Professori Juho Saaren muotokuvan on maalannut taiteilija Rositsa Tancheva
Kalajoelta lähtöisin oleva professori Juho Saari on yksi Suomen tunnetuimmista sosiaalipolitiikan professoreista. Minä tunsin hyvin hänen isänsä Paavo Saaren, joka opasti ja ohjasi meitä nuoria keskustalaisia Kalajoella 1960-luvun lopulla. Paavo Saari oli monessa suhteessa suuri esikuvani. Valitettavasti Paavo Saaren elämä ja poliittinen ura katkesi auto-onnettomuuteen. Professori Juho Saari on isänsä kaltainen todella suuri suomalainen persoona.
Juho Saari
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Saari
Ura
Saari väitteli tohtoriksi sosiaalipolitiikasta Turun yliopistossa vuonna 1996, ja hän on työskennellyt sosiaali- ja terveysministeriössä 1996–2007, toiminut hyvinvointisosiologian professorina Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella vuodesta 2007 ja Kuopion hyvinvointitutkimuskeskuksen (KWRC) johtajana vuodesta 2009.Vuodesta 2016 hän on toiminut Tampereen yliopistossa sosiaali- ja terveyspolitiikan professorina. 1.1.2019 alkaen hän on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani.
Saari on tutkinut muun muassa suomalaista köyhyyttä. Hän on esiintynyt tähän aiheeseen liittyen usein julkisuudessa ja kirjoittanut muun muassa kirjan Huono-osaiset . Hän on muun muassa puheenjohtaja pääministeri Juha Sipilän asettamassa työryhmässä, joka pohtii eriarvoisuuden pysäyttämistä.
Hän on julkaissut viitisenkymmentä teosta, joista merkittävää julkisuutta on saanut Yksinäisten Suomi (2016). Siinä hän osoitti, että yksinäisyys on suomalaisten pahin vitsaus ja myös yhteiskunnallinen ongelma.
Vuonna 2020 Saari julkaisi teoksen Kuuluisan kuoleman varjo, jossa hän tutkii Isojoella vuonna 1953 murhatun Kyllikki Saaren tapausta sosiologian näkökulmasta.
Teokset
Markkinayhteiskunta, työmarkkinat ja sosiaalipolitiikka: Karl Polanyin ”suuren murroksen” yhteiskuntateoriasta ja sen ajankohtaisuudesta. University of Tampere, Research Institute for Social Sciences, Work Research Centre, Working papers 40. Tampere: Tampereen yliopisto, 1993.ISBN 951-44-3352-1.
Uusi aikakausi: Yhdentyvä Eurooppa ja sosiaalipolitiikka. Perustuu Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella 2003 pidettyyn luentosarjaan Euroopan sosiaalinen malli ja Suomi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, 2003. ISBN 951-747-152-1.
Yksinäisten yhteiskunta. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-36264-8.
Kuuluisan kuoleman varjo: Miksi Kyllikki Saaren murha ei unohdu?Helsinki: Gaudeamus, 2020. ISBN 978-952-345-093-6.
Toimitteita
Niemelä, Heikki & Saari, Juho & Salminen, Kari (toim.): Sosiaalipolitiikan teoreettisia lähtökohtia: Sosiaalitaloudellinen näkökulma. Helsinki: Kansaneläkelaitos, tutkimus- ja kehitysyksikkö, 1996. ISBN 951-669-421-7.
Piirainen, Timo & Saari, Juho (toim.): Yhteiskunnalliset jaot: 1990-luvun perintö? Sosiaalipoliittisen yhdistyksen julkaisuja 58. Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-838-9.
(toim.): Hyvinvointivaltio: Suomen mallia analysoimassa. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia. Helsinki: Yliopistopaino, 2005. ISBN 951-570-604-1.
Saari, Juho (toim.): Köyhyyspolitiikka: Johdatus sosiaalipolitiikan ytimeen. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, 2005. ISBN 951-747-161-0.
Saari, Juho & Yeung, Anne Birgitta (toim.): Oikeudenmukaisuus hyvinvointivaltiossa. Helsinki: Sosiaalipoliittinen yhdistys, Gaudeamus, 2007.ISBN 978-952-495-019-0.
Saari, Juho (toim.): Sosiaaliset innovaatiot ja hyvinvointivaltion muutos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, 2008. ISBN 978-951-747-187-9.
Kananen, Johannes & Saari, Juho (toim.): Ajatuksen voima: Ideat hyvinvointivaltion uudistamisessa. Helsinki Jyväskylä: Minerva, 2009. ISBN 978-952-492-229-6.
Hiilamo, Heikki & Saari, Juho (toim.): Hyvinvoinnin uusi politiikka: Johdatus sosiaalisiin mahdollisuuksiin. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2010. ISBN 978-952-493-092-5. Teoksen verkkoversio (PDF).
Pessi, Anne Birgitta & Saari, Juho (toim.): Hyvien ihmisten maa: Auttaminen kilpailukyky-yhteiskunnassa. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2011. ISBN 978-952-493-110-6. Teoksen verkkoversio (PDF).
Niemelä, Mikko & Juho Saari (toim.): Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa. Helsinki: Kela. ISBN 978-951-669-915-1. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 20.5.2015).
Saari, Juho (toim.): Yksinäisten Suomi. Gaudeamus, 2016. ISBN 978-952-495-406-8
Saari, Juho (toim.): Sosiaaliturvariippuvuus: Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa? Tampere: Tampere University Press, 2017. ISBN 978-952-03-0365-5. Verkkokirja (PDF) (viitattu 24.3.2017).
Kalajoen hiekoilta hyvinvointivaltion oraakkeliksi – professori Juho Saari on utelias mies
Mikä maksaa?: Kesäkuun vieraana köyhyystutkija Juho Saari
https://areena.yle.fi/audio/1-3411043
Ihan pihalla: Onko köyhyys oma syy? Vieraana professori Juho Saari
https://areena.yle.fi/audio/1-3221360
Kalle Haatanen: Huono-osaisuus
https://areena.yle.fi/audio/1-2837779
Yksinäisyys on suurinta köyhyyttä
https://areena.yle.fi/audio/1-3721260
Valon ja varjon mies
https://areena.yle.fi/1-50659427
Professori Juho Saari penkoi Kyllikki Saaren murhatutkinnan arkiston – Pitkään salassa pidetty aineisto vilisee erikoisia yksityiskohtia ja paljastaa jotain outoa 1950-luvun Suomesta
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006653801.html
Juho Saari haastaa pohtimaan hyvinvointivaltion nykytilaa ja uudistamista
VIIKON HENKILÖ Professori Juho Saaren mielestä suomalainen keskiluokka ratkaisee hyvinvointivaltion kohtalon.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/professori-juho-saari-on-koyhyyden-ammattilainen/0efe38ce-58bf-3e79-8989-23550c4061d 1
Arkistosta: Professori Juho Saaren mukaan Suomessa on yhä enemmän hyvätuloisia, jotka eivät halua maksaa köyhien sosiaaliturvaa
Professori Juho Saari tunnetaan esimerkiksi yksinäisyyttä ja huono-osaisuutta käsittelevistä tutkimuksistaan. Vapaa-ajallaan hän pohtii yhtä Suomen tunnetuimmista murhamysteereistä.
Professori Juho Saari pitää itseään paholaisen asianajajana - etsii päätyönään Suomen heikkouksia
Juho Saari
https://suomenkuvalehti.fi/avainsana/juho-saari/
Juho Saari Yle
https://yle.fi/uutiset/18-228859
A-studio: Nuorten syrjäytymiseen etsitään uusia keinoja
https://areena.yle.fi/1-3948326
Katkaistaanko nuorten syrjäytyminen monimiljonäärien rahoilla? Peliyhtiö Supercellin perustajien rahoittaman Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord ja Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari keskustelevat uusista keinoista, joilla nuoren syrjäytymiskierre saataisiin loppumaan. Molemmat istuvat pääministeri Juha Sipilän (kesk.) työryhmässä, joka etsii tapoja eriarvoistumisen pysäyttämiseen. Hallitukselta ei ole luvassa lisää rahaa, vaan uudet keinot pitäisi kattaa nykyresursseilla.
Politiikkaradio: Onnellisuuspolitiikka
Professori Timo Honkelan muotokuva taidenäyttelyssäni
Timo Honkela
https://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_Honkela
Timo Untamo Honkela (4. elokuuta 1962 Kalajoki – 9. toukokuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen tekoälytutkija. Honkela toimi vuosina 2014–2018 digitaalisten aineistojen tutkimuksen määräaikaisena professorina Helsingin yliopistossa ja Kansalliskirjaston Digitointikeskuksessa Mikkelissä. Aiemmin hän toimi tutkijana Aalto-yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella, jossa hän johti laskennallisten kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmää. Hän oli kieliteknologian dosentti Helsingin yliopistossa ja tietämystekniikan (erityisesti tietoteoreettista, kognitiivista ja sosiaalista mallinnusta koskevassa vuorovaikutussuunnittelussa) dosentti Taideteollisen korkeakoulun medialaboratoriossa, jossa Honkela toimi virkaatekevänä professorina vuosina 1998–2000.
Honkelan 2017 ilmestyneen kirjan Rauhankone tekemisen ja julkaisemisen avuksi syntyi aikaisemmin samana vuonna kansanliike. Kirja sisältää Honkelan ajatuksia tekoälyn ja koneoppimisen valjastamisesta tuottamaan ihmisille hyvää.
Honkelalla diagnosoitiin 2014 parantumaton aivosyöpä.
Honkelalle myönnettiin 2018 Mensa-palkinto.
https://www.hs.fi/muistot/art-2000006537850.html
Timo Honkela
Professori Timo Honkelalla on yli 30 vuoden kokemus tekoälytutkimuksesta. Hän tietää, mitä tekoälyn kestävä hyödyntäminen vaatii: menestykseen tarvitaan myös viisautta, yksinään älykkyys ei riitä.
Honkelalla on laaja näkemys siitä, miten merkittävät tehokkuus- ja kustannustehokkuusvaikutukset koneoppimisella, hahmontunnistuksella ja modernilla kieliteknologialla voi olla ihmisten elämään. Honkela esittää 1990-luvun alussa alkaneen oman neuroverkkotutkimuksensa ja sen soveltamisen pohjalta hyvinkin hätkähdyttäviä näkemyksiä siitä, miten tietotekniikan ala voi muuttua ja kehittyä.
Honkela kysyykin, mitä oikeastaan tarkoitamme sellaisilla asioilla kuin onnellisuus, oikeus ja tehokkuus. Vastauksia niihin ja moniin muihinkin kysymyksiin tarjoaa hänen maailmankuulu Rauhankone-projektinsa. Rauhankoneen tavoitteena on hahmotella, kuinka pystymme tekoälyn avulla tekemään parempia ja rationaalisempia päätöksiä, jotka parhaimmillaan voisivat johtaa rauhallisempaan maailmanjärjestykseen.
Honkelan ydinteesi on, että tekoälyssä on jotain, mitä ihminen ei pysty koskaan saavuttamaan: täysin objektiivinen tarkastelutapa maailmaan vapaana kaikista ennakkoluuloista, harhoista, ahneudesta ja itsekkyydestä.
Keynote: Monialaisten ja laajojen AI-hankkeiden johtamisesta
https://digisfaari.io/puhujat/timo-honkela/
Isojen AI-hankkeiden suunnittelu ja toteutus edellyttää ratkaisuja, jotka osin poikkeavat perinteisten tietotekniikkahankkeiden lähtökohdista. Koneoppimista ja neuroverkkoja hyödyntävissä hankkeissa on otettava huomioon se, että mukana on kehkeytyviä elementtejä, joita koskeva suunnittelu vaatii datan ja käyttöympäristön huolellista tarkastelua design-in-the-large -hengessä. Haaste ja mahdollisuus piilee siinä, että järjestelmä voi mukautua käyttäjään ja käyttötilanteeseen sekä hyödyntää kasvavaa määrää dataa järjestelmän käyttöaikana. Tällaisissa puitteissa järjestelmien suunnittelun, kehittämisen ja hyödyntämisen johtaminen on erityisen vaativaa. Kieliteknologian alueella on tulossa mahdolliseksi mallintaa ihmisten erilaisuutta ei pelkästään mielipiteiden ja mieltymysten osalta vaan myös ottaen huomioon kielen käytön ja tulkinnan yksilölliset vivahteet.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_Honkela
https://www.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/timo-honkela-9016312
https://www.gaudeamus.fi/rauhankone/
Kalajoelta lähtöisin ollut emeritusprofessori, tekoälytutkija Timo Honkela (1962-2020) on kuollut
https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/594519
Emeritusprofessori Timo Honkela nukkui pois lauantaina 9.5.2020 vakavan sairauden uuvuttamana. Timo Honkela oli syntynyt Kalajoella 4.8.1962. Hän oli suomalainen tekoälytutkija.
Honkela toimi vuosina 2014–2018 digitaalisten aineistojen tutkimuksen määräaikaisena professorina Helsingin yliopistossa ja Kansalliskirjaston Digitointikeskuksessa Mikkelissä. Aiemmin hän toimi tutkijana Aalto-yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella, jossa hän johti laskennallisten kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmää. Hän oli kieliteknologian dosentti Helsingin yliopistossa ja tietämystekniikan dosentti Taideteollisen korkeakoulun medialaboratoriossa, jossa Honkela on toiminut virkaatekevänä professorina vuosina 1998–2000.
Timo Honkelan vuonna 2017 ilmestyneen kirjan Rauhankone – Tekoälytutkijan testamentti, tekemisen ja julkaisemisen avuksi syntyi aikaisemmin samana vuonna kansanliike. Kirjassa on Honkelan ajatuksia tekoälyn ja koneoppimisen valjastamisesta tuottamaan ihmisille hyvää.
Honkela kertoo teoksessaan, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää maailmanrauhan tavoittelussa ja konfliktien ehkäisemisessä.
Timo Honkelan Facebookissa tehty julkaisu:
Timo Honkela 4.8.1962 – 9.5.2020
Rakas ystävämme, isä, isoisä, veli ja puoliso, Emeritusprofessori Timo Honkela on nukkunut viime yönä rauhallisesti syvään uneen Suursuon sairaalassa vakavan sairauden uuvuttamana. Aivokasvain uusiutui kevään aikana ja vei voimat hiljalleen. Viimeiseen asti Timo taisteli, oli läsnä kanssamme ja sai olla kotona ja nauttia elämästä, musiikista, tieteestä ja golfista. Timo eli kokonaisvaltaisesti tapahtumarikkaan elämän, kiitos kaikki ystävät, sukulaiset, työkaverit ja muut yhteistyökumppanit. Liput liehuivat tänään korkealla koko Suomessa, Timon nimipäivänä, pois lukien Timon kotitaloa Katajanokalla. Aurinkoinen päivä olisi ollut mitä mainioin golfkierrokselle mistä Timo haaveili viimeiseen asti.
Timo piti aina elämää elämisen arvoisena ja uskoi ihmisten hyvyyteen. Olit sitten Timon pitkäaikainen ystävä tai puolituttu, oli hän kaikista kohtaamisista kiitollinen.
Lepää rauhassa, rakas Timo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti