmeksen
kirkon
tapuli
vuodelta 1773. Pohjalaistyylinen kolmikerroksinen tapuli on edelleen
pystyssä. Ensimmäinen Silvénin rakentama kirkko on Sievin
kirkko,
joka valmistui 1775, mutta purettiin 1860-luvulla. Vuonna 1771
valmistunutta Piippolan
kirkkoa
sanotaan
myös Silvénin rakentamaksi, mutta asiasta ei olla yksimielisiä.
Piippolan kirkko (1771)
Kustaa Aadolfin kirkko (1779, Iisalmen vanha kirkko)
Maakallan kirkko (1780, tunnetaan myös nimellä Kallankarin kirkko)
Merijärven kirkko (1781)
Pihtiputaan kirkko (1783)
Haapaveden kirkko (1784, tuhoutunut tulipalossa toukokuussa 1981)
Vihannin kirkko (1784)
Rantsilan kirkko (1785)
Alavieskan kirkko (1795, tuhoutunut tulipalossa 1916)
Raution kirkko (1800)
Kalajoen
Iso-Jylkän talon isäntä, kirkonrakentaja Simon
Silven on
ollut merkittävimpiä keskipohjalaisia 1700-luvun
rakennusmestareita. Hänen pääasiallinen toiminta-alueensa oli
Pohjois-Pohjanmaalla ja Ylä-Savossa. Silvenin rakennustuotanto ja
säilyneet piirustukset osoittavat, että hän on hallinnut laajasti
perinteisen kirkon- ja tapulinrakennustaiteen ja samanaikaisesti
kyennyt omaksumaan monia kirkkotehtuurin senaikaiksia
uutuuksia.
Simon
Silven syntyi
11.8.1747 ja kuoli 29.4.1798. Simon
Silven syntyi
kahdeksanlapsiseen perheeseen kuudentena lapsena. Sukunimi juontuu
hänen kotikylänsä Kalajoen Metsäkylän nimestä. Tärkeimmän
rakennusmestarioppinsa hän lienee saanut isältään kirkon- ja
tapulinrakennustyömailla, Sen lisäksi on mahdollista, että hän on
nuoremman veljensä, maanmittari Stefan Silvenin tavoin istunut
jonkin aikaa koulunpenkillä.
Kirkonrakentaja
Simon
Silvenin vanhin
itsenäinen työ lienee Nurmeksen tapulin rakentaminen vuonna 1773.
Tuolloin mestari oli 25-vuotias. Sitä ennen hän oli osallistunut
isänsä johtajamaan Kärsämäen kirkon rakentamiseen 1765. Omien
suunnitelmien mukaan Simon Silven rakensi ainakin Sievin kirkon 1775.
Kirkko on purettu 1860-luvulla. Silven rakensi myös Kallan karien
kirkon 1780 ja Ullavan kirkon 1783. Ruotsin yli-intendentinviraston
vahvistamien rakennuspiirustusten mukaan Simon Silven on rakentanut
Iisalmen kirkon 1997, Merijärven kirkon 1781, Loviisan kirkon 1782.
Loviisan kirkko paloi 1855. Silven on rakentanut myös Vihannin
kirkon 1784, Rantsilan kirkon 1785 ja Kalajoen kirkon 1780-81.
Kalajoen kirkko paloi 1808. Alavieskan kirkon Silven rakensi 1795.
Tämä kirkko paloi 1916. Pielaveden kirkon hän rakensi 1797.
Pielaveden kirkko on purettu 1882. Raution kirkko rakennettiin Simon
Silvenin piirustusten mukaan ja se valmistui 1800.
Nurmeksen
tapuli on tyypillinen pohjalainen kolmikerroksinen
renesanssitapuli.Simon
Silvenin suunnittelema
Saloisten tapuli on lähinnä pohjalaisen ja lounaissuomalaisen
tapulityylin siro sulautuma. Kallan karien ja Ullavan kirkot ovat
myös tavanomaisuudesta poikkeavia, pitkänomaisia kahdeksankulmion
muotoisia. Ullavan kirkko on lisäksi rakenteeltaan ns.
tukipalkkikirkko, jonka pitkiä sivuseiniä tukevat lyhyistä hirsistä
salvotut ontot tukipilarit. Pohjakaavansa erikoislaatuisuudesta
huolimatta edellä mainitut kirkkorakennukset nivoutuvat
kokonaisuudessaan tyyliltään kiinteästi muuhun 1700-luvun
loppupuolen kansanomaiseen rakennustaiteeseen. Kirkonrakentaja Simo
Silvenin tärkeimpiä töitä olivat kutenkin muutamat ristikirkot,
joiden piirustuksia on muokattu Tukholmassa Silvenin
alkuperäissuunnitelmien pohjalta.
Raution kirkkoa korjattiin 1880-luvulla, jolloin sitä korotettiin lähes metrillä ja siihen tehtiin torni. Rautioon saatiin ensimmäinen pappi, pitäjänapulainen Henric Widel, joka tuli Rautioon vuonna 1803 ja aloitti kirkonkirjojen pidon. Pappi asui Tassilassa. Vuonna 1804 Rautio tuli seurahuonekunnaksi ja saarnaajina toimivat Simon Björklöf 1806-1815 ja Niilo Simelius 1817-1820.
Raution puinen ristikirkko on kuulun kalajokisen kirkonrakentajan Simon Matinpoika Jylkän piirustusten mukaan rakennettu. Se valmistui vuonna 1800. Kirkkoa ja tapulia on korjattu vuosina 1881-1884 jolloin kirkkoa korotettiin vajaalla metrillä ja siihen rakennettiin torni. Kirkon viimeisin remontti on tehty 1999-2000. Kirkkoon saatiin jalkaharmoni vuonna 1938 ja vuoden 1968 sisäkorjauksen yhteydessä sen sijalle sijoitettiin Kemiön seurakunnalta lahjaksi saadut vanhat kunnostetut urut. Raution kirkossa on 370 istumapaikkaa. Alttaritauluja on kolme, joista vanhin on vuodelta 1804 Johannes Kempin ”Ristiinnaulittu”. Alttariseinällä on Oskar Lindbergin ”Ehtoollinen” ja keskellä on Aino Håkanssonin ”Hyvä Paimen” vuodelta 1939. Seurakuntakoti vihittiin käyttöön 13.8.1978. Laajennus- ja korjaustöitä tehtiin vuonna 1998.
Vuodelta
1939 on kookkain, ”Hyvä Paimen”, jonka Aina Håkansson maalasi
amerikkalaisen esikuvan mukaan. Siinä Paimen kurottautuu rotkon
reunalla henkensä uhallakin pelastamaan pelokasta lammastaan.
Vuodesta 1988 kaikki kolme taulua ovat olleet alttariseinällä.
Alttariseinämän kaikki taulut kertovat Jeesuksesta ja puhuttelevat
siten kristinuskon keskeisellä sanomalla.
Kirkko edustaa
rautiolaisille jotakin pysyvää. Muuttumattomaksi ymmärretään sen
lohduttava ja rohkaiseva sana. Kirkon peruskorjaus ja maalaus tehtiin
vastikään vuonna 2000. Hans Heinrichin 1975 rakentamat urut ovat
kahdeksanäänikertaiset. Raution kirkko on kodikas, rauhaisa ja
viihtyisä. Raution kirkossa on 370 istumapaikkaa.
Tapulin
kello kutsuu Raamatun sanoin kansaa kirkkoon: ”Veisatkat Herralle,
soittakat Herralle, puhukat kaikista hänen ihmeellisistä töistänsä”
(I Aik 16:9). Teksti on kellon kyljessä. Kylästä pitäjäksi
muotouduttuaan Rautio sai kappeliseurakunnan oikeudet vuonna 1826.
Seurakunta itsenäistyi Kalajoen emäseurakunnasta 1921. Vuonna 1973
Rautio liitettiin Kalajoen kuntaan, minkä jälkeen seurakunnat
muodostivat täydellisessä yhteistaloudessa toimivan
seurakuntayhtymän.
Viimeisin peruskorjaus ja maalaus on tehty vuonna 2000. Kirkon pääportaat uusittiin vuonna 2006. Kirkko, tapuli, ruumishuone ja ulkovarasto maalattiin ulkopuolelta kesällä 2010.
Myös Raution kirkko on ollut vähällä palaa. Korjausten yhteydessä vuonna 1968 kattilahuoneesta sammui tuli ja runsaasti öljyä valui kattilaan, joka syttyi palamaan. Seurakunnan vanha hallintomies Valo Niska sai hälytyksen ja sammutti tulen lumella, jota toiset kantoivat ämpäreillä. Savu pääsi kuitenkin nokeamaan kirkon pahoin.
Urkulehteri rakennettiin vuonna 1938, jolloin kirkkoon saatiin jalkioharmoni. Se korvattiin Kemiön seurakunnan lahjoittamilla vanhoilla uruilla kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Nykyiset urut ovat vuodelta 1975. Ne on rakentanut Hans Heinrich alunperin 8-äänikertaisina. Peruskorjauksessa 2008 äänikertoja lisättiin 13-äänikertaisiksi.
Kirkon messinkinen keskikruunu on kauppias Kl. Helanderin lahjoittama. Vihkiraanu, jonka malli on 200 vuotta vanha, on maatalousnaisten lahja kirkolle. Pääeteisen seinälampetit ovat vanhaa peltityötä.
Kellotapuliin saatiin Tukholmassa valettu kello vuonna 1807. Siinä on teksti:
”Veisatkaat
Herralle, soittakat Herralle,
puhukat kaikista hänen
ihmeellisistä töistänsä.”
Vaikka kellossa on halkeama,
kantaa sen ääni silti noin kuuden kilometrin päähän. Tapulin
seinällä tien puolella seisoo vaivaisukko.
Kirkkoherrat
Vuodesta
1921 Raution kirkkoherroina ovat toimineet
Mauri
Kokko 1921-26
Aarne Alikoski 1927-28
Vilho Vihma 1936-46
Jaakko
Kurkela 1946-1951
Antero Juntumaa 1952-55
Martti Peltonen
1955-71
Paavo Paananen 1972-75
Veli Taanila 1975-79
Kaarlo
Hirvilammi 1980-84
Jorma Manninen 1985-2000
Jari Savinainen
2001-2002
Minut on kastanut kirkkoherra Jaakko Kurkela. Minulla on muistikuva myös kirkkoherra Antero Juntumaasta polvihousuissa. Muistaakseni hän oli partiotoiminnassa aktiivisesti mukana. Myöhemmin rovasti Antero Juntumaa (vuoteen 1940 saakka Juntunen) valittiin Kristillisen puolueen kansanedustajaksi vuonna 1972. Hän toimi kansanedustajana vuoteen 1982. Hän oli myös presidentin valitsijamies vuonna 1978. Kirkkoherra Martti Peltonen oli minulle tuttu henkilö, sillä Raution pappila oli kotini naapurissa. Juhani oli Martin ja Hannan poika. Hänen kanssaan urheilimme paljon yhdessä pappilan viereisellä urheilukentällä. Juhani oli hyvä seiväshyppääjä. Martti Peltonen opetti minua rippikoulussa ja Kalajoen yhteiskoulussa. Hän pyrki myös eduskuntaan, mutta jäi niukasti rannalle.
Vuonna
1826 Rautio sai kappeliseurakunnan oikeudet ja oikeuden
valita
kappalaiset:
Karl
Abraham Keckman 1829-1839,
Esaias
Castren 1839-1848,
Johan
Gabriel Lagus 1851-1858,
Johan
Henrik Ervast 1858-1863,
Karl
Emil Aeimelaeus 1867-1872,
Adolf
Castern 1874-1880,
Oskari
Vilhelm Snelman 1886-1893,
Niiloa
Iisakki Simelius 1894-1900,
Jaakka
Kajanen 1900-1917.
Vuonna
1921 Rautiosta tuli kirkkoherrakunta.
Saarnaaja Simon Björklöf s. 11.11.1772 Sievi, k. 1.3.1815 Rautio. Simon Björklöf oli ensimmäinen saarnaaja Rautiossa, jonne hän saapi vuonna 1806 ja toimi samalla Kalaoen kirkkoherrakunnan sijaiskirkkkoherrana vuosina 1806-1810 viran ollessa voimena.
Apupappi armonvuoden saarnaaja Johan Erik Bergstedt s.19.12.1791 Oulu, k. 10.9.1854 Lumijoki. Saapui vuonna 1814 Raution kappalaisen apulaiseksi ja oli seuraavana vuonna Rautiossa virka- ja armonvuoden saarnajana. Tarkempaa tietoa ei ole milloin hän lopetti tehtävänsä Rautiossa.
Saarnaaja Nils Simelius s. 18.11.1789, kuoli 1856 Simo. Nils Simelis nimitettiin Rauton saarnaaksi 3.4.1816 ja tehtävien hoidon hän aloitti siellä 15.4.1817 ja sai Rautiossa ollessaan 10.3.1819 määräyksen Simon kappalaiseksi.
Saarnaaja Fredrik Meurling s. 24.12.1879 Kalajoki, k. 1826 Rautio. Raution saarnaajaksi Fredrik Meurling nimitettiin 1819 ja tehtävän hoidon hän aloitti seuraavana vuonna. Meurlingin kuoleman jälkeen Raution kolmannen luokan saarnahuonekunnan saarnaajan virka lakkautettiin.
Kappalainen Karl Abraham Keckman s. 13.1.1804 Kemi,, k. 12.10 1882 Lohtaja. Raution kappalaiseksi Karl Abraham Keckman määrättiin 8.10.1829. Hän oli myös innoska maanviljelijä. Raution vanhaan pappilaan hänen tiedetään raivanneen uutta peltoa ilmeisesti useiden hehtaarien verran.
Kappalainen Esaias Castren s. 12.6.1809 Rovaniemi, k. 18.5.1848 Rautio. Ei ole tietoja minä vuosina hän suoritti virkaansa Raution kappalaisena.
Kappalaisen sijainen Berndt Enoch Ingman s. 12.9.1814 Alajärvi, k. 1879 Kalajoki. Saapui kappalaiseksi Rautioon 1840 ja oli tehtävässä ainakin seuraavaan vuoteen.
Armonvuoden saarnaaja Karl Filip Tillman s. 5.11.1820 Lapua, k. 1892 Rovaniemi. Tillman toimi Rautiossa armonvuoden saarnaajana kesän ajan 1848 ja siirtyi sitten toiselle paikkakunnalle hoitamaan saarnaajan tehtäviä.
Virka- ja armonvuoden saarnaaja Gustaf August Montin s. 18.1.1821 Kuusamo, k. Ei tietoja. Määryksen virka- ja armonvuoden saarnaajaksi Rautioon Montin sai 16.8.1848 ja oli tehtävässä vuoden 1851 maaliskuulle saakka.
Kappalaien Johan Gabriel Lagus 22.3.1816, k. 1870 Lumijoki. Lagus nimitettiin Raution kappalaiseksi 9.5.1849 ja viranhoidon hän aloitti toukokuun alussa vuonna 1951. Hän siirtyi Rautiosta Lumijoelle toukokuun alusta 1858.
Kappalainen Johan Henrik Ervast s. 16.6.1816 Puolanka, k. 19.5.1863 Rautio. Raution kappalaisena Ervast oli aloittanut viranhoidon 1.5.1858 toimien tehtävässä kuolemaansa saakka eli hieman yli viiden vuoden ajan.
Kappalainen Karl Emil Aeimelaeus s. 23.12.1834 Paltamo, k. 16.5.1897 Karttula. Raution kappalaiseksi Aejmelaeus saapui 1.5.1867 ja hoiti tehtäviään vuoteen 1872 jolloi siirtyi Karttulaan.
Vt. kappalainen Johannes Holmström s. Ei tietoja, k. 1901. Holmström hoiti Rautionn vt. kappalaisen tehtäviä vuosina 1872-1874.
Kappalainen Adolf Castren s. 30.12.184 Kemi, k. 16.9.1905 Tyrnävä. Castren aloitti Raution kappalaisena toukokuun alussa 1874, kuinka kauan hän tehtävä suoritti niin siitä ei ole tarkempaa tietoa.
Vt. kappalainen Viktor Alfred Virkkula s. 25.4.1854 Ii, k. 19.2.1932 Haukipudas. Raution vt. kappalaiseksi Virkkula saapui 1880 ja ehti toimia seurakunnassa vian vajaan vuoden ajan, kunnes hänet siirrettiin toiseen paikkaan.
Vt. kappalainen Niilo Karlsberg/Karilas s. 11.12.1852 Saloinen, k. Ei tietoja. Karlsberg aloitti Rautiossa työsnä 19.8.1881 ja sitä kesti vajaan vuoden verran. Muutaman kuukauden kuluttua paikkakunnalle saapumisensa jälkeen hän oli mukana puuhaamassa kuntaan kansakoulua.
Vt. kappalainen Niilo Iisakki Simelius 2. 26.8.1864 Rantsila, k. Ei tietoja. Simelius saapui Raution kappalaiseksi 19.4.1893 ja hänet nimitettiin vakinaiseksi kappalaiseksi 14.3.1894. Kappalaisena hän todennäköisesti toimi aina vuoden 1899 loppuun saakka.
Kappalainen Jaakko Kajanen 2.8.11.1847 Vähäkyrö, k. 5.5.1917 Rautio. Kajanen saapui Raution kappalaseksi 21.5.1900 ja toimi tässä virassa aina kuolemaansa saakka.
Väliajan saarnaaja Lauri Antero Hakalahti s.27.7.1891 Oulu, k. 7.5.1920 Rautioa. Hakalahti saapui Rautioon hoitamaan tehtäviään vuonna 1920 ja hoiti niitä siihen asti kunnes siirtyi 16.4.1921 toiselle paikkakunnalle.
Väliajan saarnaaja Juhani (Eero Johannes) Ahola s. 25.1.1891 Kangasala, k. Ei tietoja. Ahola saapui Rautioon hoitamaan tehtäviään vuonna 1920 ja hoiti niitä siihen asti kunnes siirtyi 16.4.1921 toiselle paikkakunnalle.
Vt. kirkkoherra Väinö Oskari Torvela s. 2.1.1893 Haukipudas, k. Ei tietoja. Torvela aloitti tehtävänsä Rautiossa 20.6.1921 ja lopetti kirkkoherran tehtävät jo saman vuoden lopulla 29.11.1921.
Kirkkoherra Mauri Juhana Kokko s. 8.1.1892 Ii, k. Ei tietoja. Raution kirkkoherrana Kokko aloitti työnsä vuonna 1921 ja jatkoi sitä aina 1..5.1926 saakka.
Vuosina 1926-1927 Raution seurakuntaa palvelivat Kalajoen papit.
Kirkkoherra Aarne Aukusti Alikoski s. 17.5.1896 Oulu, k. 1953 Laitila. Rautiosssa Alikoksi aloitti virkansa toukokuun alussa 1927. Hän toimi kuitenkin seurakunnan paimenena ainoastaan vain vuoden verran. Kirkkoherra Alikoski on omistanut Raution ensimmäisen radion.
Vt. kirkkoherra Einar Borg s. 8.3.1878 Liminka, k. 17.7.1957 Oulu. Borg aloitti tyänsä Rautiossa 1.5.1928 ja lopetti kirkkoherrana toimisen jo 31.8.1928.
Vt. kirkkoherra Väinö Havas s. 15.8.1898 Lempäälä, k. Ei tietoja. Havas palveli rautiolaisia vuosina 1928-1930 toimiessaan Merijärven kirkkoherrana.
Väinö Havas
http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Havas
Vt. kirkkoherra Väinö Akseli Näyhä s. 21.10.1888 Oulu, k. Tietoja. Näyhä palveli Raution seurakuntaa vuonna 1930 ollessaan Ylvieskan kirkkoherran apulaisena.
Vt. kirkkoherra Vilho Heikki Kivioja 2. 21.1.1896 , k. 2.11.1977 Kalajoki. Rautiolaisia Kivioja palveli vuosina 1930-1932 ja muutoinkin useaan otteeseen toimiessaan Kalajoen kappalaisena vuosina 1929-1940.
Vt. kirkkoherra Juho Arvi Metsovaara s. 17.6.1883 Sääksmäki, k. 18.5.1959 Helsinki. Metsovaara palveli Raution seurakuntaa vuonna 1930 ja muutoinkin ollessaan Kalajoen kirkkoherrana vuosina 1929-1940.
Vt. kirkkoherra Einari Hohti s. 29.7.1903 iitti, k. 6.1.1961 Eno. Hohti saapui raution kirkkoherraksi vuonna 1930 ja siirtyi maaliskuun alussa vuonna 1932 toiselle paikkakunnalle.
Vt. kirkkoherra Lauri Antti Salo 2.29.8.1904 Pori, k. 23.6.1960 Naantali. Salo toimi Raution kirkkoherrana vuosian 1932-34.
Vt. kirkkoherra Urho Veli Väinämö Pyy s. 27.7.1909 Kauniainen, k. Ei tietoja. Pyy saapui Rautioon vuonna 1934 ja siirtyi seuraaviin tehtäviin kesäkuun alussa 1936.
Kirkkoherra Vilho Kalevi Vihma s. 27.7.1909 Kauniainen, k. Ei tietoja. Vihma oli sitten jo pidempään Raution kirkkoherrana. Vuosina 1936-1946. Tänä aikana Granholman navetta tuhoutui tulipalossa.
Vt. kirkkoherra Jaakko Sulo Kurkela s. 14.2.1918 Raahe. k. Ei tietoja. Kurkela saapui Raution vt. kirkkoherraksi vuonna 1946 ja valittiin seuraavana vuonna vakinaiseksi kirkkoherraksi. Rautiossa Kurkela toimi aina syksyyn 1951 ja oli vielä 1952 kinkereillä.
Vt. kirkkoherra Pentti Antero Raunio s. 12.9.1921 Kemin msrk, k. Ei tietoja. Rautioon Raunio saapui 1.9.1951 ja siirtyi seuraavan vuoden kesäkuun alussa seuraaviin tehtäviin.
Kirkkoherra Armo Eino Antero Juntumaa s. 28.7.1921 Oulu, k. Ei tietoja, Juntumaa aloitti Raution kirkkoherran virassa 1.6.1952 ja siirtyi noin kolmen vuoden työkauden jälkeen muihin tehtäviin.
Kansanedustaja Antero Juntumaa
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/hetekatmp/ed910046e-su.htm
Kirkkoherra
Martti Jaakko Peltonen s. 25.7. 1926, k. Ruokolahdella.
Kirkkoherrana 1.9.1956 – 30.4.1971. Hän toimi Kalajoen
yhteiskoulussa uskonnonopettajan. Hän oli Raution kunnanhallituksen
puheenjohtajana 1963-1966 ja varapuheenjohtajan 1969-1971. Raution
Säästöpankin isännistön jäsen 1959-65 sekä Keskipohjan
Säästöpankin isännistön puheenjohtaja 1966-1971. Kalajokilaakson
talousalueen liiton puheenjohtajana hän toimi 1963-71 ja Oulun läänin
kuntauudistustoimikunnan jäsenenä 1967-69. Presidentin
valitsijamiehenä Peltonen oli 1968.
Lähdeaineisto Aarre
Aunola Rautio, Raution Kyläyhdistys ry, Suur-Kalajoen historia 2,
Kalajoen ja Raution historia 1865-1975 kirjoittanut Matti Kyllönen,
Kari-Pekka Sämpin kirjoitukset
Kirkkoherroina
ovat
toimineet:
Mauri
Jaakko Kokko 1921-1926,
Aarne
Aukusti Alikoski 1927-1928,
Vilho
Kalevi Vihma 1936-1946,
Jaakko
Sulo Kurkela 1946-1951,
Armo
Eino Antero Juntumaa 1952-1955,
Martti
Jaakko Peltonen 1956-1971,
Paavo
Veikko Paananen 1972-1975,
Veli
Otto Taanila 1975-1979,
Kaarlo
Kustaa Villiam Hirvilammi 1980-1984,
Jorma
Johannes Manninen 1985-2000,
Jari
Jaakko Savinainen 2000-2002.
Minut
on kastanut kirkkoherra Jaakko Kurkela. Minulla on muistikuva myös
kirkkoherra Antero Juntumaasta polvihousuissa. Muistaakseni hän oli
partiotoiminnassa aktiivisesti mukana. Myöhemmin rovasti Antero
Juntumaa (vuoteen 1940 saakka Juntunen) valittiin Kristillisen
puolueen kansanedustajaksi vuonna 1972. Hän toimi kansanedustajana
vuoteen 1982. Hän oli myös presidentin valitsijamies vuonna 1978.
Kirkkoherra Martti Peltonen oli minulle tuttu henkilö, sillä
Raution pappila oli kotini naapurissa. Juhani oli Martin ja Hannan
poika. Hänen kanssaan urheilimme paljon yhdessä pappilan
viereisellä urheilukentällä. Juhani oli hyvä seiväshyppääjä.
Martti Peltonen opetti minua rippikoulussa ja Kalajoen
yhteiskoulussa. Hän pyrki myös eduskuntaan, mutta jäi niukasti
rannalle.
Rautiolaiset
halusivat pysyä itsenäisenä seurakuntana
”Raution
seurakuntayhtymän omaisuus siirtyy Kalajoen
seurakunnalle.”
"Rautiolaiset halusivat pysyä itsenäisenä
seurakuntana"
"Rautiossa kerättiin adressi yhdistämistä
vastaan. Adressin kirjoitti lähes 1400 henkilöä.
Käytännössä
kaikki rautiolaiset. "
"Rautiolaiset vetosivat myös
piispan antamaan lupaukseen pari vuotta aikaisemmin, ettei
seurakuntia yhdistetä."
"Raution kirkkoherran ja
kanttorin virat lakkautettiin"
Oulun
tuomiokapituli teki syyskuussa 2002 esityksen Kalajoen ja Raution
seurakuntien yhdistämisestä. Tuomikapituli kysyi asiassa
selvitysmieheksi kirkkoherra Markku Korpelaa. Asiaa hoiti
tuomikapitulin lakimiesasessori Osmo Rahja. Rautiossa kerättiin
adressi yhdistämistä vastaan. Adressin kirjoitti lähes 1400
henkilöä. Käytännössä
kaikki rautiolaiset.
Rautiolaiset
vetosivat myös piispan
antamaan
lupaukseen pari
vuotta aikaisemmin, että seurakuntia ei
yhdistetä.
Yhteinen kirkkovaltuusto päätti äänestyspäätöksellä 15-4
esittää kirkkohallitukselle selvitysmies Markku Korpelan
yhdistyssuunnitelman hyväksymistä. Kirkkovaltuustossa vastaan
äänestivät rautiolaiset Alpo Murtoniemi, Kalevi Vasalampi, Sari
Hihnala ja Marja-Liisa Kaakko. Selvitysmiehen selvityksen mukaan
hallinto kevenee, päällekkäisiä toimintoja voidaan purkaa,
työvoiman käyttö selkiintyy. Samalla voidaan varautua talouden
heikkenemiseen. Rautiolaiset vastustivat Korpelan selvitystyötä,
koska katsoivat sen perustuvan tilaajamalliin. Alpo Murtoniemi oli
mukana selvitysmiehen avuksi asetetussa selvitystyöryhmässä, joka
ei saanut ottaa kantaa itse yhdistymiseen. Lisäksi hän oli
pienemmässä toimikunnassa, joka esitti Korpelalle, miten nykyistä
toimintamallia voisi kehittää. Selvitysmiehen raporttiin näitä ei
liitetty.
Kirkkohallitus
yhdisti
Kirkkohallitus
teki yksimielisen päätöksen Oulun tuomiokapitulin aloitteen mukaan
yhdistää Kalajoen ja Raution seurakunnat. Rautiolaiset
eivät
tyytyneet tähän päätökseen vaan valittivat
päätöksestä
Helsingin hallinto-oikeuteen. He esittivät päätökselle
toimenpidekieltoa ja kumoamista. Kuitenkin yhdistymispäätöksen
seurauksena Raution kirkkoherran ja kanttorin virat lakkautettiin ja
Kalajoen seurakuntaan perustettiinn kanttorin virka, johon Raution
kanttori siirtyy. Raution seurakuntayhtymän omaisuus siirtyy
Kalajoen seurakunnalle. Valitukset eivät auttaneet.
Ylimääräiset
seurakuntavaalit
Ylimääräiset
seurakuntavaalit järjestettiin 22-23.1.2006 seurakuntien
yhdistämisen vuoksi. Alpo Murtoniemi, Kalevi Vasalampi ja Sari
Hihnala eivät asettuneet enää ehdokkaaksi yhteisissä
seurakuntavaaleissa.
Vaalien tulokset olivat seuraavat:
Marja-Liisa Kakko 73 ääntä
Juhani Yli-Parkas 48
Ulla Mäntymäki 47
Pentti Haapakoski 42
Juha Siermala 42
Reino Hihnala 40
Tuula Liias 34
Anna-Maija Lapinoja 32
Esa Rahja 31
Torsti Kalliokoski 31
Uusina valtuutettuina valittiin:
Sirkka Piippo 69
Rauno Kotiaho 65
Anita Pentti 56
Pekka Prittinen 50
Elina Tuura 50
Jukka Stolp 48
Götha Peltola 45
Heikki Nikula 43
Eino Suomala 36
Leena Verronen 35
Sari Liias 34
Juha Heikkilä 34
Jukka Isokääntä 33
Aila
Siirilää ei enää valittu uudelleen. Rautiolainen Marja-Liisa
Kaakko voitti nämä vaalit selvällä erolla. Rauno Kotiaho ja
Sirkka Piippo ovat myös Rautiosta. Torsti Kalliokoski valittiin
uudelleen, mutta ei kovin suurella luottamuksella. Ääniä annettiin
yhteensä 1288. Äänioikeutettuja oli 6344.
Raution
viihtyisä kirkollinen ympäristö
Noin
tuhannen hengen Raution seurakunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla
Kalajokeen laskevan Vääräjoen varressa. Seurakunnan ylpeys,
223-vuotias kirkko, on keskellä kylää. Sen viihtyisissä hoivissa
kasvaa uusia seurakuntalaisia turvallisessa luterilaisen kotikirkon
hengessä. Samassa pihapiirissä kirkon kanssa ovat seurakuntakoti ja
hautausmaa uusine lisäalueineen. Vähän matkan päässä kirkosta
sijaitsee lähetyskahvila Juttutupa ja siitä edelleen kivenheiton
päässä kirkkoherranvirasto takkahuoneineen. Kaunis Pappilanpuisto
kutsuu ihailemaan Pappilankosken kuohuja kirkkoherranviraston
läheisyydessä keväästä syksyyn.
Raution
suuri metsäpalo paljasti totuuden
Oikeus:
Kalajoen suuri metsäpalo sai alkunsa savukkeesta – miehelle
sakkoja yleisvaaran tuottamuksesta
Oulun käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona miehen sakkoihin viime kesänä Kalajoella riehuneesta laajasta metsäpalosta.
Oikeus katsoi näytetyksi, että palo sai alkunsa miehen maastoon jättämästä palavasta savukkeesta. Oikeuden mukaan kyse ei ollut tahallisesta toiminnasta vaan huolimattomuudesta.
Oikeus tuomitsi miehelle 30 päiväsakkoa, joista kertyy hänen tuloillaan maksettavaa 1 020 euroa.
Oikeus piti muita syttymissyitä epätodennäköisinä
Metsäpalo alkoi Kalajoen Rautiossa sijaitsevalta Mutkalammin tuulipuiston työmaalta heinäkuussa 2021. Paloa oli edeltänyt pitkä helle- ja kuivuuskausi.
Tuomittu mies työskenteli työmaalla. Hän kiisti syytteen ja sanoi, että ei ollut polttanut savuketta maastossa kulkiessaan. Myös miehen työnantaja katsoi, että metsäpalo ei johtunut työntekijän huolimattomuudesta.
Koska tapahtuneella ei ollut silminnäkijöitä, oikeuden piti riittävällä varmuudella sulkea pois muut mahdolliset syttymissyyt.
Puolustus nosti yhdeksi mahdolliseksi tapahtumankuluksi sen, että metsäpalo olisi saanut alkunsa turvemaassa jo jonkin aikaa kyteneestä palosta. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, ettei se ollut kovin todennäköistä.
Oikeudessa kuultu asiantuntija kertoi, että maastopalo voi otollisissa olosuhteissa syttyä esimerkiksi maastossa olevasta lasinpalasta joka taittaa valoa niin, että kuiva maasto syttyy palamaan. Käräjäoikeuden mukaan lasinpalasen oleminen syttymispaikassa oli kuitenkin siinä määrin epätodennäköistä, ettei sitäkään voitu pitää varteenotettavana vaihtoehtona.
Kolmanneksi oikeus arvioi sitä vaihtoehtoa, että palon olisi aiheuttanut joku muu ihminen. Myös tämä oli oikeuden mukaan epätodennäköistä.
Syyte yleisen hengen tai terveyden vaaran aiheuttamisesta hylättiin
Oikeuden mukaan miehen syyllisyyden puolesta puhui ennen kaikkea palon syttymisen ajallinen ja paikallinen yhteys miehen maastossa kulkemiseen.
Oikeuden mukaan näytön perusteella mies oli ollut vain joitakin minuutteja ennen savun nousemista niillä paikkeilla, mistä savua sitten alkoi nousta. Lisäksi miehellä oli todistettavasti maastossa mukanaan savukkeita ja tulentekovälineet, oikeus sanoi.
– Näytössä esille tulleita seikkoja yksittäin ja kokonaisuutena punnitessaan käräjäoikeus toteaa, että kun aihetodistelun vahvuutta verrataan vaihtoehtoisten syttymissyiden (kytöpalon metsäpaloksi kehittyminen, lasinpalasesta syttyminen tai sivullisen varomattomuus) epätodennäköisyyteen, (miehen) syyllisyydestä ei sittenkään jää varteen otettavaa epäilyä, oikeus lausui tuomiossaan.
Käräjäoikeuden mukaan mies aiheutti huolimattomuudellaan yleisen ja erittäin huomattavan taloudellisen vahingon vaaran. Koska metsäpaloalueella tai sen läheisyydessä oli vain vähän ihmisiä tai asutusta, oikeus hylkäsi syytteen siltä osin, kun se koski yleistä hengen tai terveyden vaaran aiheuttamista.
Päiväsakkojen lisäksi mies ja hänen työnantajansa velvoitettiin korvaamaan kolmelle asianomistajalle palon aiheuttamista vahingoista yhteensä vajaat 16 000 euroa niin, että miehen vastuu korvauksista rajoittuu kymmeneen prosenttiin.
Kalajoen suuresta metsäpaloalueesta suojellaan lähes puolet – metsän omistava seurakunta päätöksestään: "Tämä on meille imagokysymys"
Seurakunta suojelee suuren metsäpaloalueen Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla 20 vuodeksi. Alue on yksi suurimpia vapaaehtoisesti suojeltuja metsiä Kalajokilaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa.
Kalajoen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti äänestyksen jälkeen suojella 106 hehtaaria metsää heinä-elokuussa riehuneelta Raution maastopaloalueelta. Aluksi seurakunta kaavaili jopa 140 hehtaarin suojelua.
Kaikkiaan tuli tuhosi 230 hehtaaria metsää Kalajoella viime kesänä ja alueesta valtaosan omistaa Kalajoen seurakunta. Palo on lähihistorian toiseksi suurin.
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus esitti seurakunnalle kahta eri vaihtoehtoa suojeluun: 106 ja 126 hehtaarin alueita. Äänestyksessä kirkkoherran esitys 126 hehtaarin suojelualueesta hävisi 106 hehtaarin vastaesitykselle äänin 7–3.
"Meidän on syytä kantaa vastuumme luonnosta"
Kalajoen kirkkoherra Kari Lauri perusteli suurempaa suojelualuetta sillä, että siitä olisi saatu merkittävästi isompi korvaus eli 90 000 euroa. Laajempi alue olisi rajautunut Laurin mukaan myös selkeämmin tiestöön.
– Lisäksi seurakunnalla on metsänhoidollisia alueita jo runsaasti eli vajaat 2 000 hehtaaria, huomauttaa Lauri.
Kirkkoherran mielestä suojelu on seurakunnalle myös imagokysymys.
– Meidän on syytä kantaa vastuumme luonnosta, sanoo Lauri.
Palanut ja nokeentunut puu tarjoaa useille eliölajeille ja kasveille hyvät elinolosuhteet. Kun seurakunta suojelee Metso-ohjelmalla 106 hehtaaria metsää, jää loppu paloalueesta metsätalouskäyttöön.
Seurakunta saa ely-keskukselta korvaukseksi alueesta 62 000 euroa.
Piispa Jukka Keskitalo antoi sekä kehuja että moitteita Kalajoen seurakunnan taloustilanteesta: "Rahaa ei saa hautoa määräänsä enempää sukan varteen" – Lue tästä, mikä oli piispantarkastuksen lopputulos
Kalajoella 26.04.2023
Erkki Aho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti