Rautiossa tohtoritiheys on muuta maata korkeampi. Rautiolaisista on huomattavan suuri määrä henkilöitä väitellyt tohtoriksi. Tämä johtuu siitä, että rautiolaiset tohtorit ovat enemmän tai vähemmän sukua toisilleen. Heissä virtaa sama veri. Rautiossa riiuumatkat ovat olleet varsin lyhyitä.
Rautiolaisten tohtorien tarkkaa määrää en tiedä. Minulla ei ole ollut resursseja kartoittaa asiaa ja siksi tarvitsen siihen Raution kylätoimikunnan apua. Rautiolle on imagoasia mainostaa tohtoreitaan. Siksi nyt on kartoitettava yhdessä Raution kaikki mahdolliset tohtorit jotta voidaan esitellä heidät niin, ettei ketään unohdeta.
Tällä hetkellä on tilanne se, että minun tiedossa on seuraavat Raution tohtorit:
RAUTION TOHTOREITA
Haveri Arto
s. 1963
väitteli 1994 hallintotieteiden tohtoriksi
kunnallispolitiikan professori Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa
Arto on minun serkkuni
Jukola Elias
s. 1952
väitteli 1994 eläinlääketieteen tohtoriksi Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa Helsingissä
eläkkeellä, työskenteli viimeksi HKScanin vastuullisuuspäällikkönä
Eljas on koulukaverini
Koivikko Minna, meriargelogian tohtori
Kontio Sinikka , o.s. Järvinen.
s.1964
Musiikn tohtori, väitellyt v. 2001 Sibelius Akatemiassa
Korhonen . Klausin ja Satun tyttö kasvatustieteen tohtori
naapurin pojan tyttö
Niskakangas Heikki
s. 1948
väitteli 1983 oikeustieteen tohtoriksi Helsingin yliopistosta
eläkkeellä, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vero-oikeuden emeritusprofessori
Heikki on serkkuni
Nivala Keijo
s. 1951
väitteli 1994 tekniikan tohtoriksi Oulun yliopistossa
eläkkeellä, työskenteli viimeksi Centria-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja innovaatiojohtajana
Keijo on lapsuuden leikkitoveri, koulu- ja armeijakaveri
Peltonen Juhani
s. 1952
väitteli 1996 avaruustutkimuksesta filosofian tohtoriksi Turun yliopistossa
eläkkeellä, toiminut viimeksi lehtorina Turun yliopiston informaatiotieteen laitoksella
Juhani on naapurin poika ja leikkikaverini
Petäistö Tiina filosofian tohtori Tarkastettava väitöskirjatyö käsittelee soluväliaineen komponentin, kollageeni XVIII:n, tehtäviä ja merkitystä rasvakudoksessa. Rasvakudos toimii rasvan varastona, mutta erittää myös lukuisia viestimolekyylejä ja on tärkeä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan säätelijä. Liiallinen tai liian vähäinen rasvakudoksen määrä altistaa aineenvaihdunnan häiriöille, kuten tyypin 2 diabetekselle. Jokaista rasvasolua ympäröi ohut kerros soluväliainetta, joka antaa soluille rakenteellista tukea ja säätelee niiden toimintaa. Nyt tarkastettava väitöskirjatutkimus osoittaa, että korkearasvaisella ruokavaliolla kollageeni XVIII:n suhteen poistogeenisille hiirille kehittyy lipodystrofia, rasvan jakaantumisen häiriö, missä ravinnon lipidit eivät varastoidu normaalisti rasvakudokseen vaan kertyvät muihin elimiin kuten maksaan ja jäävät verenkiertoon. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin uusi tehtävä kollageeni XVIII:lle ruskean rasvan aineenvaihdunnan säätelijänä. Kylmäaltistuskokeessa tämän kollageenin puutos johti lisääntyneeseen lämmön tuotantoon, jolloin myös poistogeenisten hiirten lipodystrofiasta johtuvat korkeat veren triglyseridiarvot palautuivat normaalille tasolle ruskean rasvan lisääntyneen metabolisen aktiivisuden myötä. Havaitsimme, että kollageeni XVIII:n suhteen poistogeenisillä hiirillä on valkoisessa rasvakudoksessa enemmän rasvasolujen esiasteita kuin kontrollihiirillä, mikä viittaa rasvasolujen erilaistumishäiriöön mutanttihiirillä. Tätä löydöstä tutkittiin lisää soluviljelyolosuhteissa käyttäen yleisiä hiiren sikiön kantasolu- ja aikuisen hiiren rasvasolumalleja. Kontrollisolujen ja kollageeni XVIII puutteisten solujen erilaistumiskyvyssä ei kuitenkaan havaittu merkittäviä eroja, mikä voi viitata käytettyjen soluviljelymallien puuteelliseen kykyyn mallintaa rasvakudoksen monimutkaista erilaistumisprosessia. Väitöskirjan tulokset osoittavat yksittäisen soluväliaineen proteiinin kollageeni XVIII:n, tärkeän merkityksen useiden erityyppisten rasvakudosten toiminnalle ja rasvojen varastoinnille hiirillä. Nämä tulokset lisäävät tietämystä rasvakudoksen kehityksestä ja toiminnasta, mikä on välttämätöntä lihavuuden ja aineenvaihduntahäiriöiden mekanismien ymmärtämiselle ja uusien hoitomuotojen kehittämiselle.
Tiina kuuluu samaan sukuhaaraan
Petäistö Raija-Liisa
s. 1953
väitteli 1996 maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistossa
eläkkeellä, tehnyt työuransa Metsäntutkimuslaitoksella
Raija-Liisa kuuluu samaan sukuhaaraan
Rautakoski Pirkko
s. 1957
väitteli 2005 filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa pääaineenaan logopedia
logopedian lehtori Åbo Akademissa, tällä hetkellä määräaikainen logopedian professori
Rohkimainen Päivi
s. 1965, o.s. Mäntylä
väitteli 2014 teologian tohtoriksi Helsingin yliopistossa
uskonnon ja elämänkatsomustiedon lehtori Kauniaisissa Kasavuoren koulussa
Typpö Asser
s. 1928, k. 2016
väitteli 2005 tekniikan tohtoriksi Oulun yliopistossa (77-vuotiaana)
viimeinen työpaikka vesiylioikeuden neuvoksena Vaasassa
Typpö Tapani
s. 1943
väitteli 1985 lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Oulun yliopistossa
eläkkeellä, toiminut keskussairaalan röntgen- ja isotooppiosaston ylilääkärinä Kokkolassa
Vanhala Anni
s. 1961, o.s. Hillukkala
väitteli 2005 yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Tampereen yliopistossa sosiaalityöstä
johtava sosiaalityöntekijä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, sivutoiminen yliopiston opettaja
naapurin tyttö
Vasalampi Kati
s. 1974, o.s. Rautakoski
väitteli 2012 psykologian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta
tutkija Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella
Verronen Pekka
s. 1970
väitteli 2006 Helsingin yliopistosta fysiikan tohtoriksi
Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija
Väliverronen Esa
s. 1957
väitteli 1996 yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Tampereen yliopistossa
Helsingin yliopiston viestinnän professori
naapurin poika
Joistakin Raution tohtoreista taiteilija Tanja Luukkonen on tehnyt muotokuvapiirrokset.
Keijo Nivala tekniikan tohtori
Arto Haveri toimii professorina Hallintotieteiden tutkinto-ohjelmassa Kunta- ja aluejohtamisen opintosuunnassa Johtamisen ja talouden tiedekunnassa. Asiantuntemusalueita ovat kuntien ja alueyhteisöjen johtaminen ja hallinta, julkisen hallinnon uudistaminen ja arviointi.
Suomen verojärjestelmän keskeisistä luojista, eläkkeelle siirtynyt vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas
Koulutus / tieteellinen pätevyys
Oikeustieteen tohtori
Myöntöpäivä: 15 syysk. 1983
Oikeustieteen lisensiaatti, Helsingin yliopisto
Myöntöpäivä: 5 huhtik. 1979
Kauppatieteiden kandidaatti, Helsingin kauppakorkeakoulu
Myöntöpäivä: 11 toukok. 1978
Ekonomi, Helsingin kauppakorkeakoulu
Myöntöpäivä: 17 jouluk. 1976
Oikeustieteen kandidaatti, Helsingin yliopisto
Myöntöpäivä: 23 syysk. 1971
teologian tohtori Päivi Rohkimainen Suomen ev.lut. kirkon Ruotsissa järjestämän kirkollisen toiminnan taustalla toisen maailmansodan jälkeen oli kansallinen, sosiaalinen ja hengellinen huolenpito. Väitös Helsingin yliopistossa 24.5.2014
TM Päivi Rohkimaisen väitöstutkimuksessa selvitetään, miksi Suomen luterilainen kirkko alkoi järjestää suomenkielistä kirkollista toimintaa Ruotsissa toisen maailmansodan jälkeen.
Esa Tapani Väliverronen (s. 3. toukokuuta 1957 Rautio) on suomalainen viestinnän professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hänen alaansa ovat yhteiskuntatieteellinen mediatutkimus ja tieteentutkimus.
Professori Pekka Verronen Ilmatieteen laitos Asiantuntemusalueet
Aurinkomyrskyt ja maan ilmakehä
Ionosfäärin ja neutraalin ilmakehän kemia
Hiukkaspresipitaatio ja alueellinen ilmastonvaihtelu
Tämä Raution tohtoreita käsittelevä osa taidenäyttelystäni ei ole vielä läheskään valmis. Valitettavasti minulla ei ole ollut taloudellisia resursseja tehdä sellaista osio Raution tohtoreista taidenäyttelyyni kuin olisin halunnut. Siksi tämä osio on vielä kesken ja kehittelyvaiheessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti